Teija_rautiainen_taina_harmoinen_maditKuva: Taina Harmoinen.

Tavoitteena turvallisuus, jäljitettävyys ja hyvä syöminen

Ruoka on elimistön polttoainetta. Ruokailu myös mahdollistaa sosiaalisia kohtaamisia ja tuottaa elämyksiä. Mamk kehittää ruuan turvallisuutta, jäljitettävyyttä ja hyvää syömistä.

Ruoka on iso asia. Ruokatuotanto työllistää ja sillä on taloudellista merkitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Turvallinen ruoka ja hyvä syöminen vaikuttavat myönteisesti kansanterveyteen lisäämällä hyvinvointia ja terveyttä.

Jokainen meistä päättää itse miten syö, mutta ruokatuotantoa ja ruokapalveluja ohjataan suosituksilla ja säädöksillä.

Etelä-Savossa monipuolinen elintarviketuotanto ja -jalostus vastaavat laajenevaan kiinnostukseen.

Eteläsavolaiset elintarvikkeet ovat vahvasti kiinni ruokatrendeissä

Maku ja edullisuus ovat edelleen tärkeimmät asiat peruselintarvikkeiden valinnassa. Kuitenkin myös muut ruoan ominaisuudet, kuten ruoan paikallisuus, ravitsevuus tai terveyden ylläpito, kiinnostavat kuluttajia.

Etelä-Savossa monipuolinen elintarviketuotanto ja -jalostus vastaavat laajenevaan kiinnostukseen. Hyvistä ja terveellisistä raaka-aineista tuotetaan laadukkaita elintarvikkeita kuluttajamyyntiin ja ruokapalvelujen käyttöön.

Alueen elintarvikeyritykset ovat kuitenkin pieniä, usein mikroyrityksiä, ja resurssit kehittämistyöhön ovat rajalliset, vaikka tahtoa ja ideoita onkin. Mamkin kehittämishankkeet lisäävät elintarvike- ja ruokapalveluyrittäjien voimavaroja ja osaamista kehittämiseen ja välittävät ajantasaista tietoa esimerkiksi muuttuvista pakkausmerkinnöistä.

Jäljitettävyys ja paikallisuus tukevat tosiaan

Elintarvikkeen toimitusketjun jäljitettävyyttä voidaan myös parantaa teknologian avulla. Kokeiluilla ja hanketoiminnalla alueen yrityksille tuodaan uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla paikallisuutta, alkuperää ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä voidaan parantaa.

Järvikalan seurantajärjestelmä, joka tuo kalaerän toimitusketjun läpinäkyväksi kuluttajalle asti, sai pari vuotta sitten runsaasti valtakunnallistakin huomiota. Toimintatavan siirtäminen käytäntöön ei kuitenkaan käy nopeasti. Edellytys sille on, että kaikki toimijat kokevat saavansa siitä hyötyä ja ovat valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Lisähyötyjä ketjun alkupään toimijoille, kalastajille, haetaan aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.

Terveyden edistäminen osana ruokapalveluja

Ruokapalvelut voivat tukea ravitsemusta ja ylläpitää terveyttä tarjoamalla hyvää, terveellistä ja asiakkaille maistuvaa ruokaa. Lisäksi asiakkaita voidaan kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin esimerkiksi tiedottamalla tai kampanjoilla. Myös uusi teknologia avaa mahdollisuuksia: Mamkissa ideoitu älykäs lounaslinjasto kertoo asiakkaalle tarkkaa tietoa linjastosta lautaselle kerätyn aterian ravintosisällöstä. Jatkossa tutkitaan vaikuttaako reaaliaikaisesti saatu tieto ruokavalintoihin ja miten ruokapalvelut voivat hyödyntää ruoanmenekistä kertyvää tietoa omassa toiminnassa.

Tekniikan lisäksi hyvää ravitsemusta tuetaan myös muilla keinoin. Mamkissa keksitty, Mikkelissä kokeiltu uusvanha toimintatapa, yhteislounaat, sai ikäihmiset syömään yhdessä ja palautti kateissa olleen ruokahalun. Parhaillaan myös työmiehiä on innostettu syömään enemmän kasviksia työpäivän aikana. Tämän tyyppiset uudet avaukset ja kokeilut ovat kiinteä osa Mamkin kehittämistyötä.

Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (KEHYS) -hankkeen yhtenä tavoitteena on koota elintarviketurvallisuuden tarpeita ja osaamista yhteen sekä kehittää elintarviketurvallisuutta. Erityisesti hankkeessa keskitytään jäljitettävyyteen, ruokapalvelujen toimintaan ja ravitsemukselliseen turvallisuuteen. KEHYS-hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Kirjoittanut Teija Rautiainen

Kirjoittaja työskentelee tutkimuspäällikkönä Mikkelin ammattikorkeakoulussa Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (KEHYS) -hankkeessa.