Armeijavaatteisiin ja -varusteisiin erikoistunut, huomiota herättävää markkinointia tekevä Varusteleka on tunnettu muun muassa ”vaimonhakkaaja”-paidoistaan ja kisasta, jossa arvuutellaan juhannuksena hukkuvien määrä.

Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin sanoa, että yrityksellä on ollut kampanja, jossa jokaisesta myydystä ikävän nimistä paidasta on luovutettu rahaa Ensi- ja turvakotien liitolle. Juhannuksen edellä yritys on puolestaan julkaissut tehokkaita videoita, joissa varoitetaan hukkumisvaarasta.

Yrityksen perustaja Valtteri Lindholm kertoi Varustelekan markkinoinnista ja periaatteista seminaarissa Mikkelin ammattikorkeakoulussa marraskuun lopulla.

Pituuksien vertailua

Varustelekalle markkinoinnin ykköskanava on Facebook. Tykkääjiä yrityksen sivulla on 86 000. Lindholm on määrään hyvin tyytyväinen. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa on yrityksiä, joilla tykkääjiä on satoja tuhansia – Lindholmin sanoin ”tosi pitkät virtuaalipippelit”. Vaikka varustelekan ”pippeli” on lyhyempi, Lindholmilla on tyytyväisyydelle väkevä peruste.

– Vaikka tykkääjiä olisi huomattavan paljon, sillä ei ole merkitystä, jos määrää ei hyödynnetä mitenkään. Arvonnoilla ja rahan jaolla tavoittaa kyllä yleisöä, mutta sellaista, jota yritys ei oikeasti kiinnosta lainkaan.

Huomion kalastelu sosiaalisessa mediassa ei hänen mukaansa yksinkertaisesti toimi. Erityisen huonoja päivityksiä ovat Lindholmin mukaan viikon tarjoustuotteiden mainostamiset ja ”Tykkää ja jaa” -mainokset.

Lindholm korostaa, että yrityksen pitää toimia somessa samalla tavoin kuin yksilötkin toimivat. Jos myynti ja markkinointipuheet ovat kavereiden suusta epäuskottavia, yrityksen julkaisemina ne eivät toimi yhtään paremmin, päinvastoin.

Hyvä päivitys jakaa omaa arkea

Hyvä yrityksen somepostaus koostuu Lindholmin mukaan samoista asioista kuin onnistunut yksityishenkilönkin päivitys. Meitä kiinnostavat mitä kaverit tekevät ja ajattelevat, mitä tapahtuu verhojen takana, ottaako pattiin.

Entä miten temppu sitten käytännössä tehdään? Kuinka yrityksen työntekijät innostetaan oivallisiin somepäivityksiin? Lindholmin mukaan työpaikalle kannattaa luoda hyvä ilmapiiri.

– Minusta on ollut aina mukavaa mennä töihin. On kiva tavata työkaverit ja meillä on hurttia huumoria. Kun sitten jossakin vaiheessa some tuli mukaan kuvioihin, me vain päästimme sisäisen meininkimme näkymään ulos. Some ei ole mainoskavana, vaan se on kaikkea muuta, tiivistää Lindholm.

Varustelekan Facebook-sivulla ei törmää mainoksiin, ja tästä Lindholm on hyvin tarkka. Mainokset näkyvät sivustolla vain omassa lokerossaan – mainoksissa. Tästä huolimatta yritys mainostaa Facebookissa laajasti, muun muassa retargeting mainoksina, jotka pompahtavat viimeisen kolmen kuukauden aikana sivustolla vierailleiden henkilöiden aikajanoille. Pointti on se, että mainokset ja yrityksen muu viestintä pidetään visusti erillään.

– Facebookissa on kaksi tapaa esiintyä yrityksenä – orgaaninen, eli se, mitä tapahtuu yrityksen seinällä, sekä maksettu mainonta, jolle on oma paikkansa. Me vaan ei sekoiteta mainontaa ja orgaanista sisältöä keskenään.

Yksittäisen päivityksen aikaansaama huomio ja reaktiot ovat huomattavan paljon tärkeämpi viestinnän toimivuudelle, kuin valtaisat tykkääjämäärät. Toki, myös 86 000 tykkääjää on hyvin paljon. Etenkin, jos kyse on todellisista yrityksen faneista.

Osalla yrityksistä on huomattavan pitkä ”virtuaalipippeli”, kuvaili Lindholm.

Moni yritys toimii sokkona

Kun Varusteleka aloitti vuonna 2003, Suomessa toimi useita armeijatavaraan erikoistuneita yrityksiä. Nyt vuonna 2016 monet niistä ovat lopettaneet. Varusteleka on kasvanut alan suurimmaksi ja Lindholmin mukaan pari uudempaa ottaa heistä vaikutteita. Tänä vuonna Varustelekassa odotetaan rikkoutuvaksi yksi maaginen raja – liikevaihdon 10 miljoonaa euron rajan ylitys.

– Me osasimme hyödyntää dataa jo alusta alkaen. Seurasimme, mitä myydään eniten ja huolehdimme, että sitä löytyy varastosta, Lindholm kertoo menestystarinasta.

Tieto ja sen hyödyntäminen ovat syvällä yrityksen toiminnassa. Päätöksiä ei tehdä ”perstuntumalta” vaan testattuun tietoon perustuen. Tiedon pohjalta syntynyttä oletusta testataan, tulokset mitataan ja tehdään johtopäätökset. Jos lähtökohtana ollut oletus ei toimi, tehdään jotain muuta.

Lindholm väittääkin, että monet yritykset toimivat sokkona. Hän hämmästelee, kuinka yleistä on, että esimerkiksi omalle työlle ei osata laskea tuntihintaa, tai yrittäjällä ei ole tietoa, mistä pääosa liikevaihdosta muodostuu. Ei välttämättä tunneta omaa asiakaskuntaa, eikä hyödynnetä dataa.

– Jo pieni yhden hengen yritys hyötyisi hyvästä data-analyysistä. Vaikka olisi kuinka hyvä bisnesvainu, paras tulos syntyy, kun yhdistää sen hyvään koneelliseen analyysiin. Mutta jos homma nykii eteenpäin muutenkin, ei hoksata sitä, että tekemällä paremmin voisi saada enemmän rahaa – ja olla sitten vähemmällä tekemisellä, Lindholm laukaisee.

Mitä oppeja Lindholmilta voisi soveltaa hankkeiden viestintään?

Moni Lindholmin peräänkuuluttama asia pätee myös niinkin erityyppisessä asiassa kuin hankeviestinnässä. Kenenkään ei kannata lähestyä kumppaneita kasvottomana hankkeena, ei varsinkaan somekanavissa ”Päivää täältä rakennerahastohankkeesta, jossa tavoitteena on parantaa työhyvinvointia alueen yrityksissä mallintamalla toimintaympäristöä ja toteuttamalla laadunvarmistus kasvatuksen keinoin keskijohdon viitekehyksessä”.

Vaikeat käsitteet ja lauserakenteet työntävät luotaan ja hautaavat alleen hienoimmat tavoitteet ja tulokset. Parempi siis sanoa suoraan, mitä tehdään ja mitä saatiin aikaan.

Kun hankkeen päämäärät, rahoittajat, kumppanit ja logot on asianmukaisesti huomioitu – ta-daa – voimme omana itsenämme kertoa siitä, mitä käytännössä teemme ja kuinka se vaikuttaa ihmisten arkeen. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi kertoa ja havainnollistaa kuvin, miten hanketyö koskettaa muita ihmisiä, helpottaa arkea tai muuttaa maailmaa paremmaksi pieni pala kerrallaan. Tämä on ihmisläheistä ja arkea jakavaa viestintää, jota myös Lindholm peräänkuuluttaa.

Viestintää ei kannatta jättää vain siihen hetkeen, kun esimerkiksi seminaari tai muu tapahtuma on tulossa. Mainostamiselle ei välttämättä ole otollista pohjaa, jos hankkeen kohderyhmiin (heihin, joiden hankkeesta pitää tietää) ei ole pidetty aiemmin yhteyttä. Siksi jo hankkeen alkaessa on tärkeää miettiä, keiden pitää hankkeesta tietää ja kuinka yhteyttä pidetään säännöllisesti. Näin tärkein joukko osaa jo odottaa tapahtumia. Tapahtuman mainostamisella saavutettu muu yleisö on plussaa tämän päälle.

Analysoinnista on hyötyä myös hankeviestinnässä. Testaa viestintää, mittaa tulokset ja tee johtopäätökset. Jos et päässyt asettamaasi tavoitteeseen, eikä huutoosi vastannut kukaan, valitse viestintään ja vuorovaikutukseen toisen tyyppiset keinot.

Hyvä viestintä ei ole helppoa, ei edes meille sitä ammatikseen tekeville. Mutta Lindholmia lainaten hyvä yhteishenki on keskeinen juttu. Samoin ovat toisten tuki, sparraus ja yhteistyö. Näitä meidän ei tarvitse etsiä, joten olemme vahvoilla!

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostuminen on kansallisestikin merkittävä rakenteellinen uudistus, joka synnyttää kahdessa maakunnassa ja neljällä kampuksella toimivan vahvan korkeakoulukokonaisuuden.

Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan näkökulmasta uuden kynnyksellä on hyvä miettiä mennyttä. Ensinnäkin pitää todeta, että Mikkelin ammattikorkeakoululla on perustamisestaan lähtien ollut vahva ote alueen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Siis jo ennen kuin tk-toiminta kirjattiin ammattikorkeakoululaissa lakisääteiseksi tehtäväksi, mikä tapahtui vuonna 2003.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli Mamkissa vuodesta 1994 seuraavan vuosikymmen puoliväliin asti käytännössä yhtä kuin ympäristötekniikan tutkimuskeskus YTI, joka syntyi alueen ympäristötekniikan pk-yritysten tuotekehityksen tarpeista. Vaikka YTI toimi melko irrallaan muusta ammattikorkeakoulusta, loi se perustan edelleen vahvalle ympäristö-, puu- ja elintarviketeknologian tutkimukselle. Myös digitaaliseen arkistoinnin löytäminen uudeksi, kaupallisia sovelluksia tuottavaksi tutkimusalaksi, juontaa juurensa YTI:ssä tehtyyn selvitystyöhön. Hyvinvoinnin tutkimustoiminta on puolestaan vahvistunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ammattikorkeakoulun tki-toiminta organisoitiin vuonna 2007 seitsemään monialaiseen klusteriin. Tutkimuksen ja koulutuksen integraatiota haluttiin vahvistaa, mikä omalta osaltaan johti YTI-keskuksen aseman muuttumiseen ja lopulta sen lopettamiseen. Klusterivaiheen jälkeen tutkimustoiminta keskitettiin kolmelle painoalalle ja niiden sisällä toimiviin tutkimusyksiköihin ja tutkimusryhmiin.

Kehittämistoiminnan nykyiset strategiset painopisteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia maakunnan älykkään erikoistumisen strategian kanssa. Tutkimustoiminnan volyymin kasvaminen on edellyttänyt myös hanketoiminnan hallintaan ja laatuun panostamista mm. HanSa-ohjelmistoa kehittämällä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tki-näkymät ovat valoisat. Tutkimustoiminnan rakenne vahvistuu merkittävästi, kun ammattikorkeakoulun saaman strategiarahoituksen, maakuntaliittojen myöntämän EU-rahoituksen ja neljän omistajakaupungin panostuksella aloittaa vuoden 2017 alussa työnsä yhteensä 17 tutkimuspäällikköä.

Myös ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen tulossopimus vuosille 2017–2020 antaa tki-toiminnalle vahvan valtuutuksen. Sopimus edellyttää tutkimustoiminnan rakenteiden edelleen vahvistamista ja panostamista yrittäjyyteen, innovaatiotoimintaan ja tutkimustulosten kaupallistamiseen.

Rauhallista joulua REaDin lukijoille.

Ps. REaD jatkaa ilmestymistään ja tulee esittelemään jatkossa myös Kotkan ja Kouvolan kampuksien tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on profiloitunut vahvana tki-ammattikorkeakouluna. Profiilille on perusteensa: ammattikorkeakoulu on ollut tuloksellinen tutkimus- ja kehittämistoimija alueella ja pärjännyt hyvin kansallisessa vertailussa ulkopuolisen tki-toiminnan rahoituksen hankkimisessa. Suhteessa valtakunnan tasoon ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut viime vuodet. (Kuva 1.)

Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi myös mm. yritysyhteistyökumppanien ja yritysrahoitusosuuksien määrä hankkeissa on kasvanut, julkaisut ja medianäkyvyys on lisääntynyt, tki-henkilöstön määrä on kasvanut ja tki-toiminnan rahoituslähteet ovat monipuolistuneet.

Miten tähän on tultu – kuinka tki-toimintaa on Mikkelin ammattikorkeakoulun viimeisimpinä toimintavuosina kehitetty?

Tuloksellisuus ei yksin ole arvo sinänsä. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena on ennen muuta uudistaa ja lisätä alueen hyvinvoinnin ja kasvun mahdollisuuksia ja osaamista. Keskeisiä tekijöitä ovatkin toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Oikeastaan voi todeta, että nämä kolme, tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus ovat toisistaan erottamattomat tekijät – ei ole yhtä ilman toista, eikä kolmatta ilman kahta muuta.

Laatupolitiikalla onkin Mikkelin ammattikorkeakoulussa ollut vahvat perinteet, ja yhteiset käytänteet ovat tukeneet koko organisaation toiminnan ohjausta. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulun sisäisessä arvioinnissa tunnistettiin tarve parantaa tki-toiminnan laadunhallintaa. Tästä alkoi systemaattinen tki-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen. Työtä pohjusti myös vuosien 2011-2012 aikana toteutettu ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kansainvälinen arviointi (Maassen ym. 2012).

Vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön hankehallinnon ohjelmistotyöväline, hankesalkku, joka nimettiin HanSaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto tunnisti HanSan hyväksi käytänteeksi jo vuonna 2012 ammattikorkeakoulussa toteuttamassaan laatujärjestelmän auditoinnissa (KKA 1:2013). Tästä eteenpäin työvälinettä on kehitetty erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden, ja sittemmin HanSasta on tullut tki-toiminnan johtamisen, toiminnan ohjauksen ja laadunhallinnan keskeisin osa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avoimuuden ja osallistavuuden periaatteiden mukaisesti HanSan tiedot ovat koko henkilöstön nähtävillä.

Kuva 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun ulkopuolinen tki-rahoitus suhteessa ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen tki-toiminnan ulkopuoliseen rahoitukseen vuosina 2012-2015.

Tki-toiminnan organisointia on ennakoivasti uudistettu ja vahvistettu erityisesti vuodesta 2014 alkaen vastaamaan strategisiin kehittämistarpeisiin ja toiminnan kasvavaan volyymiin. Organisoinnin yhtenä tavoitteena on myös ollut lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Nyt tki-toiminnan asiantuntemus on koottu kolmelle painoalalle, Kestävä hyvinvointi; Metsä, ympäristö ja energia; Digitaalinen talous, kärkiosaamisalueiden ja tutkimusryhmien ympärille. Keskeinen osa on painoalaperusteinen tutkimusjohtaja ja tutkimuspäällikkö -rakenne, jota ammattikorkeakoulun oman rahoituksen lisäksi rahoittavat alueen kaupungit, elinkeinoyhtiöt ja EAKR-rahoituksella maakuntien liitot.

Viestintä, tiedon siirto ja vaihto sekä tki-toiminnan tuloksista tiedottaminen ovat osa vaikuttavuutta. Viestintään on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2013 alkaen, jolloin toimintaa vahvistettiin tki-viestintäsuunnittelijalla. Laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi myös tki-toiminnan taloushallinnon tukipalvelut tuotetaan keskitetysti.

Asiantuntijuuden lisäksi tki-toiminnan infrastruktuuriin ja -ympäristöihin on viime vuosina investoitu strategisten kärkien mukaisilla sisältöalueilla. Näitä infrastruktuureja hyödyntävä tutkimus- ja kehittämistyö yhdessä yritysten kanssa on keskeinen osa ammattikorkeakoulun toimintaa alueella. Tki-infrastruktuurit mahdollistavat monialaisen kehittämiskulttuurin luomisen, jossa ammattikorkeakoulun tki-asiantuntijat, opetus ja opiskelijat sekä alueen yritykset toimivat yhteistyössä.

Vuoden vaihteessa aloittava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu profiloituu niin ikään vahvana tki-korkeakouluna. Lisääntyvä erityisosaaminen ja Kymenlaaksoon laajeneva toiminta-alue antavat osaltaan aiempaakin paremmat edellytykset vaikuttavalle kehittämistyölle.

Lähteet:

Maassen P, Kallioinen O, Keränen P et al. From the bottom up. 2012. Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 7:2012.

Antikainen E-L, Auvinen P, Huikuri S, Pieti T, Seppälä K, Saarilammi M-L, Apajalahti T. 2013. Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2013.

Vuonna 1997 Suomalainen Kirjallisuuden Seura siirtyi käyttämään sähköpostia. Pian seuran tutkija ja koululaishuumorin tallentamisen pioneeri Ulla Lipponen (1941–2015) havaitsi kiertoviestien olemassaolon. Keruuverkon avulla SKS:n arkistoon tallentui vuosina 1997–2006 noin 30 000 tiedostoa digitaalisesti levinnyttä perinnettä.

Aineiston läpikahlaamisella saa hyvän ymmärryksen ihmisen kielellisestä havaitsemisesta, ihmiselämän keskeisteemoista ja ajankohtaisilmiöiden jaksottumisesta historialliselle aikajanalle.

Seksuaalisuuden rinnalla 2000-luvun kansanperinteessä keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi etnisyys, päihteet ja politiikka, mutta myös erilaiset globaalit ilmiöt, kuten sodat ja katastrofit.

Kuva 1. Tallennettu 26-vuotiaalta naiselta vuonna 2001. (SKS)

Kuolemanvakavaa ja sairaan hauskaa

Digitaalisessa formaatissa on myös uusia piirteitä, kuten kuvan ja videon yleistyminen tekstikerronnan ohi.

Yksi kiinnostavimpia teema-alueita SKS:n digitaalisessa aineistossa on syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin kiinnittyvät vitsit (ks. kuva 1). Ilmiö ei sinällään ole folkloristiikan piirissä uusi: tragedioihin on vuosikymmenten ajan liittynyt vitsikerrontaa erityisesti nuorisokulttuureissa.

Katastrofivitsit määritellään usein eräänlaiseksi koetun kauhun musertamiseksi: vitsit mahdollistavat tunteiden ja kokemusten huojennuksen, joka luo uskoa asioista selviytymiseen. Toisaalta vitsi voi tarjota kuvitteellisen välineen myös syyllisen etsimiselle ja rankaisemiselle. Esimerkiksi syyskuun 11:nnen vitseissä Osama bin Laden saatetaan liittää osaksi häpeällisiä tai sadistisia kuvia, kuten raiskausta, homoseksuaalisuutta tai silpomista.

Digitaalinen huumori tutkimuskohteena

Sähköposteissa ja tekstiviesteissä leviävä folklore on verrattain uusi, mutta samanaikaisesti jo historiallinen ilmiö. Tekstiviesti- ja sähköpostiperinteet, jotka yleistyivät vasta 2000-luvun taitteessa, alkavat jo olla korvautuneet uusilla digitaalisuuden muodoilla, kuten meemeillä.

Massoittain kulkevien kuvamuokkausten joukossa on vaikea hahmottaa niihin sisältyvää kulttuurista arvoa. Matti Kuusen sanoin: ”kemialle ja folkloristiikalle ei ole olemassa saastaa” – ihmisyyttä ymmärtääkseen on tarkasteltava ihmisen toimintaa ja ajattelua kokonaisuutena: myös niitä piirteitä, jotka hyveellisen ajattelun kannalta tulisikin tuomita moraalittomina ja arvottomina.

Kuluttajat ovat jo tottuneet käyttämään laitteita, joiden valmistajat keräävät käyttäjästä yksityiskohtaista tietoa. Valmistajat myös ohjaavat kuluttajan toimintaa keräämänsä tiedon perustelleella. Kun teolliset yritykset keräävät tietoja omasta tuotannosta, ja käyttävät sitä toimintansa systemaattiseen kehittämiseen, puhutaan usein teollisesta internetistä (TI).

Teollisella internetillä tarkoitetaan siis teollisten prosessien ohjausta ja kehittämistä mitattavan tiedon avulla. Keskeisiä asioita teollisen internetin käsitteessä ovatkin tiedon mittaus, analysointi, visualisointi sekä yhdisteleminen ja jalostaminen. Teollisessa internetissä tietoa tuottavat komponentit ovat kaikkien hyödynnettävissä. Koneet ja laitteet ovat tunnistettavissa ja ohjattavissa tiedon perusteella.

Pitkälle kehittyneessä teollisen internetin vaiheessa koneet ovat yhteydessä toisiinsa ja sopeuttavat prosessejaan jatkuvasti toisista koneista saamansa datan perusteella. Tällaisen tuotannon rakenteita muuttavan verkoston hyödyntämisessä olemme vasta alkuvaiheessa.

Automaattista tuotannon seurantaa ja 3D-tulostusta

Teollinen internet muokkaa ihmisten työrytmiä ja tehtäviä. Tuotantolaitteisiin asennettavat anturit keräävät mittaustietoja koneiden toiminnasta. Tieto varastoidaan, käsitellään ja liitetään osaksi informaatiografiikkaa.

Yksinkertaiselta tuntuva tieto siitä onko kone käynnissä vai ei on jo itsessään arvokasta. Kun tieto liitetään kalenteritietoon, saadaan jo ymmärrys koneen toiminnasta eri työvuoroissa ja tuotannon jaksotuksesta. Kaikki automaattisesti ja tuttuja laitteita käyttäen.

Kun kerätty tieto esitetään havainnollisesti esimerkiksi aikariippuvana, saadaan esille erilaisten asioiden vuorovaikutus, jolloin tuotantoa pystytään ohjaamaan erilaisin mittarein ja todennettavin arvoin. Lisäksi tulevaa toimintaa voidaan suunnitella ennusteilla. Kerätyn tiedon käsittely ja analysointi muodostavat perustan koko toiminnan kehittämiselle ja toimintatapojen muutokselle.

Ainetta lisäävällä valmistus, tai 3D-tulostus, on esimerkki toiminnasta joka hyödyntää teollista internetiä. 3D-tulostus muokkaa teollisuuden ja palveluiden rakenteita lähitulevaisuudessa kiihtyvällä vauhdilla. Tulostusta hyödynnetään jo nyt koneiden ja niiden osien valmistuksessa, auto- ja lentokoneteollisuudessa, lääketeollisuudessa, biotaloudessa, ruuanvalmistuksessa ja elektroniikkateollisuudessa. Kun prosessoriteho koko ajan kasvaa ja materiaali- ja automaatioteknologia kehittyvät, 3D-tulostuksen liiketoimintamahdollisuudet kasvavat lähes rajattomiksi.

Etelä-Savon alueella hyödynnetään uusia menetelmiä

Teollinen internet vaikuttaa yritysten väliseen toimintaan tiedon sisältämän vallan ja arvon muodossa. Etelä-Savon alueella teollisuusyritykset ovat suurimmalta osin pieniä, ja usein riippuvaisia yhden tai muutaman päämiehen hankintatarpeista. Tällöin pienetkin muutokset päämiesten hankintamenettelyissä ja -tarpeissa näkyvät välittömästi alihankkijoiden tuloissa ja toiminnassa. Yritysten on jatkuvasti kyettävä vastaamaan markkinoiden muuttuvaan tarpeeseen.

Yritykset ovat alkaneet ottaa digitaalisia työkaluja käyttöön kiihtyvällä vauhdilla. Nämä ratkaisut ovat yrityskohtaisia, ja palvelevat mm. yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja laadunhallintaa tuotannosta saatavan ajantasaisen informaation avulla.

Mikkelin seudun kehitysyhtiö Miksei on yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten kanssa kehittänyt digitaalisten menetelmien ja -työkalujen hyödyntämistä valmistavassa teollisuudessa. Vuoden vaihteessa päättyvässä Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus -hankkeessa on yhdessä yritysten kanssa kehitetty toimintaa kohti tulevaisuuden tuotantoa. Tekemisen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa, jonka avulla yritykset voivat hyödyntää teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia uudella tavalla valmistusmenetelmien tehostamiseksi ja kilpailuedun saavuttamiseksi.

Koodin-hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on saada osallistujat ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan paremmin digitalisoituvassa maailmassa. Hankkeessa toteutetaan monialaisia Hackathon -tapahtumia, joissa ratkaistaan ongelmia kokeilukulttuurin menetelmillä yhdessä työelämän yhteistyökumppanien kanssa.

Samalla hanke edistää digitalisoituvien työ- ja koulutusurien tasavertaisuutta ja kehittää työelämävalmiuksia. Hankkeen aikana myös tuotetaan avointa verkkosisältöä hackathon-menetelmän sovittamisesta osaksi opintojaksoja.

Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea

Valittujen naisvaltaisten alojen lisäksi hankkeessa on mukana tietojenkäsittelyn opiskelijoita. Tietojenkäsittelyn opiskelijat tuovat nykyaikaisen digiosaamisen hackathon -tapahtumiin ja muut alat (matkailu, sote yms.) tuovat puolestaan uutta sisältöä ratkaisuihin.

Kaikkien ei tarvitse tietää tai osata kaikkea, riittää, että ryhmässä on monialainen joukko, joiden jokaisen yksilön osaaminen tukee ryhmän etenemistä. Työelämässä harvoin työskennellään pelkästään saman koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa, tästä syystä monialaista työskentelyä on syytä opetella jo opintojen aikana.

Kohti tasavertaisuutta

Monialaisesti toteutetuista hackathoneista saatu hyöty opiskelijoillemme on askel kohti parempaa ammatillista osaamista. Hanke toimii käytännön esimerkkinä siitä, kuinka kokeilukulttuurilla voidaan kehittää digitalisoituvan yhteiskunnan työ- ja koulutusurien tasavertaisuutta.

Vaikka hackathoneista ei syntysikään mitään uutta ja mullistavaa, niin opiskelijat pääsevät kuitenkin kokeilemaan uudenlaista digitaalista työskentelytapaa sekä tutustumaan täysin erilaisen koulutuksen opiskelijoiden maailmaan.

Nämä yhteiset kokemukset varmasti lähentävät vanhanaikaisesti kategorisoituja naisvaltaisia ja miesvaltaisia koulutuksia lähemmäksi toisiaan. Matka voi olla aluksi epämukava ja vieras, mutta loppujen lopuksi epämukavuusalueelle hyppääminen kannattaa aina.

Ensimmäinen hackathon järjestettiin Jukureiden ottelutapahtumassa. Kuva: Pekka Pulkkinen.

Hankkeen saldoa

Ensimmäinen hackathon järjestettiin marraskuun lopulla. Tuolloin matkailun- ja tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa käytiin ”häkkäämässä” Jukureiden ottelutapahtumaa sekä otteluiden yhteisöllisyyttä tukevia digitaalisia palveluita, Koodi-hankkeen projektipäällikkö Pekka Pulkkinen kertoo.

– Ensimmäiseen hackathoniin lähdettäessä meillä todella mielenkiintoiset lähtökohdat, sillä kehittäjinä olivat restonomikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn opiskelijat. Suurin osa kehittäjistä oli restonomeja ja naisia, jotka eivät pahemmin jääkiekkoa seuraa tai häkkää. Ilman ennakkoluuloja lähdimme vastaamaan asetettuihin haasteisiin.

Prosessi eteni niin, että ensiksi käytiin katsomassa Jukurit – KooKoo -ottelua, jonka jälkeen opiskelijt työskentelivät tiiviisti, kehittäen uusia ratkaisuja havaitsemiinsa haasteisiin tai ongelmiin.

– Oli ilo huomata kuinka ennakkoluulottomasta opiskelijat tarttuivat haasteisiin ja alkoivat rakentaa uusia palvelumalleja ja digitaalisia sovelluksia. Tuloksena syntyi hyvin erilaisia versioita ja tuotteita. Aika näyttää, mitkä näistä päätyvät käyttöön asti, Pulkkinen toteaa.

Hankkeen etenemistä voi seurata facebookissa: www.facebook.com/xamkhack

Uuden Pienyrityskeskuksen tehtävänä on ensisijaisesti uusien innovaatioiden, yrittäjyyden kaupallistamisen tukeminen. Toiseksi Pienyrityskeskus tukee yrityksiä niiden alkuvaiheessa sekä kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Vahvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Pienyrityskeskus vahvistaa yrittäjien osaamista ja pienten yritysten kehittymistä tällä useassa eri hankkeessa, joissa työskennellään yhdessä yrittäjien tai muun yrityksen henkilökunnan kanssa.

Voimakkaassa nousussa yrityksissä ovat palveluiden tuotteistamisen koulutukset, valmennukset ja tutkimus. Pienyrityskeskuksen sparrattavana on parhaillaan sekä eteläsavolaisia että pohjoissavolaisia yrityksiä.

Uuden yrittäjyyden tukemista

Pienyrityskeskus kehittää yrittäjyyden pedagogisia valmiuksia oppilaitoksissa. Tällä hetkellä yhteistyötä on erityisesti lukioiden kanssa. Eri oppilaitosasteiden välinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyö on myös käynnissä.

Nuorten työllistymistä Pienyrityskeskus tukee uusilla menetelmillä, kuten pelillistämällä ja digitaalisilla valmennuksilla. Kokeneempia tuetaan työllistymisessä perinteisemmillä menetelmillä, esimerkiksi kannustamalla oman yrityksen perustamiseen tai menemään osuustoimintaan mukaan.

Kansainvälisen vaikuttamisen keskiössä on Itämeren alueen yhteistyö

Yrityshautomoyhteistyötä tehdään yli Itämeren ja Venäjä nostaa jälleen merkitystään. Uusien Suomi-Venäjä -kehittämisohjelmien avautuminen mahdollistaa rajat ylittävän yhteistyön.

Tällä on suuri merkitys yrittäjyyden kehittämiselle sitä kautta työllistymiselle. Suomitalo Pietarin ydinkeskustassa on hyvä paikka uudenlaisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan korkeakouluyhteistyölle.

Tiedosta tuottavuutta yrityksiin

Yrityksien keräämän datan yhä tehokkaampi hyödyntäminen – ja datasta saatavalla tiedolla johtaminen – ovat tulevaisuudessa yhä keskeisempiä myös pk-yrityksille.

Marraskuussa Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa Datasta arvoa tietojohtamisella pääpuhujana ollut Pirjo Ståhle muistutti, että Suomalaiset yritykset ovat erittäin otollisessa asemassa hyödyntämään tietoa johtamisessaan. Suomessa yritysten saatavilla olevat tiedot ovat luotettavia ja suomalaiset luottavat viranomaisten ja yritysten tuottamaan tietoon.

Tiedon parempi hyödyntäminen johtamisen ja ennakoinnin tukena parantaa myös alueen pk-yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tässä kehityksessä Pienyrityskeskus on keskeisessä asemassa osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digitaalisen talouden tutkimus- ja kehittämisympäristöä.

Digitaalisuudella ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen (DigiTetu) -hankkeessa kehitettiin menetelmää hiljaisen tiedon siirtämiseksi videoinnin keinoin. Videointeja tehtiin pilottiluonteisesti muutamille eri teollisen alan yrityksille vuoden 2016 aikana.

Osaajien eläköityessä yrityksistä hiljaisen tiedon tallentaminen ja eteenpäin siirtäminen on entistä tärkeämpää osaamiskuilun ehkäisemiseksi. Onko digitaalisuuden kautta mahdollista löytää toimivia keinoja tiedon taltiointiin?

DigiTetu-hankkeessa tarkoituksena on ollut kehittää menetelmä ja esimerkki sisällöstä hiljaisen tiedon taltiointiin ja jakamiseen teknologiateollisuudessa. Videointiprosessien aikana onnistuttiin kehittämään toimivia metodeja havainnollisten videoiden toteuttamiseksi yritysten hyödynnettäväksi yksityiskohtaisen tietotaidon ja kokemusten jakamiseen.

Suunnittelusta toteutukseen

Videointien suunnitteluvaihe aloitettiin yritysten omien tarpeiden kartoittamisella sekä kuvattavan prosessin rajaamisella. Yritysten odotukset videointia kohtaan ennen projektia olivat varsin neutraalit. Odotuksina olivat yksinkertaisesti toimivat videot opetuskäyttöön.

Pilotoinnin aikana toteutettiin visualisoituja työohjeistuksia, kuvakaapattuja software-tutoriaaleja sekä haastattelupohjaisia videoita. Videointeja toteuttanut Jonne Hirvonen kuvailee videointiprosessia seuraavasti:

– Tuotannot tapahtuivat pääsääntöisesti yhden miehen ja yhden kameran tuotantona. Käytännössä olin esimerkiksi yrityksen tehdastiloissa, joissa kuvasin erilaisia prosesseja hyvinkin yksityiskohtaisesti ennalta laaditun kuvaussuunnitelman mukaan. Kuvauspäivät olivat kestoltaan muutamasta tunnista huomattavasti pidempiin, jopa 8-10 tuntisiin jaksoihin.

Yritysten mukaan videoinnit onnistuivat näinkin pienillä resursseilla erinomaisesti.

Joros Oy hyödyntää hiljaista tietoa

Joros Oy on valmistanut erilaisia huvivenevarusteita, kuten kaiteita, portaita ja kahvoja yli sataan eri venemalliin. Putkentaivutukseen erikoistunut yritys on luotettava tuotekehitys- ja yhteistyökumppani lähes kaikille suomalaisille venealan yrityksille. Yrityksessä tehtiin hiljaisen tiedon videointi tuulilasien asennuksesta.

– Hiljaisen tiedon merkitys on suuri, kun kehitämme tulevaisuuden toimintoja yrityksessämme. Keräämällä ja hyödyntämällä hiljaista tietoa saamme näkyväksi osaamista, jota henkilöstöllämme on eri työvaiheista ja niihin liittyvistä yksityiskohdista, tuotantopäällikkö Jari Koppinen Joros Oy:stä kertoo.

DigiTetu-hankkeessa valmistunut videointi on selkeä ja jaoteltu työn toteutuksen kannalta oikeisiin vaiheisiin. Videosta saa hyvän kuvan tekemisestä ja siinä näkyy paljon yksityiskohtia, jotka ovat työn sujumisen kannalta tärkeitä, ja joita olisi kirjallisesti vaikea kuvailla.

– Tarkoituksemme on testata taltiointia myös perehdytyksessä ja arvioida, kuinka paljon se helpottaa työhön oppimista. Tulevaisuudessa tämä voi olla hyvä malli tehdä työohjeita, Koppinen pohtii.

Videot hyötykäyttöön

Videon tuoma visuaalinen ulottuvuus voi helpottaa monien asioiden oppimista merkittävästi verrattuna esimerkiksi paperiseen ohjeeseen tai suulliseen ohjeistukseen. Myös muissa yrityksissä videot koettiin papereita kiintoisammaksi ja ilmaisuvoimaisemmaksi.

Videolta koettiin välittyvän sellaista hiljaista tietoa ja yksityiskohtia, joita ei ole pystytty kirjallisesti ilmaisemaan. Videoiden arvioitiin olevan erittäin hyviä työkaluja uuden henkilöstön kouluttamiseen. Hiljaisen tiedon videoinnin pilotoinnilla saavutettiin erinomainen tietopohja, jonka avulla hiljaista tietoa voidaan jatkossa dokumentoida ja jakaa yhä tehokkaammin.

Digitaalisuudella ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen (DigiTetu)

DigiTetu -hanke käynnistyi vuoden 2016 alussa. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on digitaalisuuden ja prosessien kehittämisen avulla parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia eteläsavolaisissa pk-yrityksissä.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:
Työpaketti I: digitaalisuuden hallinnalla tuottavuuteen,
Työpaketti II: teknologian ja prosessien hallinnalla tuottavuuteen ja
Työpaketti III: kehittämisen vaikutukset työhyvinvointiin.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

www.xamk.fi/digitetu

Sote-alalla kehittämistoimenpiteitä ohjaa hallitusohjelma ja sen monet kärkihankkeet. Valmisteilla on valtakunnallinen sote-kokonaisarkkitehtuuri sekä useita laajoja kehittämishankkeita liittyen digitaalisiin sote-palveluihin.

Uusien sovellusten ja palveluiden kehittämisen lisäksi olemassa olevia sote-tietovarantoja (Kanta, Kansa, tautirekisterit, biopankit jne.) pyritään kehittämään ja hyödyntämään entistä monipuolisemmin esimerkiksi tietojohtamisessa ja tutkimuksessa.

Digitalisaatiolla on tarkoitus vastata niin sote- kuin maakuntauudistukseenkin lisäämällä palveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Keskeistä on tiedon saumaton siirtyminen palveluprosessissa ja asiakkaan osallistaminen entistä paremmin oman hyvinvointinsa ylläpitoon.

Käytettävyys sujuvaksi

Jotta digitalisaatiosta saadaan toivottava hyöty, pitää sovellusten olla helposti päivitettävissä ja muokattavissa muuttuvan yhteiskuntamme tarpeisiin. Paikalle ei voida enää jämähtää!

Harhakuvat, että jatkossa vain robotit hoitavat potilaat, ovat turhia. Tarvitsemme tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta heidän toimenkuvaansa tulee entistä enemmän mukaan mm. erilaisia digitaalisia sovelluksia, kehittynyttä hoitoteknologiaa ja etäpalveluita.

Viime vuosina on kehitetty digitaalisia palveluita, mutta osa sovelluksista on jäänyt valitettavan vähälle käytölle. Käytön vähyyteen löytyy varmasti monia syitä, yksi niistä on ongelmat sovellusten käytettävyydessä. Kuitenkin on muistettava, että käytettävyyttä voi edistää vain käyttäjiltä saatavan rakentavan palautteen ja kokemusten avulla. Tämä ei onnistu, jos henkilöstö ei osaa käyttää digitaalisia järjestelmiä.

Joissakin tapauksissa sovellukset jäävät käyttämättä myös asenteiden takia. Jos kiireisen työn keskellä työaikaa tuhraantuu turhaan järjestelmien kanssa taisteluun, on negatiivinen asenneilmapiiri digi-sovelluksia kohtaan valmis.

Koulutuksen kehittäminen avainasemassa

Ammattilaisten osaamisen lisääminen on tärkeää. Digitalisaatio tulee koskettamaan koko alaa erikoissairaanhoidosta kotihoitoon ja vammaistyöstä lastensuojeluun. Tämän vuoksi uusia, innovatiivisia koulutusmenetelmiä pitää ottaa käyttöön, kuten myös muokata työprosesseja ja toimenkuvia, jotta ne vastaavat digitaalisiin tarpeisiin.

Ensisijaisen tärkeää on panostaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digitaalisiin valmiuksiin jo opiskeluvaiheessa. Erilaisiin sovelluksiin pitäisi päästä tutustumaan jo opiskeluaikana. Tämä vaatii koulutuksen kehittämistä, mutta myös opettajien osaamisen päivittämistä sekä vahvistamista.

Vuonna 2000 Mikkelin ammattikorkeakoulun informaatio- ja mediatekniikan alan tiedotuslehti ”Mediapoly” kertoi IT-alan hankkeista. Lehden pääkirjoituksessa rehtori Jukka Kinnunen kirjoitti informaatioteknologian mahdollisuuksista ja viittasi silloiseen opetusministeriön strategiaan, jossa painoaloina mainittiin muun muassa ”verkkojen monipuolinen hyväksikäyttö opiskelussa ja opetuksessa” ja ”digitaalisen tietopääoman kartuttaminen”.

Opetus ja kulttuuriministeriö avasi tänä syksynä korkeakouluille suunnatun 25 miljoonan euron avustushaun, jossa tavoitteena on vahvistaa digitaalisia oppimisympäristöjä ja parantaa ympärivuotisen opiskelun edellytyksiä. Xamk on yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa tiiviisti mukana tässä kehittämistyössä.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa, kuten muissakin korkeakouluissa, digitalisaation parhaat saavutukset liittyvät muuhun kuin opetuksen ja muiden ammattikorkeakoulun asiantuntijapalveluiden muutokseen. Hanketoiminnan saavutukset ovat koulutuksessa liittyneet välineiden ja yksittäisten toimintatapojen digitalisaatioon.

Onko tämä digitaalisuutta? Kuva: Pekka Uotila.

Digitalisaatiolta odotetaan tuottavuutta

Digitalisaatio on merkinnyt uusia vaihtoehtoja ja lisää mahdollisuuksia entisten lisäksi. Digitalisaation avulla ei ole kyetty tuottamaan merkittävää korvaavuutta.

Juuri sitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaatiolla haetaan tuottavuutta. Tuottavuus merkitsee sitä, että käytössä olevilla resursseilla saadaan aikaan asioita paremmin, nopeammin ja enemmän.

Mikael Junger toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamassa raportissa ”Otetaan Digiloikka”, että tavoitteet julkishallinnossa tuottavuuden parantamiseksi ovat olleet liian vaatimattomia: ”Emme ole kyenneet uudistamaan tekemisemme prosesseja teknologian avulla yhtä hyvin kuin moni muu kansakunta”.

Tulevassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa etsitään ratkaisuja, joilla vähenevillä resursseilla mahdollistetaan opiskelijalle yksilölliset opintopolut ja sujuva eteneminen omissa opinnoissaan.

Onneksi edellytykset ammattikorkeakoulujen digitalisaatioon ovat nyt paljon paremmt kuin 20 vuotta sitten.

Digitalisaatio merkitsee omatoimisuutta, vuorovaikutusta ja sitoutumista digiympäristössä tapahtuvaan toimintaan. Tältä osin asiat ovat hyvällä tolalla. Useimmat opiskelijoistamme ovat digipalveluiden suurkuluttajia ja kokeneita viestimään digitaalisissa medioissa.