Yrittänyttä ei laiteta

Yrittäjyyden edistäminen on yksi ammattikorkeakoulun ydintehtävistä. Opiskelijoiden työllistymisestä yrittäjiksi palkitsee myös ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentamalli, mutta kovin hyvin se ei tunnu purevan.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen viimeisimmän tiedon mukaan vain hieman alle 3 prosenttia tutkinnon suorittaneista sai elantonsa yrittäjänä vuosi ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen.

Yrittäjähenkisyydestä perinteisesti tunnetulla Pohjanmaalla Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista sijoittuu selvästi eniten, eli 5,9 prosenttia yrittäjiksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vastaava luku on 2,5 prosenttia.

Vaikka nuorten entistä yritysmyönteisempi asennemuutos ei toistaiseksi näy työllistymisen seurantatilastoissa, on joka tapauksessa merkittävää, että nykyisin jo viidennes korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjäksi ryhtymistä varteen otettavana uravaihtoehtona.

Koulutus- ja toimialojen väliset erot ovat kuitenkin suuret. Kulttuurin piiristä hakeudutaan yrittäjiksi muita aloja hanakammin – varmasti osittain pakon edessä, mutta luultavasti myös esimerkiksi muotoilun koulutuksen käsityöläismäisyys selittää tulosta. Taiteiden ja kulttuurin rinnalla toinen vahva yrittäjiä tuottava koulutus löytyy luonnonvara- ja ympäristöalalta.

Todennäköisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uudet koulutusavaukset, kuten Game Design ja Wellbeing Management, nostavat lähivuosina yrittäjiksi työllistyvien osuutta. Odotuksia liittyy myös Pienyrityskeskus Pykin rooliin ammattikorkeakoulun yrittäjyyskasvatuksen ja kokeilukulttuurin vahvistajana. Digitalisaatio puolestaan luo kysyntää ja mahdollisuuksia uusille palveluille ja uusille yrittäjille. Samaan suuntaan vaikuttaa hyvinvointialalla edessä oleva sote-uudistus.

Yritystoiminnan edistäminen eri tavoin on mukana suurimmassa osassa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityshankkeita. Silti kehittämistoiminnan, yritysyhteistyön ja koulutuksen välisen yhteyden tiivistämiseen on varaa. Tähtäimenä pitää olla entistä suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ammattikorkeakoulun ei pidä yrittää tehdä kaikkea yksin omassa pilttuussaan. Olennaisinta on yrittäjämyönteisen asenteen ja valmiuksien vahvistaminen. Tähän tähtää kaikkien alojen opiskelijoille tarjottava yrittäjyyspolku-opintokokonaisuus.

Kun opiskelija on keksinyt uuden yritysidean, hänellä on käytössään esimerkiksi Uusyrityskeskuksen tai oman kampuskaupunkinsa kehitysyhtiön tarjoamat yrityspalvelut. Uuden yrityksen siipien kantavuutta kun on joka tapauksessa koeteltava korkeakoulun kampuksen ulkopuolella.

“Yrittänyttä ei laiteta” on vanha suomalainen sananparsi. Laittaa tarkoittaa tässä yhteydessä samaa kuin moittia.

Eli siitä, että edes yrittää ei ainakaan pitäisi tulla pyyhkeitä.