Niiniluoto jatkaa esseissään suomalaisista filosofeista erityisesti Eino Kailan, Erik Ahlmanin ja Georg Henrik von Wrightin luomaa perinnettä avaamalla näkökulmia hyvän elämän perimmäisiin kysymyksiin tieteellisen ja humanistisen ihmiskäsityksen pohjalta.

Niiniluoto kuvaa lähtökohtaansa optimistiseksi: ihmisen olemisen ydin on tiedostaa itsensä ainutkertaisena yksilöllisenä olentona. Ihmisen työn tulokset säilyvät jälkipolville – hyvässä ja pahassa. Sen vuoksi ihmisellä on vastuuta itsestään, lähimmäisistään ja ympäristöstä.

Esseet jäsentävät hyvän elämän teemaa hyvinkin erilaisista näkökulmista. Sijansa saavat erilaiset ihmiskäsitykset, oppiminen ja etiikka. Niissä pohditaan myös muun muassa terveyden ja työn merkitystä sekä ihmisen elämänkaarta ja ihmisarvoista elämää.

Aatehistoriasta ammentaen Niiniluoto lähestyy esimerkiksi liikunnan merkitystä yhtenä hyvän elämän tekijänä. Liikunta on parasta (flow) silloin, kun se on Aristoteleen tarkoittamassa mielestä praksista, puhdasta iloa tuottavaa itseisarvoista toimintaa. Liikunnassa ei kilpailla mitaleista.

Elinikäisen oppimisen idean Niiniluoto puolestaan löytää jo Snellmanin poleemisesta kirjoituksesta Akateemisesta opiskelusta (1840): ”sivistys ei pääty kouluun tai johonkin tiettyyn tutkintoon, vaan koko elämä on sitä koulua, jossa yksilö muokataan ihmiseksi, ja itse tämä sivistysprosessi muodostaa sen, mikä ihmisessä on ihmistä.”

Mikkelin ammattikorkeakoululla on erityinen vastuu hyvän elämän edistämisestä Etelä-Savon maakunnassa. Tässä Readin numerossa kerrotaan 15 esimerkin kautta tästä kehitystyöstä. Ammattikorkeakoululla on käynnissä tällä hetkellä kaikkiaan 70 eri alojen kehittämishanketta yhdessä yritysten, kuntien ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

Suomalainen luonto on inspiroinut taiteilijoita vuosisadoista toiseen. Ihmisen suhdetta luontoon ja metsään on kuvattu suomalaisessa kirjallisuudessa, muuntuen aikojen saatossa.

Metsät eivät merkitse meille suomalaisille pelkästään taloudellista turvaa tai maksimaalista puuntuottoa, vaan myös virkistäytymismahdollisuutta esimerkiksi metsästäen, marjastaen ja retkeillen.

Metsä voi merkitä myös tunnesidettä sukutilaan ja perheeseen. Monella meillä on myös oma mielipaikka metsässä, tai siihen osana kuuluu metsämaisema. Mielipaikassa on mahdollista palata lapsuuden tunnelmiin ja paikan herättämään turvallisuuden tunteeseen.

Metsälaki monipuolisen metsänkäytön takana

Kuva: Kati Kontinen.

Nykyisen metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosi-aalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Laki ohjaa tekemään tämän siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

Tähän kiteytyy paljon sekä haasteita että mahdollisuuksia. Isoimpina muutoksina vuonna 2014 voimaan astunut laki sallii metsien jatkuvan kasvatuksen. Menetelmän tarkoituksena on säilyttää metsä peitteisenä ja johtaa puuston rakenteen kehittyminen eri-ikäiseksi. Menetelmän toivotaan houkuttelevan uinuvia tiloja metsän taloudelliseen käyttöön, kun uudistusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi aukkohakkuilla.

Metsikön jatkuvan kasvatuksen malli monipuolistaa metsätyyppiä. Puun ikä- ja kokoerot kasvavat ja puuston tasalaatuisuus vaihtuu kerroksellisuuteen. Metsässä on sitä enem-män eliölajeja, mitä enemmän siellä on erilaisia erirakenteista puustoa. Näin ollen moni-muotoisuus lisääntyy.

Metsien käytön vaikutus hyvään elämään

Metsien taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittävässä asemassa maamme historiassa yhteiskunnallisesti, ja myös yksilötasolla. Metsänhoitosuosituksilla on pyritty suuntaamaan metsänkasvatusta niin, että puustopääoma lisääntyy. Siinä on onnistuttu erinomaisesti; tänä päivänä metsämme kasvavat enemmän puuta kuin koskaan ja metsäteollisuutemme saa tarvittavan raaka-aineen kotimaisesta puusta.

Yksittäisellä puukaupalla on positiivisia vaikutuksia sekä metsänomistajan talouteen että paikallistalouteen. Puukauppa tuo töitä koneyrittäjille ja metsäteollisuudelle.

Etelä-Savon aluetaloudessa merkittäviä ovat etenkin kantoraha- ja työtulot sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuomat tulot. Metsäsektori työllistää noin 4 000 henkilöä, joista 1 700 toimii metsätaloudessa ja reilu 2 000 puunjalostuksessa.

Kestävä kehitys on yhä tärkeämpää, ja siksi öljypohjaisille materiaaleille etsitään jatkuvasti biopohjaisia vaihtoehtoja. Samanaikaisesti tarve uusille ekologisille tuotteille kasvaa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitseva Kuitulaboratorio tutkii parhaillaan puusta saatavan mikrokiteisen selluloosan (MCC) käyttökohteita ja aineen valmistusta. Kuitulaboratorioon on kuluneen talven aikana saatu bioreaktori, jolla MCC:tä voidaan tuottaa lähes tuotantomittakaavassa.

Tämä tarkoittaa, että ainetta saadaan riittävän suuria koe-eriä, jotta voidaan tehdä erilaisia tutkimusta esimerkiksi aiheen soveltuvuudesta elintarvike- ja rehusovelluksiin.

Mikrokiteisen selluloosan käyttökohteet

Mikrokiteinen selluloosa on valkoinen, biohajoava jauhe. Sitä on jo pitkään käytetty lääketeollisuudessa tablettien valmistuksessa. Lääkeaineet sekoittuvat mikrokiteiseen selluloosaan hyvin ja jauhemassan puristuvuusominaisuudet paranevat.

Ainetta käytetään yleisesti myös elintarvikkeiden lisäaineena, jossa sillä on koodina E460. Aineen avulla säädetään esimerkiksi ruuan sakeutta, paakkuuntumista ja suutuntumaa. Lisäksi sillä voidaan korvata rasvojen käyttöä.

Kuitulaboratoriossa on bioreaktori, jolla mikrokiteistä selluloosaa voidaan valmistaa tuotantomittakaavassa. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Kuitulaboratorio kehittää valmistusta ja uusia sovelluskohteita

Olemassa olevat MCC:n tuotantotekniikat nostavat tuotteen hinnan korkealle ja mahdollistavat vain pienten tuotantolaitosten tekemisen. Uusi tutkittava tuotantomenetelmä mahdollistaa edullisen MCC:n massatuotannon.

Tutkimuksessa tehdään läheistä yhteistyötä Aalto Yliopiston kanssa ja heidän kehittämän AaltoCell™ menetelmän soveltamisessa. Menetelmässä kevyesti hapotettu selluloosa ohjataan jatkuvatoimiseen reaktoriin, jossa noin 6 bar:n paineessa ja 160 oC:een lämpötilassa, selluloosan kuidut hajoavat pieniksi noin 0,02mm kokoisiksi osiksi. Tämän jälkeen tuote pestään ja kuivataan tarvittaessa. Menetelmän avulla tuotteesta saadaan puhdasta ja luonnollista jauhetta kohtuullisilla kustannuksilla.

Tällä uudella menetelmällä valmistetulla MCC:llä ja sen tuomilla teknistaloudellisilla eduilla tähdätään erityisesti suurivolyymisiin tuoteapplikaatioihin, kuten eläinruoka- ja komposiittituotteisiin.

Terveysvaikutuksia kannattaa tutkia

Uudella reaktorilla voidaan kokeilla myös uusia valmistusmenetelmiä ja raaka-aineita MCC:n tuottamiseksi. Yhtenä tutkimuksen haaroista on ligniinipitoinen MCC, joka on aivan uusi tuote maailmanlaajuisesti. Ligniini on luonnollinen kuitujen sideaine, jota puussa on 20–30 prosenttia.

Ligniinin käytöllä on voitu esimerkiksi vähentää antibioottien käyttöä siipikarjan kasvatuksessa ja esimerkiksi tutkimuksessa (Baurhoo B., Phillip L., Ruiz-Feria C. A. 2007) on havaittu kolibakteeri määrien pienentyneen pehkuissa, kun rehuun on lisätty ligniiniä.

Kuitulaboratorio on hakenut rehusovelluksiin TEKES rahoitusta yhdessä Aalto Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeessa tutkittaisiin ligniinipitoisen MCC:n ja puun uuteaineen käyttämistä rehusovelluksissa.

Puuta voidaankin kutsua materiaalien tavarataloksi, josta voimme löytää yhä uusia mahdollisuuksia.

Lähteet

Baurhoo B., Phillip L ., Ruiz-Feria C.A., Effects of Purified Lignin and Mannan Oligosaccharides on Intestinal Integrity and Microbial Populations in the Ceca and Litter of Broiler Chickens . 2007 Poultry Sci. 86: 1070

Uuden vaatteen pehmeys, auton pintamateriaalit tai kotimme maalit ovat tarkoin meille valittu. Puhtaan materiaalin lisäksi kokemukseemme vaikuttavat erilaiset tekijät kuten tekstuuri, muotoilu, pintakäsittelyt ja valmistusmenetelmät.

Nämä muodostavat kokonaisuuden, jossa materiaalia muokataan tarkoin haluttuun asuun, kuluttaen samalla energiaa ja muokaten elinympäristöämme.

Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys ympäristölle

Huomattava osa energiakulutuksestamme liittyykin tavalla tai toisella materiaaleihin. Materiaalien jalostaminen, käyttö ja käytöstä poistaminen aiheuttavat merkittävän osa ihmisen ympäristökuormituksesta. Mitä tehokkaammin kykenemme materiaaleja käsittelemään, sitä vähemmän kulutamme ympäristömme voimavaroja.

Materiaalitutkimuksen tärkeän osa-alueen muodostavat materiaalitekniikan sovellukset, joiden tutkimuksessa etsitään keinoja ja vastauksia erityisesti materiaalien tehokkaan käytön asettamiin kysymyksiin.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa ongelmaan on paneuduttu materiaalien rajapintatutkimuksen, digitalisoinnin ja energiatehokkuuden avulla.

Materiaaliyhdistelmillä uusia innovaatioita

Materiaaliyhdistelmillä tavoitellaan energiansäästöä ja monipuolisia tuoteominaisuuksia. Erityisesti liikkuvissa koneissa ja laitteissa on rakenteiden keventämisellä mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä käytönaikaisessa energiankulutuksessa.

Toisaalta materiaaleja yhdistämällä löydetään uusia mahdollisuuksia ja voidaan hyödyntää niiden parhaat ominaisuudet. Usein tämä ei kuitenkaan näy millään lailla tuotteen käyttäjälle, vaan yhdestä materiaalista valmistetuiksi kokemamme tuotteet saattavatkin koostua monista eri materiaaleista.

Tällaisissa sovelluksissa tarvitaan materiaalien rajapintoihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Hybridirakenteiden ja -materiaalien soveltavassa tutkimuksessa pyritään hyödyntämään sekä materiaaliresurssit että suunnittelumenetelmät samanaikaisesti. Mamkissa on materiaalien rajapintoihin liittyvän tutkimuksen avulla saavutettu hyviä tuloksia mm. paperinvalmistuksessa.

Opiskelijat tulevaisuuden tekijöinä

Merkittävän voimavaran ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöön tuovat alueen yritykset ja opiskelijat, joita ilman soveltavan tutkimuksen toteuttaminen ei ole mahdollista. Yhtenä esimerkkinä on Ahlstrom Glassfibre Oy:n Mikkelissä sijaitseva tehdas, joka valmistaa lasikuitulujitteita erityisesti tuulivoimateollisuuteen. Ahlstrom Glassfibre kokee materiaalitekniikan opetuksen ja alan osaamisen tärkeänä osana paikallista toimintaympäristöä.

– Materiaalitekniikan opiskelijat ovat tehneet meille useita opinnäytetöitä hyvin tuloksin. Opinnäytetöiden tuloksena on esimerkiksi kehitetty materiaalien testaukseen liittyviä mittausmenetelmiä yhtiön Mikkelin tehtaille, Maija Hoikkanen Ahlstrom Glassfibren tuotekehityksestä kertoo.

Materiaaleista erityisesti muovit ja muovikomposiitit ovat tärkeitä materiaaleja pyrittäessä kohti energiatehokkaita tuotteita. Keveinä materiaaleina ne toimivat energiaa säästävinä rakenteina kuljetusvälineteollisuudessa, mutta ovat ratkaiseva tekijä tuotettaessa puhdasta energiaa tuulesta.

– Lujitemuovialan tarvitsemassa tutkimustoiminnassa asianmukainen laboratorioiden varustus ja tutkimuslaitteisto ovat erittäin tärkeitä. Ammattikorkeakoulun laitteistot tukevat hyvin yrityksessä tehtävää kehitystyötä, Hoikkanen toteaa.

Mamkin tutkimustoiminnassa ympäristöturvallisuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, yritysten kehittämistä ympäristöystävällisemmiksi ja puhtaan elinympäristön turvaamista.

Mamk kehittää alueen palveluja ja prosesseja huomioiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, mahdolliset ympäristöriskit sekä uuden ympäristöteknologian tuomat mahdollisuudet. Lisäksi tutkimme jätteiden ja sivuainevirtojen uusia hyötykäyttömahdollisuuksia.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus- ja kehittämistyössä otetaan huomioon esimerkiksi yritysten toiminnan koko elinkaari ja vähähiilisyyden edistäminen.

Kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia

Mamk on mukana eurooppalaisessa tutkimusryhmässä, jossa kaatopaikat on tarkoitus saada hyötykäyttöön raaka-ainereserveinä. Näin jäte saa uuden merkityksen raaka-aineena kiertotaloudessa – sen sijaan, että se on lopullisesti poistettuna käytöstä. Smart Ground -tutkimusta rahoittaa Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (lue REaD-juttu Smart Groundista).

Tekesin rahoittamassa Smart Effluents -hankekokonaisuudessa Mamk ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä yritysten kanssa uutta, kokonaisvaltaista jätevedenkäsittelyn järjestelmää (lue lisää tästä). Samalla cleantech-osaamista viedään eteenpäin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hankekokonaisuuden yritysryhmässä ovat mukana BioGTS Oy, Metsäsairila Oy, Mikkelin Vesilaitos, Mipro Oy ja JK Corporation Oy. Yrityksen kehittävät tutkimustiedon pohjalta uusia laitteistoja, menettelytapoja ja toimintakonsepteja kansainvälisille markkinoille.

 Yhteinen halu vaikuttaa

Ympäristöturvallisuuden kehittämistä tehdään yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Kaikilla toimijoilla on yhteinen halu vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen ja puhtaan ympäristön turvaamiseen.

Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy vastaa kunnan lakisääteisten jätehuoltopalveluiden järjestämisestä Mikkelissä. Parhaillaan yritys on mukana jopa kuudessa Mamkin tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Toimitusjohtaja Sami Hirvonen kertoo, että Metsäsairila Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa sisäisillä ja ulkopuolisten kanssa tehtävillä hankkeilla.

– Mamkin kanssa hankkeet suunnitellaan yhdessä, ja ne ovat kehittämässä Metsäsairilan toimintaa. Erityisesti yhteisillä hankkeilla pyritään vaikuttamaan muun muassa resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen.

Hirvosen mukaan kaikki Metsäsairilassa tehtävä kehitystyö tähtää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi Smart Ground -hankkeessa, jossa kaatopaikkoja muutetaan raaka-ainereserveiksi, katse on pitkällä tulevaisuudessa.

Mamk mukana bio- ja kiertotalouden kehityksessä

Mamk on tutkinut viime vuosina myös mahdollisuuksia ympäristöriskien vähentämiseen. Saimaan alueella on kartoitettu öljyn kuljetuksiin ja varastointiin liittyviä ympäristöriskejä ja tutkittu bioöljyjen käyttäytymistä ympäristössä (lue REaD-juttu aiheesta). Lisäksi parhaillaan Mikkelin ympäristössä monitoroidaan veden ja ilman laatua useissa eri kohteissa. Mamk on myös alueella vuosien varrella edistänyt biokaasun käyttöönottoa ja laitosten saamista alueelle.

Tänä vuonna alkaneet uudet tutkimushankkeet keskittyvät alueen yritysten ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeissa edistetään muun muassa kasvisten tuoteturvallisuutta, jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä ja biohiilipellettien polttoa pienkattiloissa. Lisäksi etsitään energia- ja ekotehokkaita ratkaisuja vesihuoltolaitosten jätevesiverkoston vuotovesille ja tutkitaan hevosenlannan käyttöä bioenergiana.

Tällä kaikella pyritään turvaamaan alueen kehittäminen niin, että samalla turvataan puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville.

Aina ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja kannattaa etsiä myös maailmalta. Ainakin anglosaksisissa maissa nuorten palvelujen kehittämisen suuntaukset liittyvät keskeisesti järjestöjen innovatiiviseen panokseen. Järjestöissä on esimerkiksi kehitetty nuorisotyön menetelmiä nuorten osallisuutta tukeviksi ja valmennetaan nuorisotyöntekijöitä uusin menetelmiin.

Myös Suomessa on otettu mallia esimerkiksi brittiläisissä järjestöissä alkunsa saaneista innovaatioista. Suomessa nuorten palveluissa on kokeiltu muun muassa uudentyyppisiä palvelujen rahoittamisen käytäntöjä, kuten osallistavan budjetin mallia. Mallissa nuoret ovat mukana päättämässä, millaisia palveluita järjestetään ja päätökset ohjaavat, mitä palveluja rahoitetaan. Mallia on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä nuorten vapaa-ajan palveluissa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia pitää olla

Palveluita koskevien innovaatioiden taustalla onkin usein tarkoitus tukea nuorten osallisuutta ja myös lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella nuorilla kuntalaisilla on lopulta vain harvoin mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin palveluihin.

Nuoret eivät välttämättä tiedä kunnan palvelutarjonnasta tarpeeksi tai he eivät tiedä, missä elämänvaiheissa ja miten olisivat palveluihin oikeutettuja.

Nuorten näkökulmia ja tarpeita kartoittaessa hankkeessa on tullut havaituksi, että nuorilla on napakkaa sanottavaa kaikkien sektorien palveluista – oli kysymys niin sosiaali- ja terveys- kuin koulutus-, nuoriso- ja virkistys- ja vapaa-ajan palveluistakin.

Nuorten palautetta tarvitaan

Koska nuorilla on sanottavaa ja halua vaikuttaa, maaperä on kunnissa otollinen nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle. Kaikissa kunnissa ei välttämättä ole käytäntöjä, joissa nuoret saisivat tilaisuuden antaa palautetta palvelujen toimivuudesta tai muista palveluihin liittyvistä tarpeistaan.

Kunnallisissa palveluissa tarvitaan siis sellaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa nuorten näkökulma palveluihin otetaan huomioon entistä systemaattisemmin.

Digitaalisuus lyhentää välimatkaa

Digitaalinen kehitys mahdollistaa ketteriä palveluinnovaatioita. Vaikka digitaalisuus on luonut uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, sitä on Etelä-Savossa käytetty juuri nuorten palveluissa vasta vähän.

Etenkin syrjäseutukunnissa, joissa välimatkat ovat pitkiä, digitaalisuuden hyödyntäminen parantaisi palveluiden saavutettavuutta. Palveluverkosto ei välttämättä toimi saumattomasti, joten eri palvelusektorien ammattilaiset voisivat hyödyntää digitaalisia tietojärjestelmiä oman verkostotoimintansa välineenä ja parantamaan keskinäistä tiedonvaihtoaan.

Nuorten palveluiden, niiden saavutettavuuden ja toimivuuden kehittämiseen on Etelä-Savossa paljon mahdollisuuksia. Vaikuttamisen mahdollisuudet parantavat kuntalaisten hyvinvointia yleisesti.

Kestävän hyvinvoinnin strategisen kehittämisen hankkeessa (2015–2016) tarkastellaan Etelä-Savon syrjäseutujen nuorten elinolosuhteita ja nuoria tukevia palveluja. Havaintoja suhteutetaan kansainväliseen tietämykseen syrjäseuduilla elävistä nuorista. KEHYS-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Ruoka on iso asia. Ruokatuotanto työllistää ja sillä on taloudellista merkitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Turvallinen ruoka ja hyvä syöminen vaikuttavat myönteisesti kansanterveyteen lisäämällä hyvinvointia ja terveyttä.

Jokainen meistä päättää itse miten syö, mutta ruokatuotantoa ja ruokapalveluja ohjataan suosituksilla ja säädöksillä.

Eteläsavolaiset elintarvikkeet ovat vahvasti kiinni ruokatrendeissä

Maku ja edullisuus ovat edelleen tärkeimmät asiat peruselintarvikkeiden valinnassa. Kuitenkin myös muut ruoan ominaisuudet, kuten ruoan paikallisuus, ravitsevuus tai terveyden ylläpito, kiinnostavat kuluttajia.

Etelä-Savossa monipuolinen elintarviketuotanto ja -jalostus vastaavat laajenevaan kiinnostukseen. Hyvistä ja terveellisistä raaka-aineista tuotetaan laadukkaita elintarvikkeita kuluttajamyyntiin ja ruokapalvelujen käyttöön.

Alueen elintarvikeyritykset ovat kuitenkin pieniä, usein mikroyrityksiä, ja resurssit kehittämistyöhön ovat rajalliset, vaikka tahtoa ja ideoita onkin. Mamkin kehittämishankkeet lisäävät elintarvike- ja ruokapalveluyrittäjien voimavaroja ja osaamista kehittämiseen ja välittävät ajantasaista tietoa esimerkiksi muuttuvista pakkausmerkinnöistä.

Jäljitettävyys ja paikallisuus tukevat tosiaan

Elintarvikkeen toimitusketjun jäljitettävyyttä voidaan myös parantaa teknologian avulla. Kokeiluilla ja hanketoiminnalla alueen yrityksille tuodaan uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla paikallisuutta, alkuperää ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä voidaan parantaa.

Järvikalan seurantajärjestelmä, joka tuo kalaerän toimitusketjun läpinäkyväksi kuluttajalle asti, sai pari vuotta sitten runsaasti valtakunnallistakin huomiota. Toimintatavan siirtäminen käytäntöön ei kuitenkaan käy nopeasti. Edellytys sille on, että kaikki toimijat kokevat saavansa siitä hyötyä ja ovat valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Lisähyötyjä ketjun alkupään toimijoille, kalastajille, haetaan aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.

Terveyden edistäminen osana ruokapalveluja

Ruokapalvelut voivat tukea ravitsemusta ja ylläpitää terveyttä tarjoamalla hyvää, terveellistä ja asiakkaille maistuvaa ruokaa. Lisäksi asiakkaita voidaan kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin esimerkiksi tiedottamalla tai kampanjoilla. Myös uusi teknologia avaa mahdollisuuksia: Mamkissa ideoitu älykäs lounaslinjasto kertoo asiakkaalle tarkkaa tietoa linjastosta lautaselle kerätyn aterian ravintosisällöstä. Jatkossa tutkitaan vaikuttaako reaaliaikaisesti saatu tieto ruokavalintoihin ja miten ruokapalvelut voivat hyödyntää ruoanmenekistä kertyvää tietoa omassa toiminnassa.

Tekniikan lisäksi hyvää ravitsemusta tuetaan myös muilla keinoin. Mamkissa keksitty, Mikkelissä kokeiltu uusvanha toimintatapa, yhteislounaat, sai ikäihmiset syömään yhdessä ja palautti kateissa olleen ruokahalun. Parhaillaan myös työmiehiä on innostettu syömään enemmän kasviksia työpäivän aikana. Tämän tyyppiset uudet avaukset ja kokeilut ovat kiinteä osa Mamkin kehittämistyötä.

Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (KEHYS) -hankkeen yhtenä tavoitteena on koota elintarviketurvallisuuden tarpeita ja osaamista yhteen sekä kehittää elintarviketurvallisuutta. Erityisesti hankkeessa keskitytään jäljitettävyyteen, ruokapalvelujen toimintaan ja ravitsemukselliseen turvallisuuteen. KEHYS-hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Suomessa ruokamatkailu on vasta lähtökuopissaan. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia julkistettiin viime vuonna. Ruokamatkailulla käsitteenä tarkoitetaan paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvaa ruokailuelämystä. Parhaimmillaan se on matkailijan osallistamista ruuan tekemiseen.

Ruokamatkailun keskeisiksi trendeiksi strategiassa nostetaan yksinkertainen elämäntyyli, tutustuminen kohdemaan kulttuuriin ja paikallisuuteen, osallistuminen ja kodinomaiset maut.

Suomessa ei ole selkeää yhtenäistä ruokatuotetta, jonka varaan voisimme rakentaa ruokamatkailumme. Maamme monipuolinen ruokakulttuuri ja alueellinen erilaisuus raaka-aineissa tuo suuren rikkauden ruokamatkailun kehittämiseen kunkin maakunnan omien vahvuuksien mukaan. Eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ovat pitkälti kuuluneet järvikalat ja metsänantimet kuten muikku ja mustikat.

Ruokamatkailun trendeistä vetoapua Saimaan seudulle

Matkailussa viimeisintä huutoa on Glamping eli glamorous camping. Tämä luksustrendi tuo matkailijat Lapin erämaahan telttaigluihin majoittumaan – miksei myös Saimaalle ”BeachCamp Saimaa”? Matkailija ei vain vieraile vaan eläytyy kohteeseen. Mikäpä sen parempaa voisi olla kuin yhdistää tähän trendiin ruokailu luonnon helmassa.

Mansikkamatkailua tulevaisuudessa? Kuva: Marjut Kasper.

Matkailija etsii ainutkertaisia elämyksiä, aitoutta ja hyviä tarinoita. Olennaista matkailijoille tarjottavissa ruokapalveluissa ja tuotteissa on korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten ainutlaatuisuutta. Viimeisimpien matkailun raporttien mukaan matkailijoille pitäisi olla tarjontaa nykyistä enemmän muun muassa suomalaisten kanssa yhdessä tehtäviin ruoka-aktiviteetteihin kuten leipomiseen ja ruoanlaittoon.

Kiinnostusta siis matkailijoiden puolelta on. Haastetta matkailuyrittäjällä on siinä, että trendit ja toiveet saadaan paketoitua kannattaviksi matkailutuotteiksi myös yrittäjän näkökulmasta.

Uusia tuoteideoita ruokamatkailuun

Suomalaisten matkailu kotimaassa on noin 70 % koko matkailusta. Ulkomaalaisten matkailu Suomeen kasvanee keskimäärin 4–5 prosentin vuosivauhtia. Tässä siivussa ruoka- ja matkailualan yrittäjät haluavat olla mukana myös Saimaan seudulla.

Eteläsavolaisia ruoka- ja matkailutoimijoita heräteltiin ruokamatkailun kehittämiseen – Ruoka matkailun keskiöön -hankkeessa vuosina 2013–2014. Etelä-Savon ruokamatkailuyrityskilpailun tuloksena saatiin hyviä esityksiä ruokamatkailua harjoittavista matkailuyrityksistä. Kilpailu myös osoitti, että alan toimijoiden kärki on vielä kapea ja uusia ruokamatkailutuotteita kaivataan maakuntaan.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgria Etelä-Savon Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle – hanke järjesti alkuvuodesta ideakilpailun uusista ruokamatkailutuotteista. Ideakilpailun tarkoituksena oli kerätä nimenomaan matkailijoilta ajatuksia siitä, minkälaista ruokamatkailua tulisi Saimaan seudulla tulevaisuudessa järjestää.

Ideoita jalostetaan huhtikuun lopulla 24h innoleirillä, jossa pääteemana on tarinallisuus ruokamatkailussa. Innoleirillä Mamkin opiskelijat sekä maaseutumatkailuyrittäjät työstävät yhdessä kilpailun satoa. Tulokset kilpailusta ja leiristä kootaan julkaisuksi matkailuyrittäjiä varten.

Ideat on tarkoitus viedä toteutukseen asti. Etelä-Savon ruokamatkailusta kiinnostuneista yrityksistä kootaan yritysryhmiä, joiden kanssa lähdetään hiomaan parhaita ja kullekin yritykselle sopivimpia ideoita ruokamatkailupalveluiksi – tarjottavaksi vaikkapa Asuntomessut 2017 messuvieraille.

Äijätiimihankkeessa ovat mukana pilottityöpaikat Ahlstrom Glassfibre Oy:n Karhulan ja Mikkelin toimipisteet, Savonlinja Oy ja UPM Pelloksen tehtaat Ristiina. Hankkeen alussa selvitettiin pilottityöpaikkojen miesten ajatuksia työaikaisesta syömisestä ja kehittämisehdotuksia työaikaiseen syömiseen.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että duunarimiehetkin haluavat syödä terveellisesti, eivät kuitenkaan kaikki miehet.

Kasvispusseista virtaa päivään

Työpaikoille miehet toivoivat tarjolle kasviksia nykyistä enemmän. Eväistä kasvikset usein jäivät kuitenkin puuttumaan. Hankkeessa kehitettiin kasviskassi, jossa oli päivässä syötäväksi suositeltava minimimäärä kasviksia, 500 grammaa, ja tästä tuli kokeilulle nimi – puoli kiloa päivässä.

Kasvikasseja testattiin Savonlinja Oy:ssä alkuvuodesta kuukauden ajan. Pussit tehtiin miehille valmiiksi, ja toimitettiin Savonlinjan varikolle Mikkeliin. Kun miehet lähtivät töihin, he nappasivat kasviskassit mukaan. Kassien avulla miehille tehtiin tutuksi erilaisia helposti mukaan otettavia kasvis- ja hedelmätuotteita. Ajatuksena on, että kokeilu laajenisi muillekin työpaikoille.

Loppuhaastattelujen mukaan kasvistuotteet olivat miehistä hyvänmakuisia ja kasvisten käyttö lisäsi koettua hyvinvointia: uni oli parempaa, maha toimi ja vireystila koettiin paremmaksi. Kasvislisä työpäivässä lisäsi myös koettua hyvinvointia. (ks. Yle Mikkeli 24.2.2016 )

Miehet haluavat syödä terveellisemmin

Pilottityöpaikoilla haastatellut miehet olivat pääosin tyytyväisiä työpaikkojen tarjoamiin ruokapalveluihin. Ruokalan toimijoille miesten viesti oli, että ruokalistan tuli olla monipuolinen ja kasviksia toivottiin aterioille enemmän ja eri muodoissa.

Miehet halusivat syödä kevyemmin työaikana ja kasvisten käytöstä puhuttiin haastatteluissa paljon. Työpaikkaruokailulla on merkitystä kansanterveydelle ja siksi on tärkeää, että työpaikoilla tarjottava ruoka on ravitsemussuositusten mukaista. Selvitykseen osallistuneiden miesten toiveet tukevat tätä tarvetta. Miehet tiesivät, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia miehiä kiinnostanutkaan.

Perinteinen äijä, moderni mies ja hengissä pysyttelijä

Työmiesten työaikaiseen syömiseen liittyvästä haastatteluaineistosta voitiin tunnistaa kolme eri miestyyppiä, kun kertomuksia tarkasteltiin terveellisen syömisen ja työaikaisten ruokapalvelujen käytön näkökulmasta.

Perinteistä äijämeininkiä edusti miestyyppi, jota kuvaa sanonta ”Minua ei oma terveys ja syöminen kiinnosta”. Näillä miehillä ei ollut (vielä) terveysongelmia tai jos niitä oli, ne eivät kiinnostaneet. Syömisessä tärkeää oli saada pienellä rahalla maha täyteen. Eväät ja muu syöminen työaikana oli ”mättöä vaan”. Tai sitten työaikana ei syöty mitään.

Modernia äijätyyppiä edusti miestyyppi, jota terveellinen syöminen kiinnostaa. He tietävät terveellisestä syömisestä paljon ja usein myös kaverit saavat heiltä vinkkejä hyvistä välipaloista ja eväistä. Tämä mies katsoo tarkasti mitä syö, hän harrastaa liikuntaa tai on muuten kiinnostunut terveydestään. Mies valikoi tarkoin ruokansa niin ruokalassa kuin mitä evääksi ottaa.

Kolmas miestyyppi on tilanteessa, jossa on pakko kiinnittää huomiota syömiseensä terveysongelmien vuoksi. ”On pakko tsempata, jos aikoo pysyä hengissä”, totesi yksi haastateltava. Motiivi on ja mies kipuilee valintojen kanssa ja miten saada parempi syömismalli osaksi työelämän arkea.

Duunarimiehet esittivät haastatteluissa kehittämisehdotuksia, joilla työaikaista syömistä voisi parantaa, ja näitä ehdotuksia on hankkeen aikana viety eteenpäin.

Raportti:
Tuikkanen, Riitta & Mäkeläinen, Paula 2015. Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia ja raportteja 103.
Julkaisu löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-530-2

Savonlinnalainen Wetend Technologies Oy tunnetaan innovaatioistaan, jotka tuovat tehokkuutta ja kestävää kehitystä teollisuuden ratkaisuihin. Innovaatiot säästävät vettä, energiaa ja raaka-aineita.

Wetend on ollut mukana Kuitulaboratorion toiminnassa jo silloin, kun itse laboratoriorakennusta, laitehankintoja ja laboratorion toimintaa on alettu suunnittelemaan.

Vuosien saatossa Kuitulaboratorio ja Wetend ovat toteuttaneet yhdessä useita tutkimushankkeita, joissa yrityksen toimialaan kuuluvaa perustietämystä on viety eteenpäin.

Uraa uurtavaa puhdasta teknologiaa

Yritys toimittaa etupäässä paperi- ja kartonkikoneille kemikaalien ja raaka-aineiden injektiosekoitustekniikkaa. Olennaista Wetendin ratkaisuissa on se, että sekoittamisessa injektionesteenä käytetään prosessin omaa massaa. Näin vältytään puhtaan veden käytöltä ja samalla sekoitus pystytään tekemään myös huomattavasti tehokkaammin verrattuna perinteisiin tekniikoihin.

Wetendin valmistamia laitteistoja on toiminnassa jo lähes 500 kappaletta, yhteensä 24 eri maassa. Näiden yhteenlaskettu vedenkulutuksen säästö on 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on yhtä paljon, kuin mitä Helsingin, Vantaan ja Espoon asukkaiden vuosittainen veden kulutus on yhteensä.

Vedensäästön seurauksena lukuisia muita hyviä vaikutuksia

Vedensäästöllä on vaikutusta tehtaan energian kulutukseen, koska säästettyä vettä ei tarvitse lämmittää prosessin vaatimaan lämpötilaan (n. 60 celsiusastetta). Tämän ansiosta energian säästö on noin kolme miljoonaa MWh vuodessa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Lisäksi tehokkaampi sekoitustekniikka parantaa tuotteen laatua ja vähentää kemikaalien kulutusta 20–80 prosenttia.

Viimeaikoina tekniikan kehitystyö on painottunut useiden eri kemikaalien syöttämiseen lähekkäin tai yhtä aikaa hyvin myöhäisessä vaiheessa prosessia lähelle paperikoneen perälaatikkoa mikä antaa lisää mahdollisuuksia parantaa paperin- ja kartonginvalmistuksen raaka-ainetehokkuutta ja tuotteen laatua.

Merkittävä teknologiapalkinto kehitystyölle Ranskasta

Edellä kuvattu Wetendin Trumpjet Flash Reactor -teknologia sai innovaatiopalkinnon loppuvuodesta Ranskassa, paperi- ja kartonkiteollisuuden järjestämässä ATIP-konferenssissa. Wetend sai hopea-sijan, ja palkinto myönnettiin yhtiön kehittämälle kemikaalien reaktorisekoitusteknologialle ja sen aikaansaamille vaikutuksille.

– Wetend käyttää liikevaihdostaan vuosittain reilut 10 prosenttia omaan teknologian kehitystyöhön. Yhteistyö Kuitulaboratorion kanssa on antanut yrityksellemme hyvät lähtökohdat ja resursseja yhtiömme menestyksekkään tuotekehityksen toteutukselle, Wetend Technologiesin toimitusjohtaja Jouni Matula sanoo.

Kuvassa vasemmalta: projektipäällikkö Karri Tahkola Wetend, tutkimuspäällikkö Jari Käyhkö Kuitulaboratorio, toimitusjohtaja Jouni Matula Wetend, projektipäällikkö Emmi Kallio Reaktek-hanke, tuontantojohtaja Jussi Matula Wetend ja projektitutkija Tiina Saario Reaktek-hanke. Taustalla Kiinan valtion Wetendille myöntämä palkinto veden ja energian säästöjä tuovasta TrumpjetTM teknologista. Kuva Teija Pesonen.

Uusia tavoitteita yhteistyölle myös tulevaisuudessa

Kuitulaboratoriossa on parhaillaan meneillään laaja Tekesin Euroopan aluekehitysrahsto rahoittama hanke ”Reaktek” (www.mamk.fi/reaktek), jossa tavoitteena on tuottaa perustietoa ja osaamista tekniikan edelleen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Yhtenä olennaisena tehtävänä projektissa on tehdasmittakaavan prosessin fysikaalinen simulointi laboratoriomittakaavassa. Onnistuessaan tämä toisi merkittäviä mahdollisuuksia tekniikan kehittämiseen ja myös Kuitulaboratorion palvelutoimintaan.

Kuitulaboratoriolle yhteistyö Wetend Technologiesin kanssa on tuonut tuiki tärkeää tietoa ja kokemusta käytännön prosesseista, näiden ongelmista ja mahdollisuuksista.