Mikkelin kaupunginorkesteri on viime vuosien aikana konsertoinut lähialueella ahkerasti eri laitoksissa ja kouluissa. Vaikka elävä konserttitilanne onkin aina orkesterille mieluisin, aiheuttavat matkustaminen ja siihen käytetty aika lisäkustannuksia. Pitkät välimatkat lähikunnista Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin aiheuttavat niin ikään kustannuksia yleisölle.

Vaihtoehtona näille haasteille syntyi Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin kaupunginorkesterin sekä Mäntyharjun ja Kangasniemen kuntien kulttuuritoimien yhteinen hanke Striimattu orkesteri kiertää.

Yksinkertaisuudessaan hanke tuo konsertin suorana kuulijan kotiin. Pelkkään kotikäyttöön ei kuitenkaan olla rajoituttu, vaan esimerkiksi Pääsiäiskonsertti Mikkelin tuomikirkosta striimattiin eli lähetettiin suorana netin välityksellä Kangasniemi saliin ja Mäntyharjun lukion saliin aidon ”konserttitunnelman” aikaansaamiseksi.

Mikkelin Rahulan kyläkoululla seurataan Felix Zengerin sooloa suorana nettistriiminä. Kuva Katariina Vilén.

Mozartista beatboxaukseen

Pääsiäiskonsertin tunnelmista mentiin täysin toisenlaisiin tunnelmiin lokakuussa alueen nuorille suunnatussa konsertissa. Jo konsertin tapahtumapaikka oli erikoinen, Mäntyharjun Askel-kenkätehtaan entinen pohjustamo, eli kengänpohjien kiinnitykseen käytetty sali. Paikanpäällä konserttia olivat kuuntelemassa Mäntyharjun yhtenäiskoulun yläkoulun oppilaat.

Tila on karu teollisuushalli, joka kuitenkin toimi pienillä muutoksilla konserttipaikkana hyvin. Varsinkin sitten, kun omia soolojaan harjoitusten aikana laulanut talitintti saatiin viimein kiinni ja pihalle.

Konsertin ohjelmisto oli suunniteltu nuorta kuulijakuntaa huomioiden, ja pelkästään aikajänne teosten välillä oli vaikuttava: Mozartista beatboxaukseen! Konserttia pystyi seuraamaan reaaliajassa osoitteessa www.e-concerthouse.com, ja mahdollisuudesta tiedotettiin etukäteen kaikkia lähialueen kouluja. Konsertti on kuultavissa samaisessa osoitteessa edelleen.

”Kyllä tää aina matikantunnin voittaa”

Konserttimusiikin tutuksi tekeminen ja musiikin luokse pääsemisen helpottaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Lokakuun konsertissa Mäntyharjussa palautetta tuli konsertin jälkeen rasavillin oloiselta kasiluokkalaiselta. ”Kyllä tää aina matikantunnin voittaa” nuorimies tokaisi lähtiessään konsertista.

Lähialueen kyläkoulusta tuli palautetta myös kuvan kera. Konsertin ohjelmistossa ollut Einojuhani Rautavaaran Pelimannit-teos oli ollut Felix Zengerin beatboxauksen ohella eniten Rahulan alakoululaisten mieleen.
Orkesterillekin konsertin netissä leviäminen ja kuunneltavuus ympäri maailmaa on erilainen juttu.

– Tieto laajemmasta levityksestä on sähköistävä tekijä. Uskon myös, että striimaaminen herättää yleisössä kiinnostusta tulla kuulemaan orkesteria myös paikan päälle, sellisti Yrjö Pulkkinen Mikkelin kaupunginorkesterista arvioi.

Striimauksen teknisestä puolesta vastaavat Mamkin tytäryhtiö Dark Median Manu Eloaho ja Timo Vainikka. Tässä meneillään suoran lähetyksen monikameraohjaus Mäntyharjussa. Kuva Jaakko Pitkänen.

Hyvät kokemukset innostavat lisäkonsertteihin

Kahden striimatun konsertin jälkeen niin orkesterilla kuin yleisölläkin on ollut halu vielä runsaampaan konserttitarjontaan.

– Alkuperäisen suunnitelman kolmen konsertin sijaan tullaan ennen helmikuun loppua kuulemaan kaikkiaan viisi striimattua konserttia, intendentti Nikke Isomöttönen Mikkelin kaupunginorkesterista lupaa.

Mikkelin kaupunginorkesteri on oman apurahansa turvin hankkinut myös omaa striimauskalustoa, joten hankkeen alkuun sysäämä toiminta jää elämään hankkeen loputtuakin.

Loppuvuodesta 2013 alkanut ja helmikuun loppuun 2015 kestävää Striimattu orkesteri kiertää -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaikki lähti liikkeelle vuonna 2004 Mamkin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin yhteisestä, EU:n rahoittamasta kehittämishankkeesta. Tuolloin Mamkissa alettiin kehittää kuvantamisen palveluja, ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri siirtyi digitaaliseen aikaan.

– Ennen sähköistä arkistointia kuvien tallentaminen vei ihan fyysisesti valtavasti tilaa. Kuvia läheteltiin postissa ympäri Suomen, ja niitä piti tarkastella aina tietyissä paikoissa valotauluja vasten. Tämä kaikki oli aikaa vievää, Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila kertoo.

Tällä hetkellä Disecin arkistoissa on yli 100 miljoonaa kuvaa. Kuvasarjoja yksittäisestä kohteesta, eli tutkimuksia, on arkistossa melkein viisi miljoonaa. Diseciä isompi toimija alalla on ainoastaan HUS Röntgen, mutta se ei myy palveluja ulkopuolisille.

Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin

Disecin periaatteena on tarjota palvelut toimivasti koko Suomeen. Lääkärit ja radiologit voivat tarkastella kuvia missä tahansa, jopa kotikoneella verkkoyhteyden kautta, mikä nopeuttaa lausuntojen antamista. Myös luottamus on toiminnan kulmakiviä.

– Viimeisen seitsemän vuoden ajan Järjestelmämme käyttövarmuus on ollut yli 99,87 prosenttia. Luku sisältää sekä järjestelmän päivityksestä tulleet katkokset että käyttöhäiriöt, Lassila toteaa ylpeänä.

Isoimmat asiakkaat ovat valtakunnallisesti toimiva Terveystalo ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Yrityksen arkistosta löytyvät muun muassa kaikkien mikkeliläisten keskussairaalalla otetut röntgenkuvat, sekä suurin osa (yli 80 % vuotuisista) suomalaisista mammografiaseulontojen kuvista.

Uusia aluevaltauksia osteoporoosin tutkinnasta

Osteoporoosin yhä tarkempi ja laajempi kartoittaminen tarkoittanee Disecille tulevaisuudessa uusia aluevaltauksia. Kajaanissa testataan parhaillaan prosessia, jossa analysoidaan luun tiheys tietokoneohjelman avulla aiempia käytössä olevia tekniikoita edullisemmin. Analyysistä selviää kuinka vahvaa tai haurasta luu on. Kuvausohjelmisto on kehitetty Ruotsissa, jossa se on jo käytössä.

– Kajaanista tulevat osteoporoosikuvat arkistoidaan jo meillä. Väestön ikääntyessä ja tutkimusten kehittyessä osteoporoosikuvia tulee Suomessakin tallennettavaksi tuhansittain. Disecin on mahdollista tarjota näillekin kuville arkistointipalvelu, Lassila sanoo.

Tulevaisuuden muista suunnitelmista Lassila mainitsee sähköisen arkistoinnin kehittämisen yhteistyössä Mamkin kanssa. Saattaapa hänet itsensä nähdä joskus myös ammattikorkeakoululla opettamassa. Disecin tulevaisuuden hän näkee turvallisena.

– Tällä alalla investoinnit tietojärjestelmiin ovat aika kovia. Sairaanhoitopiirit ja esimerkiksi pienemmät hammashoidon yksiköt huomaavat pikkuhiljaa, että arkistointipalvelut on mahdollista ja kannattavaa ostaa ulkoa. Me levitämme sanomaa, että voimme tehdä tämän puolestanne.

Kansainväliselle Digital business development -opintojaksolla opiskelijat syventyivät digitaaliseen liiketoimintaan, kävivät luennoilla ja työstivät monikulttuurisissa ryhmissä toimeksiantoja MPY:lle. Opintojaksolle osallistui 31 opiskelijaa monista eri maista.

Kolmen viikon aikana Mamkissa luennoi kahdeksan asiantuntijaa eurooppalaisen SPACE eli Space European Network For Business Studies and Languages -verkostosta. Projektityöskentelyä ohjasivat suomalaiset opettajat.

Opiskelijan silmin

Anastasia Perezova opiskelee Mamkissa Business management koulutusohjelmassa. Kuva: Anna-Maija Torniainen.

Pietarista kotoisin oleva Anastasia Perevozova opiskelee Mamkissa kolmatta vuotta Business management -koulutusohjelmassa. Elokuussa hän osallistui myös Digital business development -opintojaksolle.

– Aitojen, yrityksen antamien aiheiden työstäminen toi työhön vastuuta ja ammattimaisuutta. Työ oli ”vakavampaa” ja vastuu tuloksista oli oikea.

Uutta oppia Anastasia kertoo saaneensa tiimityöskentelyyn.

– Oivalsin, että tuloksellinen tiimityöskentely vaatii paljon panostusta, aikaa lukea asioiden taustoja ja analysointia. Opin myös uusia ryhmätyöskentelytaitoja. Ennen olen työskennellyt yhden projektipäällikön vetämissä projektiryhmissä – nyt koko ryhmä otti ”päällikön aseman” ja jakoi vastuun keskenään, mikä toimi erinomaisesti.

Kurssille osallistui korkeakouluopiskelijoita Belgiasta, Kosovosta, Portugalista, Saksasta, Unkarista ja Tanskasta. Mamkista mukana opiskelijoita Business Management- ja Information Technology-koulutusohjelmista.

– On hyödyllistä löytää uusia tapoja työskennellä erilaisten kulttuurien kanssa. Opin paljon eri kansallisuuksista ja kumosin monia stereotypioita. Lisäksi kokemus toi mukanaan paljon uusia ystäviä, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä, Anastasia kertoo.

Yrityscase + Opiskelijat = Tulos

Opiskelijaryhmien MPY:lle työstämät aiheet liittyivät digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Seniorien älykoti -toimeksiannossa tehtävänä oli suunnitella, kuinka konsepti pystytään kaupallistamaan. Seniorien älykoti on teknologinen ratkaisu, jonka tavoitteena on mahdollistaa seniorikansalaisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään.

Tapahtumasovellus -toimeksiannossa tavoitteena oli suunnitella ja ideoida tapahtumien ympärille rakentuvaa digitaalista palvelukokonaisuutta.

Opiskelijat ideoivat yrityksen palvelutoiminnan kehittämistä ja kartoittivat yritykselle muun muassa markkinoita kotimaissaan ja muissa potentiaalisissa vientikohteissa. Opintojakson viimeisenä päivänä opiskelijat esittelivät ryhmiensä tuotokset ja parhaat ryhmät molemmista caseista palkittiin.

Win-win eli molemminpuolista tyytyväisyyttä

MPY:n palvelujohtaja Vesa Jordan kehuu yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.

– Keskustelu oli avointa ja aiheet mielenkiintoisia. Saimme paljon näkökulmia uusien palveluiden kehittämiseen ja opiskelijoiden tuottama materiaali oli hämmästyttävän hyvää. Olemme erittäin tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin, ja pystymme hyödyntämään niitä liiketoimintamme kehittämisessä.

Mamkin opiskelija Anastasia Perevozova on samoilla linjoilla.

– Voin hyödyntää digitaalisuudesta ja uusista teknologiaratkaisuista oppimiani esimerkiksi tulevaisuuden työssäni. Tämän kaltaisia opintojaksoja tulisi järjestää niin paljon kuin mahdollista, Digital business development oli paras opintojakso koko opiskeluaikanani!

Yrityksen edustajat ja voittajajoukkueet. Kuva: Anna-Maija Torniainen

Viranomaisten tuottamat aineistomäärät ovat valtavia, sillä yhdessä vuodessa arkistomappeja syntyy yli 5 000 hyllykilometriä. Paperiarkistojen kasvavien tilavuokrien lisäksi kaksinkertainen työ ja kustannus aiheutuu siitä, että samoja aineistoja joudutaan myöhemmin joka tapauksessa digitalisoimaan. VTV patistaakin eri hallinnonaloja toimenpiteisiin, joilla syntysähköinen aineisto myös arkistoidaan sähköisesti.

Kokonaisvastuuta järkevästä sähköisen arkistoinnin ja asiahallinnon kehittämisestä ei kanna tällä hetkellä kukaan. Näin on, vaikka luotettavan ja käyttäjäystävällisen sähköisen tietopalvelun tarve kasvaa koko ajan. Kyse ei ole vain arkistolaitoksen, muistiorganisaatioiden tai julkishallinnon asiasta. Yhtä hyvin yritykset, järjestöt kuin yksityiset kansalaiset tarvitsevat varmoja ja edullisia tapoja tallentaa sähköisessä muodossa syntyneitä tekstejä, kuvia ja ääntä siten, että sisällöt ovat myöhemmin helposti käytettävissä.

Avoin julkinen tieto eli avoin data tarkoittaa juuri sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää, muokata ja jakaa julkishallinnon kerryttämää digitaalista tietoa omiin tarkoituksiinsa. Avoin data rakentuu sille ajatukselle, että jo olemassa oleva, mutta vielä jalostamaton informaatio on otollinen maaperä kehittää uusia palveluita ja innovaatioita.

Mikkelin ammattikorkeakoulu profiloituu korkeakoulukentässä digitaalisen tiedonhallinnan osaajaksi. Alan soveltavaa tutkimusta onkin ammattikorkeakoulussa tehty jo toista vuosikymmentä. Sen rinnalla on kehitetty sähköisen arkistoinnin erikoiskoulutusta ja palveluliiketoimintaa.

Digitaalinen tiedonhallinta on tunnistettu myös Etelä-Savon maakuntaohjelmassa yhdeksi alueellamme jo olemassa olevaan vahvaan osaamiseen perustuvaksi innovaatiokärjeksi, jolta seuraavassa vaiheessa voidaan odottaa myös kaupallisia sovelluksia.

Mikkelin ammattikorkeakoulu ottaa digitiellä seuraavan askeleen vuonna 2015 perustamalla digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskuksen. Yksikkö tulee keskittymään erityisesti sähköisen säilyttämisen teknologioiden ja menetelmien tutkimukseen, digitaalisen tiedon älykkääseen hallintaan ja käyttöön sekä tutkimustoiminnan kansainvälistämiseen yhdessä DigitalMikkeli-klusterin muiden toimijoiden kanssa.

Sähköinen säilyttäminen ja arkistointi ovat esillä myös valtamediassa. Viimeisimpänä Helsingin Sanomat kirjoitti 14.10.2014, kuinka valtio hukkuu paperiin. Ratkaisuksi esitettiin siirtymistä digiarkistoon.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on pureutunut sähköiseen arkistointiin toistakymmentä vuotta erilaisten hankkeiden, palvelutoiminnan ja koulutuksen muodossa.

Sähköisessä arkistossa aineistot säilytetään fyysisten kopioiden sijasta bitteinä. Aineistot ovat esimerkiksi dokumentteja, valokuvia, karttoja tai filmejä. Nykyisin syntyvä aineisto on pääasiassa sähköistä, mutta vanhoja materiaaleja joudutaan usein digitoimaan.

Arkiston muutoksen on oltava hallittua

Sähköisen säilyttämisen on oltava hallittu prosessi. Pitkäaikainen säilyttäminen vaatii, että aineisto on siirrettävissä seuraavalle säilytysformaatille ja tekniselle alustalle. Kukaan ei voi ennustaa luotettavasti kehitystä vuosikymmenten päähän.

Haasteellista muutokselle on kahden maailman sovittaminen. Aineiston elinkaari on useimmiten muutamista vuosista, kymmeniin vuosiin tai jopa ikuinen. Sen hallintaan tarvittavien tietojärjestelmien ja laitteiden elinkaari on puolestaan hyvin lyhyt, usein viitisen vuotta.

OSA-hanke tuottaa avoimia työkaluja

Hankkeen tavoite on tutkia ja kehittää avoimeen lähdekoodiin perustuva arkistojärjestelmä ja työkaluja, joilla tuetaan aineistojen käsittelyä, säilytystä ja saatavuutta. Avoimen lähdekoodin käyttöä voidaan perustella mm. taloudellisissa syillä, poliittisella tahtotilalla sekä kaupallisella riippumattomuudella.

Avoin lähdekoodi perustuu yhteisöpohjaiseen kehittämiseen. Kustannukset ja riskit jakautuvat eri toimijoiden kesken. Osaaminen koostuu kaikkien toimijoiden summasta. Aktiivinen yhteisö on elinvoimaisempi kuin yksittäinen toimija. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, kun olemassa olevia avoimia ratkaisuja voidaan hyödyntää.

Jatkuvuuden takaaminen on sähköisen arkiston elinehto. Hankkeessa kehitetty järjestelmä ei vaadi maksullisia lisenssejä tai sitoutumista kaupallisiin toimijoihin. Kaikki oikeudet omistetaan itse. Se tarkoittaa myös avoimin kortein pelaamista, mikä lisää luotettavuutta.

Käyttäjien ja aineiston näköinen arkisto

Mamkin OSA-hankkeen tuloksena on arkistojärjestelmä, jonka kaikki ydintoiminnot perustuvat laajasti käytettyihin avoimen lähdekoodin sovelluksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin sovelluksen käytettävyyteen kehitysmallia myöten. Arkistojen käyttäjät voivat olla arkistoalan ammattilaisia, tutkijoita tai ketä tahansa tiedosta kiinnostuneita.

Kehitetty arkistojärjestelmä on teknisesti nykyaikainen ja joustava alusta. Se on suunniteltu modulaariseksi kokonaisuudeksi, jonka osia voidaan lisätä, poistaa tai muuttaa ketterästi. Se tarkoittaa loppua kalliille ja kokonaisvaltaisille uudistamisprojekteille. Järjestelmä on yhteensopiva monenlaisten aineistojen kanssa.

Mamkissa jatketaan kehitystyötä seuraavaksi järjestöjen arkistojen digitalisointina. Mahdollisuuksia on tulevaisuudessa mm. ympäristötiedon sähköisessä arkistoinnissa.

.

Mikkelin ammattikorkeakoulun sähkö- ja informaatiotekniikan laitoksella on pitkään kehitetty sähköisiä palveluita, pitkäaikaissäilyttämistä, tiedonhallinnan prosesseja ja digitaalisuutta.

Viime vuosina tätä työtä tehty mm. osana Sähköisten palveluiden soveltavan tutkimuksen rakenteet -hanketta.

Näkyykö digilupaus?

Etelä-Savo on väestön ikäjakauman perusteella Suomen vanhin maakunta. Ikääntyneiden kiinnostus tietotekniikkaan tai kyvyt käyttää sitä ovat vähäisemmät kuin nuorilla. Miten tämä näkyy eteläsavolaisten yritysten toiminnassa?

Saadaksemme tietoa tästä, teimme alueella Digipuntari nimellä kulkevan tutkimuksen. Digipuntari kertoo eteläsavolaisten yritysten tietoteknisistä valmiuksista sekä käytössä olevan tekniikan että henkilöstön osaamisen näkökulmasta. Lisäksi digipuntarissa selvitellään esimerkiksi sosiaalisen median, pilvipalveluiden ja digitaalisen markkinoinnin hyödyntämistä.

Saimme toteuttamaamme kyselyyn 64 vastausta (n=815), joka osaltaan kertoo jotakin alueemme yritysten digitaalisuudesta. Alustavien analysointien mukaan vastanneista kuitenkin puolet hyödyntää sosiaalista mediaa, ja käytetyistä medioista selvästi suosituin on Facebook. Myös jonkinlainen pilvipalvelu on käytössä noin puolella vastaajista.

Digipuntari on tarkoitus toteuttaa jatkossa säännöllisesti. Lisäksi digitaalisuutta pyritään vauhdittamaan muun muassa tarjoamalla koulutuksia yrityksille.

Mobiilituntikirjaukset päivähoidossa

Mikkelin alueen päivähoitoyksiköissä on vuoden 2014 alussa otettu käyttöön mobiililaitteilla tapahtuva päivähoidon tuntikirjausjärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat kirjaavat puhelimella ja NFC-tunnisteella lapsensa hoitoon ja hoidosta ulos.

Järjestelmän toiminta-ajatus on teoriassa hyvä, sillä se helpottaa vanhempien, päiväkodin henkilökunnan ja kaupungin työntekijöiden toimintaa. Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä kehittämistyötä esimerkiksi käyttäjäystävällisyydessä ja tietoturvassa.

Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto avustavat järjestelmän käyttäjälähtöisessä kehitystyössä. Mukaan on otettu myös lasten vanhempien näkemykset. Muun muassa kaupungin päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien lasten vanhemmille on lähetetty varhaiskasvatustoimintaan liittyvä kysely.

Tarkoituksena on peilata vanhempien näkemyksiä esimerkiksi kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan, jotta toimintaa voidaan kehittää käyttäjien toiveita vastaavaksi. Kysely on vielä avoin ja vastaukset tullaan käsittelemään älykkäillä tiedonlouhinta- ja analysointimenetelmillä.

Lainsäädäntö tukena vai esteenä

Kun esimerkiksi ministeriö x lähettää kunnille lausuntopyynnön, se kirjataan ja arkistoidaan sekä lähettäjän, että vastaanottajan arkistoon, kaikkiaan yli 300 kertaa. Muun muassa tämän toimintaprosessin tehostamista selvitettiin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Hankkeen aikana tehtiin selvitys julkisen hallinnon asiakirjahallinnon lainsäädännön ja toiminnan uudistamisesta. Näkökulmaksi valittiin, miten lainsäädäntö tukee tai hidastaa toiminnan ja tiedonhallinnan tehostamista. Asiaa pohdittiin neljän erilaisen prosessin avulla, mukaan lukien edellä mainittu lausuntopyyntöprosessi.

Vuonna 2012 valmistunut selvitystyö on käynnistänyt lakimuutoksia, norminpurkutalkoita ja monia muutoshankkeita, jotka tähtäävät organisaatioiden toimintojen sujuvoittamiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Selvitystyön aiheita ovat jatkokäsitelleet myös sähköisen asioinnin ja arkistoinnin ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijat lopputöissään.

Sähköisten palveluiden soveltavan tutkimuksen rakenteet -hankkeessa on ideoitu, suunniteltu, käsitelty, tutkittu ja testattu monia ihmisten arkeen vaikuttavia sähköisiä palveluita. Pyrkimyksenämme on ollut tukea digitaalisuuden mukanaan tuomia etuja, jotta Etelä-Savoa ei tunnettaisi ainoastaan ikääntyvien maakuntana, vaan myös älykkäiden, arkea helpottavien sähköisten palvelujen maakuntana.

Lempinimen SOTUsähkö saanut hanke alkoi 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2014. Hankkeen rahoittaja on EAKR.

Opetuksen työelämäläheisyydelle on paljon vaatimuksia. Opetuksen pitäisi tarjota käytännönläheisiä esimerkkejä, ja yrityscaset ja -vierailut ovat tärkeä osa koulutusta. Tämän lisäksi opettajan tulisi tuntea oman alan organisaatiot ja päivittää alan tietoa jatkuvasti. Työelämäjaksojen tarpeellisuudesta puhutaan paljon, mutta käytännössä mahdollisuuksia lähteä jaksolle on ollut vähän.

Vieläkö virtaa – opettaja työelämäjaksolla

Reijo Honkonen hakeutui työelämäjaksolle. Kuva: Maria Miettinen.

Mamkin liiketalouden laitoksella markkinoinnin lehtorina työskentelevä Reijo Honkonen oli Open House -hankkeen mahdollistamalla työelämäjaksolla viime keväänä.

”Hakeuduin työelämäjaksolle, koska minua askarrutti kaksi asiaa. Ensinnäkin olin utelias kokeilemaan, vieläkö pärjään viestintä- ja markkinointialan töissä. Lisäksi olin innokas päivittämään osaamistani ja vahvistamaan verkostojani.

Kumppaniksi osui paikallismedia, joka toimii vahvasti myös verkkojulkaisuna. Se haluaa luoda uusia, lukijoilleen merkityksellisiä sisältöjä sekä asiakasyrityksilleen uusia mainonnan konsepteja, jotka hyödyntävät verkon ominaispiirteitä: nopeutta, audiovisuaalisuutta, päivitettävyyttä, yhteisöllisyyttä sekä kohdennettavuutta.

Osallistuin tähän kehittämistyöhön perehtymällä yrityksen lukija- ja asiakaskuntaan, kilpailutilanteeseen sekä media-alan yleisiin kehityssuuntiin. Lopuksi tein yritykselle kehittämissuunnitelman. Osallistuin myös käytännön työhön toimittajana kirjoittamalla juttuja lehden levikkialueen innovatiivisista pienyrityksistä.

Henkilökohtaiset tavoitteeni ja yrityksen tarpeet kohtasivat erinomaisesti. Se että yritys oli nimenomaan pk-yritys, eikä esimerkiksi ison konsernin markkinointi- tai viestintäosasto, oli rikastavaa. Työtehtävien monipuolisuus laittoi miehen lujille, mutta se myös palkitsi. Innovatiivisia yrityksiä käsittelevän juttusarjan ideointi ja juttujen kirjoittaminen avasi uusia näkökulmia eri alojen liiketoimintamahdollisuuksiin.

Työelämäjakso merkitsi minulle henkilökohtaisesti erittäin paljon. Kun olin toiminut yhtäjaksoisesti opettajana yli kymmenen vuotta, tunsin ”takkini tyhjenneen”. Työelämäjakso toimi piristysruiskeena, jonka toivon näkyvän myös opettajantyössä.”

Tavoitteena vahva yhteistyö työelämän kanssa

Open House -hankkeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa lisäämällä osaamisen vaihtoa työelämän kanssa.

Hankkeessa rahoitetaan opettajien työelämäjaksoja, jotka kehittävät opettajan ja TK-henkilöstön tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja kasvattavat ammattikorkeakoulun verkostoja ja osaamista.

Keskeisenä tavoitteena on luoda pysyviä toimintamalleja ja verkostoja tutkimus- ja kehitysyhteistyölle alueen organisaatioiden kanssa. Pariopettajuuteen kannustaan lähtemällä yritykseen toisen alan opettajan kanssa. Open House-hankkeen lisäksi työelämäjaksoja rahoitetaan Osaavampi Mamk -hankkeesta.

AFTER WORK -luentosarja Kasarmin kampuksella tutustuttaa alueen yrityksiin

Open house -hanke järjestää kaikille avoimen luentosarjan Mikkelin ammattikorkeakoululla (Mamk) ravintola Dexissä. Luentosarjassa eri alojen yritysten edustajat kertovat yritystoiminnastaan ja alaa koskettavista ajankohtaisista asioista.

Vierailevat yritykset toimivat aloilla, jotka ovat kiinteässä yhteydessä Mamkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiteemoihin; kestävään hyvinvointiin, materiaaleihin ja ympäristöturvallisuuteen sekä sähköiseen arkistointiin ja digipalveluihin.

Luennot ovat keskiviikkoisin 3.12., 14.1., 4.2., 4.3 ja 1.4 kello 16–17. Ensimmäinen pidettiin oli 5.11. Luennoista listätietoja antavat Anna-Maija Torniainen, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi ja Fulvio Rizzo, fulvio.rizzo(at)mamk.fi

Kuva: Noora Talsi.

Saksassa yritykset näkevät korkeakoulujen asiantuntijoiden osaamisen arvon etenkin uuden tiedon käytäntöön soveltamisessa, keksintöjen hyödyntämisessä, kilpailukyvyn vahvistamisessa ja verkostoitumisessa.

Steinbeisin palveluita käyttää lähes 1000 yritystä. Säätiö välittää vuosittain yli 3500 korkeakoulun asiantuntijan osaamista yritysten käyttöön. Tämän suuruista korkeakoulujen asiantuntijoiden välittäjäorganisaatiota ei liene löytyvän suomalaisesta yrityselämästä.

Korkeakoulujen asiantuntijoiden omat yritykset toiminnan vauhdittajina

Suomen käytännöistä poiketen Saksassa korkeakoulujen opettajilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus harjoittaa päätyönsä ohella oman toimialansa yritystoimintaa. Asiantuntijat ovat usein perustaneet oman yrityksen tai toiminimen, ja työ on yrityksille tehtävää projektiluonteista työtä.

Projektit vaihtelevat kooltaan ja kestoltaan hyvinkin pienistä konsultointipalveluista isoihin kansainvälisiin yritysyhteistyöprojekteihin. Suurin osa projekteista liittyy uuden teknologian käyttöönottoon ja teollisuuden sekä kaupan tutkimukseen. Näitä korkeakoulujen asiantuntijoiden perustamien yritysten palveluja Steinbeis-säätiö myy toisille yrityksille, ja tarjoaa samalla asiantuntijayrityksille myös esimerkiksi kirjanpito- ja laskutuspalveluja.

Käytännönläheisyyttä arvostetaan

Keskeisiä yritysten menetystekijöitä Saksassa ovat innovaatiokapasiteetin tunnistaminen, kyky uudistua, teknologian saavutettavuus, asiakaslähtöisten palveluiden ja tuotteiden kehittäminen sekä laadun varmistaminen. Yrityksen uudistamisen lähtökohtana pidetään muutostarpeen tiedostamista, muutosprosessin etenemisen suunnittelua ja voimavarojen kartoittamista.

Yritysprojekteissa toimivilta asiantuntijoilta edellytetään erityisesti käytännönläheistä tutkimusorientaatiota, kykyä toimia erilaisissa yrityskulttuureissa sekä tulosorientoituneisuutta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää myös Suomessa, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden tutkimus- ja kehittämisosaamista vahvistavissa valmennuksissa.

Ammattikorkeakoulujen osaamisesta tulee kertoa entistä vahvemmin

Vierailu herätti keskusteluja suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa. Etenkin suomalaisessa järjestelmässä olevat esteet kuten kilpailusäännöt puhuttivat ryhmää. Toisaalta Saksassa koulutuksen ja yritysten yhteistyölle on pitkät perinteet lähtien jo ammatillisen oppisopimuskoulutuksen yleisyydestä.

Toisen maan käytäntöjä ei voi sellaisenaan siirtää erilaiseen toimintakulttuuriin, mutta niihin tutustuminen antaa ideoita myös suomalaisen korkeakoulukentän ja yritysten välisen yhteistyön edistämiseen.

Suomessa elinkeinoelämä pitäisi saada entistä vahvemmin osallistumaan etenkin työn ja työelämän muutosten tutkimukseen ja kehittämiseen. Erityisesti on nostettava esille ammattikorkeakoulujen käytännönläheinen ja käytäntöjä uudistava tutkimus- ja kehittämisosaaminen, jota varten suomalaiset ammattikorkeakoulut valmentavat henkilöstöään TKI-osaajavalmennus -hankkeessa.

Mamkin ravintoloissa Mikkelin Kasarmin kampuksella tehdään ravintolatoiminnan lisäksi kehittämistyötä. Kampuksen kolmea ravintolaa kehitetään monialaisina oppimis- ja kehittämisympäristöinä. Kaikilla kolmella ravintolalla on erilainen profiili.

Kasarmina on Kelan ateriatuettu opiskelijaravintola, jossa toki lounastaa myös henkilöstöä ja ulkopuolisia asiakkaita. DeXi on kaikille avoin 150-paikkainen olohuonemainen, esiintymislavalla varustettu kahvila ja lounasravintola kampuksen sydämessä, D-talon 1. kerroksessa. Talli on tunnelmallisessa miljöössä sijaitseva suosittu lounas- ja tilausravintola, joka toimii myös tulevien restonomien opetusravintolana.

Ravintolapalvelujen ajankohtaisia kehittämishankkeita ovat mm. digitaalisuuden käyttäjälähtöinen kehittäminen, Mamkin patenttiin perustuvan älylinjaston rakentaminen Kasarminaan ja Joutsenmerkin hakeminen uudistuneiden kriteerien mukaan kaikille kolmelle ravintolalle.

Koulutus- ja asiantuntijapalveluita tarjolla monipuolisesti

Mamk tarjoaa kaikilla koulutusaloillaan monipuolisia täydennyskoulutus- ja asiantuntijapalveluja. Vuonna 2013 Mamk oli Suomen suurin avoimen AMK:n toimija yli 5 800:llä opintopisteellä ja vuodelle 2014 on odotettavissa uusi ennätys. Avoimen AMK:n kehittämistä ja kasvattamista jatketaan vuonna 2015 erityisesti hakeutumalla uusille, myös kansainvälisille markkinoille.

Avoimen AMK:n ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin on saatu uusi oppimistila, joka on kalusteiltaan muunneltavissa nopeasti tilanteen mukaan. Käytössä on myös suuren ryhmän aktivoimiseen soveltuva Flinga-esitystekniikka, jota opiskelijat käyttävät älypuhelimilla tai tableteilla.

Osaamista ja palveluja teollisuudelle ja yrityksille

Monipuolisista laboratoriopalveluista yksi esimerkki on Savonlinnan Kuitulaboratorio, joka tarjoaa korkeatasoista prosessitekniikan tutkimusta, laboratorioanalyysipalvelua ja tehdasmittakaavaan yltävää koeajotoimintaa.

Darcmedia tarjoaa organisaatioille, yhteisöille ja yksityisille luotettavia sähköisiä arkistointipalveluita, tallennuspalveluita, digitointia ja mediatuotantoja.

Tytäryhtiöistä Mikpolis Oy täydentää laboratoriopalvelujen kokonaisuutta tarjoamalla pal-veluja, jotka tukevat asiakkaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja osaamista materiaali- ja valmistustekniikan toimialoilla.

Mamkin TKI-hankkeesta 10 vuotta sitten alkunsa saanut Disec Oy tarjoaa kuvantamisen arkistointi- ja tietojärjestelmäpalveluita terveydenhuollolle. Kuvantamisella tarkoitetaan lääketieteellisin laittein otettuja kuvia, kuten röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvia.

Hyvinvoinnin palveluja yksittäisille asiakkaille ja isommille ryhmille

Hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri on opiskelijoiden oppimisympäristö, joka tarjoaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä palveluja Mikkelissä ja Savonlinnassa. Asiakkaana voivat olla niin yksilöt, ryhmät kuin yhteisöt ja yrityksetkin.

Tulevaisuudessa Mamk haluaa tehdä entistä tiiviimmin ja laajemmin yhteistyötä alueen yritysten ja muun elinkeinoelämän kanssa. Yhteydenottojen ja tätä kautta yhteistyön aloittamisen helpottamiseksi Mamkissa työskentelee yritysasiamies yhteyshenkilönä yritysten ja ammattikorkeakoulun välillä.

Ohjeita esteettömien tilojen suunnittelijoille löytyy useista eri lähteistä, mutta tähän asti ne ovat olleet lähinnä tekstidokumentteja. Mamkissa kehitetty menetelmä uudistaa esteettömien tilojen suunnittelun helppokäyttöisen teknologisen sovelluksen avulla.

Idea perustuu siihen, että esimerkiksi liikuntaesteisen henkilön kävely apuvälineitä käyttäen ja mahdollisen avustajan kanssa tallennetaan videolle. Kehitetyn menetelmän avulla videot voidaan muuntaa niin, että tilan tarve saadaan vietyä suoraan suunnittelijoiden käyttämään CAD-ohjelmistoon. Toisin sanoin, nyt on mahdollista sovittaa ihmisten toiminta suunniteltavan rakennuksen tiloihin.

Opiskelijat mukana kehitystyössä

”Menettely liittyy ajattelutavan muutokseen rakennusteollisuudessa. Rakennukset suunnitellaan oikeisiin, niitä käyttävien ihmisten tarpeisiin. Tilaa rakennetaan riittävästi, mutta ei energiaa kuluttavaa hukkatilaa”, Value Add Data -hankkeen projektipäällikkö Markku Rossi sanoo. Kuva: Manu Eloaho/Darcmedia.

Menetelmä kehitettiin projektissa nimeltä Value Add Data, eli lisäarvoa tuova tieto. Rakennuksen suunnittelijalle tieto eri toimintojen vaatimasta tilasta tuo lisäarvoa suunnittelutyön tueksi.

Opiskelijat olivat mukana kehitystyössä. Esimeriksi hoitotyön opiskelijat suunnittelivat ja tekivät niin kutsuttaja mallisuorituksia, jotka videoitiin. Tietojenkäsittelyn opiskelijat kuvasivat videot. Projektihenkilöstö muunsi videot tarvittavaa tilaa kuvaaviksi esineiksi.

Mukana kehittämistyössä olivat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Kyamkin opiskelijat. He testasivat muunnosohjelmiston ja siihen liittyvän dokumenttiarkiston sekä tilantarvetta ilmentävät esineet.

Menetelmälle on kysyntää

Projektissa kehitettyä esteettömien tilojen suunnittelua helpottavaa menetelmää on esitelty muun muassa konferenssissa Yhdysvalloissa. Siellä menetelmä sai hyvän vastaanoton. Menetelmästä on tehty sekä kotimaata että ulkomaita koskevat patenttihakemukset. Kotimaan patentin myöntämistä odotetaan lähiaikoina.

Lisäksi Mamkissa tehty kaupallistamistutkimus osoitti, että menetelmää voitaisiin hyödyntää noin 20 erityyppisessä liiketoiminnassa.

Jatkoa seuraa

Tarkoituksena on jatkaa aiheen kehittämistä yhdistämällä sitä paikkatietoon. Näin menetelmän hyötyjä voitaisiin ottaa käyttöön myös esimerkiksi rakennustyömailla. Jatkoprojektin suunnittelu on parhaillaan menossa.

Value Add Data -projektin rahoitus oli TEKESin ohjelmasta Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liiketoimintaa. Yrityskumppaneina olivat Documtec Oy ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy, molemmat Etelä-Savosta. Ohjausryhmässä toimi myös Kyamkin rakennustekniikan lehtori Jani Pitkänen. Kaupallistamistutkimus alkoi tammikuussa 2013 ja päättyi helmikuussa 2014.