Vastuu päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä ja sen kustannuksista on kunnilla. Esimerkiksi Vaalijalan kuntayhtymän Savoset-monipalvelukeskukset järjestävät normaalistikin asiakkailleen päivä- ja työtoimintaa. Uutta on nyt aloitettu yhteistyö maatilojen kanssa, mikä monipuolistaa toiminnan sisältöjä.

Green Care -palvelutoimintaan, eli vihreään hyvinvointiin, kohdistuu tällä hetkellä laajaa kansallista kiinnostusta. Mamk on kehittänyt luontolähtöisiä palveluita yhdessä matkailu-, maatalous- ja hoiva-alan yrittäjien kanssa jo kolmen vuoden ajan. Hoivafarmi-hankkeessa keskitytään nimenomaan maatila-avusteisen toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisesti katsoen Etelä-Savossa ollaan kehittämistyössä pitkällä.

Asiakas mukaan arkeen

Rantasalmelaisella Tuhkulan tilalla tuotetaan pääasiassa maitoa ja pellot ovat luomussa. Tilan isäntäpariskunta, Cilla Ekholm-Tiainen ja Juho Tiainen, on aloittamassa yhteistyön savonlinnalaisten Kotilo ry:n ja Klubitalon kanssa.

Tiaiset ovat käyneet tutustumassa Kotilon ja Klubitalon väkeen, jotka ovat pääasiassa mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaita on kiinnostanut erityisesti, minkä rotuisia lehmiä Tiaisilla on, onko tilalla sähköaitoja, voisiko tilalla lämmittää puusaunaa tai onkia rannalla.

Sovittu on, että kun Tuhkulan lehmät lasketaan tänä keväänä laitumelle, on Kotilon ja Klubitalon väki paikalla ja jatkossa toimintapäiviä tilalla järjestetään noin kerran viikossa. Tuhkulan tilan kannalta toiminnassa on kyse normaalista vuodenkierrosta ja arkeen liittyvistä töistä, kuten pihatöistä, puutarhan hoidosta, lumitöistä, eläinten ruokinnasta, polttopuiden teosta ja sadonkorjuusta. Ilman hoivafarmitoimintaa ihmiset eri laitoksissa ja yksiköissä eivät välttämättä pääsisi kokemaan tällaisia asioita.

Yhteisen pöydän ääressä

Tilan isäntä Juho Tiainen suunnittelee, että hän esimerkiksi juottaa vasikoita ja puhdistaa karsinoita asiakkaiden kanssa. Myös risusavottaa ja pihatöitä on aina tarjolla. Tilan muita elämiä, islanninhevosia ja koiria, voi aina silitellä. Asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua tilan töihin ohjatusti, yhteisöllisesti ja omien voimavarojensa mukaan.

Maatilan työt ovat asiakkaille kuntouttavia, merkityksellisiä ja ne lisäävät oman arvon tunnetta ja itseluottamusta.
Kuuden tunnin mittaisen toimintapäivän aikana pitää tietysti myös ruokailla. ”Eiköhän me kaikki saman pöydän ääreen mahduta yhdessä syömään”, suunnittelee emäntä Cilla.

Emäntä Cilla Ekholm-Tiainen esittelee tilan lauhkeaa Nói-islanninhevosta. Kuva: Teija Skyttä.

Kannattavuutta ja hyvinvointia

Eteläsavolainen luonto ja maaseutu kannattaa hyödyntää myös aluekehityksen kannalta. Kehittämällä sosiaalipalveluita toimivien maatilojen yhteyteen, voidaan synnyttää lisää toimintaa, tuloja ja hyvinvointia – ja samalla maaseutu pysyy elävänä. Sosiaalipalvelujen tarjoaminen voi jatkossa tuoda maatiloille tarpeellisia lisäansioita.

On tarkoitus, että hankkeen päättyessä päivä- ja työtoiminta on maatiloille kannattava palvelutuote ja toisaalta asiakkaalle mielekäs ja kuntouttava palvelu, jota kunnan kannattaa ostaa. Hoivafarmi-hankkeessa tutkitaan myös kehitettyjen hoivapalvelujen vaikutuksia asiakkaisiin, maatilaan ja ympäröivään maaseutuun.

Digitalisaatio puolestaan lisää ja laajentaa nopeasti tiedon ja taidon hankkimisen mahdollisuuksia myös oppilaitoskampusten ulkopuolelta. Tiedon monopoleja ei enää ole. Ajan pitäisi siis olla erityisen otollinen yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön syventämiselle.

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden monitasoisuudesta saa hyvän kuvan tuoreesta julkaisusta Vastuullinen ja vaikuttava – tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen (OKM 2015: 13). Vuorovaikutuksen kanavia ovat esimerkiksi sidosryhmille tarkoitetut koulutus- ja asiantuntijapalvelut, yritysten kanssa harjoitettava tutkimus- ja kehittämistoiminta, infrastruktuuriyhteistyö ja opinnäytetyöt sidosryhmille.

Mikkelin ammattikorkeakoulun yritysyhteistyön laajuudesta kertoo se, että sen EU-rahoitteisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistui viime ohjelmakauden aikana yhteensä 671 yritystä alueeltamme. Yrityksillä on heikosta suhdanteesta huolimatta valmiutta myös pistää omaa rahaa likoon, sillä esimerkiksi vuoden 2014 aikana yritysrahaa Mamkin tutkimus- ja kehittämistoimintaan saatiin yhteensä 1 026 000 euroa.

Mamk on tekemässä myös uusia mittavia investointeja. Näitä ovat esimerkiksi digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus, mikrokiteisen selluloosan tutkimukseen ja tuotekehitykseen erikoistuva Kuitulaboratorion laajennus sekä Mamk Areena. Näillä kaikilla kolmella investoinnilla on merkittävä yritys- ja aluetaloudellinen kytkentä.

Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy koko ajan. Silti yrittäjyyden edistämisessä korkeakoulut eivät ole onnistuneet kovin hyvin. Päinvastoin, halu kokeilla elannon hankkimista yrittäjinä laskee koulutustason noustessa. Korkeakoulujen haasteena on, kuinka yrittäjyyttä tukevia elementtejä, kuten oikeaa asennetta ja kulttuuria onnistutaan sisällyttämään oppilaitoksen arkeen ja opetukseen. Yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittymisen kannalta keskeistä on monialainen yhteistyö oppilaitoksen sisällä ja osaamisen jakaminen. Tarvitaan myös vireää opiskelijavetoista yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa.

Korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kiinni myös korkeakoulun omasta toimintakulttuurista ja johtamisesta. Toimivan strategian ydintä on tapa, jolla organisaatio kytkeytyy toimintaympäristöönsä ja pystyy parantamaan omaa suorituskykyään ja vaikuttavuuttaan.

Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä jäykkä suunnittelu ja tiukka kontrolli eivät kanna pitkälle. Toiminnan joustavuus ja innostuneet ihmiset ovat menestyksen tekijöitä.

Aurinkoista kesää ReaDin lukijoille!

Yrityksillä on mahdollisuus saada tietoa uusimmista kehityssuunnista osallistumalla Kuitulaboratorion tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Esimerkiksi tällä hetkellä laboratorio kehittää Reaktek-hankkeessa uutta reaktoritekniikkaa, missä haetaan tehokkuutta teollisuuden sekoitusprosesseihin. Hanke pohjautuu aiemmin FLASH-hankkeessa saatuihin nopeiden sekoitusilmiöiden tutkimustuloksiin. Tutkimushankkeisiin osallistuminen saattaa tuoda yrityksille etua kilpailijoihin nähden.

Ympäristöä säästävän teknologian kehittämistä

Savonlinnassa sijaitseva, mm. paperiteollisuuden kemikaalisekoitusjärjestelmiä valmistava ja kehittävä Wetend Technologies Oy on kuuluisa ”TrumpJet” -sekoitusteknologiastaan. Teknologia palvelee paperia ja kartonkia valmistavia yrityksiä, sillä sen avulla erilaiset lisäaineet ja kemikaalit sekoittuvat hyvin tehokkaasti suuriin prosessivirtoihin. Wetendin kehittämä teknologia on uutta Cleantech-tekniikkaa.

– Sekoitustekniikka auttaa saavuttamaan kustannussäästöjä tuotannoissa, sillä esimerkiksi puhdasta vettä ja energiaa tarvitaan vähemmän, toimitusjohtaja Jouni Matula kertoo.

– Kuitulaboratorion tutkimushankkeet liittyvät Wetendin teknologioiden ydinalueisiin ja auttavat kehitystyön eteenpäin viemistä, kuten myös verkottumista yritysten ja henkilöiden välillä, Matula lisää.

Kehitystyön tulokset nopeasti käyttöön

Savonlinna Works Oy on tehnyt tuotteiden prosessikehitystä Kuitulaboratorion kanssa paljon vuosien varrella.

– Tutkimustyö on auttanut laitteiden kilpailukyvyn lisäämisessä ja uusien kauppojen saannissa, jolla on ollut ratkaiseva merkitys koko konepajan toimintaan, toimitusjohtaja Kaj Lindh kertoo.

Lindhin mukaan yritykselle on myös ollut tärkeää, että osaamista on voinut ostaa läheltä ja että tulokset on saatu nopeasti käyttöön.

Etelä-Savon kehittämistä ja työpaikkojen turvaamista

Kuitulaboratorio tarjoaa laboratorio- ja koeajopalveluja, joiden avulla yritykset voivat varmistaa esimerkiksi valmistamiensa laitteiden toimivuuden.

Tätä kautta yritykset voivat esimerkiksi testata laitteitaan ja kehittää prosessejaan tehokkaammiksi. Kehitystyö on merkittävää myös Etelä-Savon maakunnan kannalta, sillä se kerryttää osaamista ja turvaa työpaikkoja.

Yritysyhteistyö on oleellinen tekijä myös silloin, kun rahoittajat ohjaavat tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueen toimijoille, kuten Mikkelin ammattikorkeakoululle.

Kuitulaboratoriolla onkin alusta alkaen ollut alueella vahva tuki niin kaupungin toimijoiden kuin yritystenkin taholta.

Laboratorion laajennus mahdollistaa entistä suurempien laitteistojen testauksen

Kuitulaboratorion laajennusosan vihkiäiset pidettiin 13. huhtikuuta. Laajennuksessa laboratorio sai isomman pilot- eli koeajohallin sekä uuden laboratorion vesi- ja lietetutkimukseen ja sen palvelutoimintaan. Samalla rakennettiin uusia toimistohuoneita ja opetuskäyttöön soveltuva neuvotteluhuone.

Uudet tilat mahdollistavat jopa satamien merikonttien kokoisten pilot-laitteistojen testauksen sisätiloissa. Heti vastaanottotarkastuksen jälkeen uusissa tiloissa tutkittiin diplomityönä kaasun ja veden sekoittumista 20 m3 säiliössä, mikä vastaa suurehkon säiliöauton tilavuutta.

Kuitulaboratorion laajennuksen vihkiäisiä vietettiin 13.huhtikuuta. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Tulevaisuuden prosessi-insinöörit valmistuvat Kuitulaboratoriosta

Syksyllä 2014 Mamkissa alkanut prosessi- ja materiaalitekniikan insinöörikoulutus tuo alueelle uutta osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, varsinkin maakunnan raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Tätä täydentää vuoden 2015 alussa Kuitulaboratoriossa aloitettu prosessitekniikan monimuotokoulutus.

Prosessitekninen koulutus suuntautuu uusiin biotuoteprosesseihin unohtamatta kuitenkaan perinteistä sellu- ja paperitekniikkaa.

Syksystä 2016 alkaen yrityksillä on mahdollisuus teettää opiskelijatöinä erilaisia selvityksiä ja mahdollisesti myös pienimuotoista prosessisuunnittelua. Tulevaisuudessa opiskelijoiden panos yrityslähtöisten projekti- ja harjoitustöiden teossa muodostaa merkittävän osan Kuitulaboratorion toiminnasta.

Liikunnan merkitystä korostetaan hyvinvoinnin osatekijänä koko väestön elämänkulussa. Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas osa myös terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt ja kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt. Tällaisten hyvinvoinnin edellytysten luomiseen tarvitaan uudenlaista ja monialaista yhteistyötä. (Mm. OKM 2014; STM 2014 ja 2015.)

Eteläsavolaiset harrastavat liikuntaa maan keskitasoa vähemmän ja alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa (THL). Tutkimuksilla on osoitettu, että liikunnan olosuhteiden rakentaminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien kehittämistä pidetään tärkeänä. Lisäksi korkeakoulujen liikuntapalvelut nähdään aiempaa vahvemmin osana suomalaisen liikuntakulttuurin ja myös koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. (OKM 2014; Itkonen ja Kauravaara 2015.)

Mikkelissä on yhteinen tarve monipuolistaa liikuntamahdollisuuksia

Vuonna 2012 Mikkelin kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Alueen urheiluseurojen näkökulmasta liikuntatilat eivät nykyisellään täytä lajien vaatimuksia, ja myöskään ammattikorkeakoulun opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet eivät ole enää riittävät.

Huhtikuussa 2014 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, voidaanko alueen voimavaroja yhdistää monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Yhteistyön käynnistyttyä suunnitteluun on Mikkelin ammattikorkeakoulun johdolla osallistunut kaupungin, urheiluseurojen, Suomen Nuoriso-opiston ja Jäähalli Oy:n edustajia.

Mikkelin ammattikorkeakoululle Areena on keskeisesti investointi opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin. Päämäärä on koko alueen hyvinvoinnin ja vetovoiman kasvattaminen. Tavoitteena on, että väestön mahdollisuudet harrastaa liikuntaa paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi. Lisäksi luodaan puitteet, jotka mahdollistavat erilaisten kulttuuritapahtumien sekä kansallisen ja kansainvälisen tason urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä.

Uusia ulottuvuuksia koulutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen

Ammattikorkeakoulun toimintaan Areena integroituu paitsi valmistuttuaan, myös jo rakennusvaiheessa. Useat eri koulutusalat voivat hyödyntää Areenaa esimerkiksi monialaisena oppimisympäristönä. Areena mahdollistaa myös tulevaisuuden työvoimatarpeisiin liittyvien uusien koulutusavauksien tekemisen. Terveyteen ja hyvinvoinnin digitaalisiin sovelluksiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta laajenee Areenan myötä merkittävästi. Lisäksi tavoitteena on tarjota helposti saavutettavia hyvinvointipalveluja väestötasolla.

Kuva: Mikkelin ammattikorkeakoulun lähtökohdat Areena-investointiin.

Areenan valmistelutyö jatkuu yhdessä Mikkelin kaupungin ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2015 aikana. Lisäksi halutaan kuulla laajasti kaupunkilaisten, Areenan tulevien käyttäjien, ajatuksia suunnitelmasta.

Parhaimmillaan Areena ja Kalevankankaalle syntyvä elämyspuisto voidaan avata uusille kokemuksille jo vuonna 2017.

Lähteet:

Itkonen Hannu ja  Kauravaara Kati (toim.) (2015). Liikunta kansalaisten elämänkulussa. Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnanedistämisestä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296. LIKES. 2015.

Mikkelin kaupunki (2012). Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Pöyry Finland Oy.

Niemi Kalevi ja Kuninkaanniemi Hanna (toim.) (2015). Mamk Areena. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014). Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (2014). Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Toimeenpanosuunnitelma.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2015). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2015:17.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet.

Kotkamills on 500 henkeä työllistävä metsäteollisuusyritys, joka tuottaa Kotkassa laminaatti- ja painopaperia sekä sahatavaraa. Kotkan lisäksi yrityksellä on tuotantoa Imatralla ja Malesiassa.

Yhteistyö Kotkamillsin kanssa sai alkunsa viime syksynä, kun kävimme Kotkassa kertomassa Mamkin tarjoamista tutkimus- ja kehittämispalveluista. Samalla toimme esiin uuden toimintamallin monialaisista opiskelijaryhmistä, Xinno-caseista. Xinno on Mamkin uusi oppismisympäristö, jossa opiskelijoiden työskentely nivoutuu vahvasti yritysyhteistyöhön.

Yritystä kiehtoivat uudet ideat

Kotkamillsin edustajat kiinnostuivat konseptista. Yrityksen työntekijät ovat usein niin sisällä ja niin lähellä tuotteitaan, että kehitystyö rajoittuu olemassa olevien tuotteiden parantamiseen.

Kotkamillsin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Eveliina Lukkarisen mukaan toimeksiantoon lähdettiin ”avoimin mielin”. Rimaa ei tarkoituksella nostettu liian korkealle vaan lähdettiin katsomaan, mitä toimeksianto tuottaa vai tuottaako mitään.

– Meillä ei sinällään ollut mitään menetettävää. Jos mitään uutta ei tule esiin, niin sillä ei ole dramaattista vaikutusta. Toisaalta kiehtoi ajatus siitä, että joku voisi nähdä asian ja tuotteen ihan eri kantilta kuin mihin olemme tottuneet. Tätä kautta meillä oli pelkästään voitettavaa tässä casessa, Lukkarinen kuvailee ajatuksiaan lähtötilanteesta.

Vapaata ideointia ja avarakatseisuutta

Yhteistyöprojektin tavoitteena oli saada uusia, raikkaita ajatuksia kehittäjiltä, jotka katsoivat tuotetta sitoutumatta olemassa oleviin käyttökohteisiin. Ideavaiheessa ainoina rajoituksina olivat tietyt reunaehdot, jotka liittyivät materiaalin ominaisuuksiin.

– Tulokset yllättivät tosi positiivisesti. Pidimme tavasta, jolla asioita oli työstetty ja kuinka ne esitettiin ja raportoitiin”, kertoo Lukkarinen.

– Vaikka emme antaneet kovin paljon taustatietoja tuotteemme mahdollisista nykyisistä käyttökohteista, niin siitä huolimatta työryhmät olivat osin päätyneet hyvin vastaaviin tuoteratkaisuihin. Tämä kertoo siitä, että tuotteen perusominaisuudet oli sisäistetty hyvin ja niistä oli pystytty johtamaan järkeviä, varsin teknisiäkin, applikaatioita. Joukossa oli myös varsin mielenkiintoisia uusia sovelluksia, Lukkarinen jatkaa.

Muutamia ideoita vakavaan harkintaan

Vielä ideoita ei ole viety toteutukseen asti, mutta muutamia ideoita harkitaan vakavasti. Opiskelijoille tämä yrityscase antoi riittävästi haastetta ja varmasti paljon oppia kehittämistyöstä. Lisäksi toimeksiannon myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan yrityksen tuotteisiin ja loppuhuipennukseksi tehdaskierrokselle Kotkaan.

Eveliina Lukkarisen mukaan on hyvin todennäköistä, että yhteistyötä oppilaitoksen kanssa jatketaan tavalla tai toisella. Toivottavasti yhä useammat yritykset rohkaistuvat Kotkamillsin esimerkistä ja tarttuvat tilaisuuteen hyödyntää Mamkin monialaisia ryhmiä ja monikansallisen opiskelijajoukon osaamista.

Lue listää Xinnosta REaDistä 1/2015

Darcmedia on Mikkelin ammattikorkeakoulun palveluyksikkö, joka toimii Mamkin sähkö- ja informaatiotekniikan laitoksen alla.

It-asiantuntija Jussi Juvén on työskennellyt Mamkissa noin kymmenen vuoden ajan. Jussi pyörittää Darcmediassa sähköisen arkistoinnin palvelutoimintaa. Kysytäänpä Jussilta seitsemän faktaa siitä, mistä Darcmediassa on kysymys.

Mitä Darcmedia tekee?

Darcmedia tarjoaa palveluita kolmella osa-alueella: arkistopalvelut, digitointipalvelut ja mediatuotantopalvelut. Arkistopalveluissa ratkaisemme asiakkaiden ongelmia sekä analogisen että sähköisen aineiston säilyttämisessä. Digitointipuolen pojat siirtävät videoita, filmejä ja äänitteitä digitaaliseen muotoon. Mediatuotannossa toteutamme yritys- ja markkinointivideoita, televisio-ohjelmia, livetaltiointeja sekä TV-mainoksia.

Millainen poppoo siellä työskentelee?

Arkiston parissa meitä on kaksi asiantuntijaa, minä ja Teemu Lantiainen. Samoin Median puolella työntekijöitä on kaksi, Manu Eloaho ja Timo Vainikka. Digitointia pyörittää Kimmo Parkkinen. Kuluvan kesän meillä on hommissa myös kesätyöntekijä Tuomo Väkevä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa Mikkelin Palloilijoiden kotiotteluiden kuvaaminen.

Darcmediassa työskentelevät Kimmo Parkkinen, Jussi Juvén, Manu Eloaho ja Timo Vainikka. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Keitä ovat Darcmedian asiakkaat?

Arkistopalvelumme asiakkaita ovat kaupunginarkistot, yksityiset keskusarkistot, sekä yritykset ja yhteisöt. Digitointi- ja mediapuolella skaala ulottuu yksityishenkilöistä suuryrityksiin.

Livetuotantopuolelta merkittävimpiä asiakkaita ovat Mikkelin Jukurit ja rallin SM-sarjan ralliradio sekä tapahtumien järjestäjät, TV-mainosten osalta paikalliset tuotantoyhtiöt, yritykset ja yhteisöt. Markkinointivideoiden ja valokuvausten osalta merkittävimmät asiakkaat ovat Mamk ja Xamk. Aika ajoin toteutamme asiakkaiden kanssa myös musiikkivideoita ja dokumenttityyppisiä tuotantoja.

Paljonko teillä on yritysasiakkaita ja miltä aloilta?

Meillä on muutamia isompia yritysasiakkaita, mutta näitä voisi olla enemmänkin, ainakin arkistopuolella. Välillisesti asiakkainamme on esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusarkiston kautta paljon yrityksiä eri toimialoilta.

Mediatuotantopalveluissa asiakkaita on vuositasolla kymmeniä, urheilupuolen keskusjärjestöistä ja ministeriöistä pienyrityksiin ja yhdistyksiin. Suurin osa on Etelä-Savon alueelta, mutta valtakunnallisiakin toimijoita löytyy. TV-mainonnan osalta toiminta keskittyy paikallisiin toimijoihin, kun taas streaming-palveluita, taltiointeja ja live-tuotantoja toteutamme useimmiten valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Mitä ovat suosituimmat palvelut tai tuotteet, joita teiltä ostetaan?

Arkistopalvelumme perustuu omaan Yksa-tuotteeseen, jota olemme kehittäneet vuodesta 2007. Palvelua myydään joustavasti avaimet käteen -periaatteella. Median osalta yleisimmät palvelumme ovat TV-mainokset, seminaaritaltioinnit, markkinointivideot, streaming-tuotannot ja valokuvaus. Videotuotantojen osalta teemme paljon alihankintaa muille tuotantoyhtiöille ja mainostoimistoille.

Millaisia palveluita Mamk ostaa Darcmedialta?

Darcmedia tarjoaa ratkaisun Mamkin opinnäytteiden arkistoimiseen. Mediapuolella Xamkin viestintäpalvelut, Mamkin kehittämispalvelut ja sitä kautta TKI-toimijat kuuluvat tärkeimpiin asiakkaisiimme. Viestintäpalveluille tarjotaan pääasiassa videosisältöjä, kuten koulutuksia, esittelyvideoita ja streaming-tuotantoja sisäiseen viestintään. Kehittämispalvelujen osalta suosituin palvelu on valokuvaus.

Miltä Darcmedian tulevaisuus näyttää?

Meillä on arkistopuolella pitkäaikaisia palvelusopimuksia ja alamme olla merkittävä kansallinen toimija omalla sektorillamme. Tuote on kunnossa ja kehitämme sitä jatkuvasti.

Median osalta uskon, että streaming-tuotantoja on tulevaisuudessa runsaasti. Seminaareissa streaming-tuotannoilla saavutetaan kustannussäästöjä, kun kaikkien osallistujien ei tarvitse matkustaa paikan päälle. Nykyisillä työkaluilla myös seminaarien keskusteluun on mahdollista osallistua. Tulevaisuudessa TV-mainostuotantojen osuus todennäköisesti kasvaa.

Yleisesti tulevaisuus näyttää valoisalta, tuotantojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja sama trendi vaikuttaisi jatkuvan tulevaisuudessakin.

Mikkelin ammattikorkeakoulun visio on olla tunnettu laadukkaasta toiminnastaan ja olla tuloksiltaan maamme kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Yrittäjyyden liittyen visiona voisi siten olla tunnettuus laadukkaasta ja yrittäjähenkisestä toimintakulttuurista ja sijoittuminen tuloksissa kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon.

Yrittäjähenkinen ajattelutapa vaatii uuden oppimista

Vision toteutuminen edellyttää, että korkeakoulujen opettajilla on valmiudet yrittäjyyskasvatukseen, yrittäjyyden opettamiseen ja edistämiseen. Kaikille ”mamkilaisille” pitäisi myös tarjota mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä ja kehittää yrittäjämäistä ajattelutapaa ja toimintaa. Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri toteutuu parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa kullekin koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Mamkin arvot ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Arvot eivät ole ristiriidassa yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjähenkisen toimintakulttuurin kanssa. Yrittäjämäiseen toimintatapaan ja asenteeseen on myös sisään rakennettuna aloitteellisuus, luovuus, vastuullisuus. Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri puolestaan edellyttää avointa ja läpinäkyvää toimintaa, johon Mamkin laatujärjestelmä on alusta alkaen perustunut.

Nykytilan kartoitus henkilöstökyselyllä

Lokakuussa 2014 toteutettiin Webropol-kysely Mamkin koko henkilöstölle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstö kokee Mamkin strategian toteutuneen yrittäjähenkisen toimintakulttuurin näkökulmasta.

Mitä asioita olemme kukin tahoillamme tehneet yrittäjähenkisen toimintakulttuurin eteen, ja ennen kaikkea, mitä pitää vielä tehdä? Tutkimuksen toteutus ja yksityiskohtaiset tulokset on luettavissa julkaisussa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-494-7, joten tässä yhteydessä todetaan ainoastaan päätulokset.

Tulostietoisuus, joustavuus ja välittäminen kertoivat yrittäjähenkisyydestä

Lähetettyyn kyselyyn saatiin 54 vastausta. Neljän avoimen kysymyksen vastaukset kertovat toimintakulttuurin nykytilasta ja tavoiteltavasta suunnasta. Yrittäjähenkisyys tunnistettiin arjen käytänteissä monin eri tavoin, vaikka toisaalta joidenkin mielestä se ei näy juuri lainkaan.

Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri näkyy esimerkiksi tulostietoisuutena ja valmiutena kokeilla uusia tapoja tehdä työtä. Lisäksi toimitaan joustavasti muutostilanteissa ja tehdään tarvittaessa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä korjausliikkeitä sekä välitetään työkavereista.

Vahvistamista tarvitaan vielä

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–5, miten yrittäjähenkinen toimintakulttuuri on toteutunut Mamkissa tähän mennessä. Vastausten keskiarvo oli 3 ja vastaukset jakaantuivat lähes ”Gaussin käyrän” mukaisesti.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri on kohtuullisella tasolla, mutta yrittäjyyden edistämistä tarvitaan edelleen. Lisäksi vastaukset osoittavat, että ilmapiiri edistämiselle on suotuisa ja erilaisia mahdollisuuksia käytännön toteutuksiin tunnistetaan.

Henkilöstöltä vinkkejä kehitystyöhön

Vastaajat kertoivat, että henkilöstölle pitää avata, mitä yrittäjähenkisellä toimintakulttuurilla konkreettisesti haetaan ja miten sitä voi hyödyntää. Yrittäjämäiseen toimintaan kannustavaa koulutusta toivotaan koko henkilökunnalle. Lisäksi vastaajat halusivat, että opetus ja kehittäminen kiinnitettäisiin entistä enemmän työelämän ja yritysten tarpeista lähteviin kehittämiskohteisiin.

Ajattelun ja toimintatapojen muutos ei ole helppoa, ja vaatii selkeää tahtotilaa ja aikaa, mutta myös taloudellisia resursseja. Mamkissa on kuitenkin tehty jo paljon yrittäjähenkisen toimintakulttuurin edistämiseksi, joten tästä on hyvä jatkaa.

Yritysten kehittämishankkeita ja tutkimushankkeita rahoitetaan kansallisella rahoituksella ja Suomen rakennerahasto-ohjelmista. Etelä-Savon yritysrahoitus on pääosin rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahoitusta (EAKR) ja Maaseutuohjelman yritysrahoitusta.

EU-rahoituksella rahoitetaan myös tutkimusorganisaatioiden ja julkisten toimijoiden tutkimus- ja kehittämishankkeita ja innovaatiorakenteiden kehittämishankkeita.

Rahoitusta on käytettävissä Etelä-Savossa vuosittain noin 20 miljoona euroa ja koko rahoituskaudella, vuosina 2014–2020, summa on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Rahoituksesta reilu puolet kohdistuu yritysten hankkeisiin ja loput erilaisiin kehittämishankkeisiin. Etelä-Savossa EU:n rahoitusta myöntävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kasvua cleantechistä, biotaloudesta ja digitaalisista palveluista

Tekes toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja on merkittävä innovaatiotoiminnan rahoittaja. Tärkeinpänä rahoituksen kohderyhmänä ovat kansainvälistyvät ja kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset. Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten projekteja noin 550 miljoonalla eurolla vuosittain.

Erityisenä kohderyhmänä ovat tällä hetkellä pk-yritykset, jotka tavoittelevat pääsyä kansainvälisille markkinoille kehittämällä cleantechiä eli puhdasta teknologiaa, biotaloutta ja digitaalisia palveluita. Lisäksi rahoitetaan tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jossa pääpaino on yritysten kanssa tehtävässä tutkimuksessa.

Erikoistunut huippuosaaminen on Etelä-Savon kilpailuetu

Tekes palvelujen asiantuntija Kirsi Kosunen näkee, että Etelä-Savossa on hyviä yrityksiä ja erikoistunutta huippuosaamista. Pienellä alueella palvelut ovat lähellä ja toimijat tuntevat toisensa.

– Edelleen lisäämällä käytännön yhteistyötä yritysten kanssa saamme enemmän aikaan, ja olemme vahvempia muuttuvilla markkinoilla, Kosunen sanoo.

Kosunen kannustaa yrityksiä hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimusryhmien hankkeissa.

– Pienellä panostuksella pääsee uusimman tiedon lähteille ja yhteistyö synnyttää aina uusi ajatuksia.

Monipuoliset palvelut auttavat eteenpäin

Menestymisen ja uudistumisen tueksi löytyy tänä päivänä joukko erilaisia palveluja, ohjelmia ja verkostoja. Tällaisesta esimerkki on Team Finland -verkosto, joka edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.

– Team Finland kokoaa yhteen kaikki yritysten kansainvälistymistä tukevat julkiset palvelut yhteen, Kosunen kertoo.

Verkosto tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten tueksi yhteistyössä alueellisen toimijoiden kanssa.

Kirsi Kosunen rohkaisee ottamaan yhteyttä Tekesiin tai ELY-keskukseen, sillä erilaisia palveluita neuvonnasta rahoitukseen on saatavilla.

Team Finland verkossa: team.finland.fi
Tekes verkossa: www.tekes.fi
ELY-keskus verkossa: www.ely-keskus.fi

”Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan vesistöalueen öljyn- ja vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusten ympäristöriskien älykäs minimointi ja torjunta” -hanke tutkii ja tunnistaa ympäristöriskejä. Riskien kartoitusta tehdään muun muassa mallintamalla onnettomuusskenaarioita ja haitallisten aineiden leviämistä.

Hankkeessa kehitettävät uudet puhdistustekniikat, jätelogistiikka ja älyteknologia ympäristön monitorointiin sekä tiedon jakamiseen luovat mahdollisuudet alueen yritystoiminnan kasvulle.

Toimintamalleja viranomaisten käyttöön

– Itä-Suomen alueella on onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden kautta tunnistettu öljyn kuljetuksesta johtuvia, Saimaan herkkään vesistöön kohdistuvia ympäristöriskejä, Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Silmäri kertoo.

Jyri Silmärin mukaan ÄLYKÖ-hankkeen tarkasteluissa on tärkeää ottaa huomioon jo tapahtuneet onnettomuudet ja yhdistää riskien arviointeihin mallintaminen.

– ÄLYKÖ-hankkeen tuloksena saadaan hyviä toimintamalleja myös viranomaisten käyttöön, Silmäri jatkaa.

Katse tulevaisuuteen

Hankkeessa kehitetään yhdessä yritysten kanssa tuoteinnovaatioita öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn ja onnettomuuksien vaikutusten minimointiin.

Hankkeessa tutkitaan öljyisten materiaalien puhdistustekniikoita, etsitään uusia pikamittausmenetelmiä öljyvahinkojen seurantaan, sekä tutkitaan kevyen polttoöljyn ja bioöljyn ominaisuuksia ja käyttäytymistä makeassa vedessä. Lisäksi etsitään onnettomuuksissa muodostuville jätemateriaaleille uusia resurssitehokkaita käyttökohteita. Ympäristömonitoroinnin kehittäminen lisää onnettomuuksien jälkihoidon kustannustehokkuutta sekä ympäristöturvallisuutta.

– Hanke ennakoi tulevaisuuteen tutkimalla muun muassa markkinoille tulevia bioöljyjä, Silmäri kertoo.

Hankkeessa keskitytään myös kuljetusyritysten ensitoimenpiteiden ja jätelogistiikan optimoinnin kehittämiseen, sekä kehitetään teollisuusyritysten vesilaitosten toimintaa onnettomuustilanteiden aikana.

Yhteistyöllä kestävää kasvua

Tuloksena syntyy kohdennettu Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan syväväylän vesistöalueen riskikartoitus. Hankkeessa kehitetään avointa ympäristötietoa ja sen käyttöä päätöksenteossa, kansalaisten tilanne- ja vaaratiedottamisessa sekä ympäristöriskien vähentämisessä. Tulokset tukevat yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyötä sekä varautumisen kustannustehokkuutta.

Hankkeessa testattavat uudet puhdistusteknologiat edesauttavat alueen yritystoiminnan kasvua. Kehittämistyö luo uusia mahdollisuuksia myös yritysten palveluliiketoiminnalle.

– Onnettomuuksien ympäristövaikutuksen minimointi on tärkeää, jotta alueen herkkä vesiluonto säilyisi puhtaana ja onnettomuuksista johtuvat terveysvaikutukset minimissä, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri toteaa.

Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri ja projektipäällikkö Vuokko Malk tutustuvat öljynkeräyskontteihin, joita on Etelä-Savon pelastuslaitoksella käytössä puolen kymmentä. Kuva: Timo Vainikka / Darcmedia.

Savonlinnalainen 3K-tehdas on ensisilmäyksellä hyvin perinteisen tehtaan oloinen. Suuren hallin koneet ruksuttavat ja radio soi. Kaksi miestä tutkii asiakasyrityksen piirilevyä röntgentarkastuslaitteella. Viereiselle näytölle piirtyy kuva, jonka avulla voidaan paikantaa levystä esimerkiksi juotosvikoja tai muita rakenteellisia ongelmia, joita paljas silmä ei näe. Toisaalla kone kalustaa komponenttilevyjä sille syötetyn ohjelman mukaisesti, josta liukuhihna vie tuotoksen tarkistettavaksi valkotakkiselle naiselle.

Tämä on Savonlinnassa sijaitsevan 3K-tehtaan arkipäivää. Tehdas tarjoaa sekä elektroniikan tuotekehitys-, testaus- ja valmistuspalveluja, alan koulutusta sekä tutkimus-ja kehityshankkeita. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kuusi henkilöä.

– Meillä on täällä noin 1 100 neliön tilat, jotka ovat olleet käytössämme yksikön alkumetreiltä, vuodesta 1999 lähtien. Viime vuonna meillä oli noin 70 yritysasiakasta ympäri Suomen. Palveluita on myyty myös ulkomaille, kertoo johtaja Hannu Leinonen.

Ideasta tuotteeksi

Vaikka tehtaan palveluita tarjotaan pääasiassa yrityksille, myös yksityishenkilöt voivat tehtaan avulla luoda tuotteelleen prototyypin.

– Jos jollakulla olisi tuoteidea, jota hän haluaisi lähteä viemään käytännön tasolle, meidän kautta se periaatteessa onnistuisi alusta loppuun, kunhan rahoitus on kunnossa. Tällaisia asiakkaita meillä on ollutkin. Rahoituskanaviahan kyllä on, esimerkiksi Keksintösäätiö.

Valmistuksen lisäksi tehtaassa testataan yrityksien valmiita tuotteita. Osa testauslaitteistosta on rakennettu itse. Alakerrasta löytyy muun muassa häiriönmittauskammio, joka ulkomuodoltaan näyttää yksinkertaistetulta avaruusmoduulilta.

– Taisin olla täällä vielä harjoittelijana, kun aloitin tämän purkin rakentamisen. Sillä voidaan selvittää, paljonko joku laite säteilee ei-haluttuja signaaleja, jotka voivat häiritä muita elektronisia laitteita. Häiriöiden havaitseminen on tärkeää, sillä esimerkiksi sairaalaympäristöön tarkoitetussa tuotteessa on oltava varmuus siitä, ettei se ota häiriötä muista laitteista tai tuota niitä, selittää tehtaan testaus- ja suunnittelupäällikkö Elmar Bernhardt.

Samaisesta huoneesta löytyy myös sääkaappi, jossa voidaan simuloida koviakin lämpötilavaihteluita. Niiden kestäminen onkin yksi olennaisista asioista kestävän elektroniikan valmistuksessa.

– Samalla laitteella voidaan lisätä testiolosuhteisiin myös kosteutta. Lisäksi voimme tutkia täällä esimerkiksi kotelon tiiviyttä puuterointikoneella, tai simuloida auton tai junan aiheuttamaa tärinää. Se on tyypillinen tuotteelle tehtävä rasitustesti.

3K-tehtaan johtaja Hannu Leinonen lupaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Opiskelijat mukaan kehityshankkeisiin

Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n puheenjohtaja Jyrki Koivikko näkee liikkeenluovutuksessa monia myönteisiä puolia.

– Tämä lisää oppilaitoksemme alueellista vaikuttavuutta Savonlinnan seudulla. Savonlinnassa voimme myös tarjota opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia tätä kautta.

Mamkin mukaantulo nähdään tehtaalla luonnollisena ja tervetulleena siirtymänä. Hankkeissa on jo aikaisemmin tehty yhteistyötä muun muassa Mamkin kuitulaboratorion kanssa, joten yhdessä toimiminen on tuttua. Ammattikorkeakoulun arvellaan lisäävän myös näkyvyyttä ja mahdollisesti kasvattavan yhteistyömahdollisuuksia.

– Tavoitteet ja tekemisen sisältö eivät muutu, sanoo Leinonen, ja lupaa myös harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille.