Uuden Pienyrityskeskuksen tehtävänä on ensisijaisesti uusien innovaatioiden, yrittäjyyden kaupallistamisen tukeminen. Toiseksi Pienyrityskeskus tukee yrityksiä niiden alkuvaiheessa sekä kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Vahvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Pienyrityskeskus vahvistaa yrittäjien osaamista ja pienten yritysten kehittymistä tällä useassa eri hankkeessa, joissa työskennellään yhdessä yrittäjien tai muun yrityksen henkilökunnan kanssa.

Voimakkaassa nousussa yrityksissä ovat palveluiden tuotteistamisen koulutukset, valmennukset ja tutkimus. Pienyrityskeskuksen sparrattavana on parhaillaan sekä eteläsavolaisia että pohjoissavolaisia yrityksiä.

Uuden yrittäjyyden tukemista

Pienyrityskeskus kehittää yrittäjyyden pedagogisia valmiuksia oppilaitoksissa. Tällä hetkellä yhteistyötä on erityisesti lukioiden kanssa. Eri oppilaitosasteiden välinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyö on myös käynnissä.

Nuorten työllistymistä Pienyrityskeskus tukee uusilla menetelmillä, kuten pelillistämällä ja digitaalisilla valmennuksilla. Kokeneempia tuetaan työllistymisessä perinteisemmillä menetelmillä, esimerkiksi kannustamalla oman yrityksen perustamiseen tai menemään osuustoimintaan mukaan.

Kansainvälisen vaikuttamisen keskiössä on Itämeren alueen yhteistyö

Yrityshautomoyhteistyötä tehdään yli Itämeren ja Venäjä nostaa jälleen merkitystään. Uusien Suomi-Venäjä -kehittämisohjelmien avautuminen mahdollistaa rajat ylittävän yhteistyön.

Tällä on suuri merkitys yrittäjyyden kehittämiselle sitä kautta työllistymiselle. Suomitalo Pietarin ydinkeskustassa on hyvä paikka uudenlaisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan korkeakouluyhteistyölle.

Tiedosta tuottavuutta yrityksiin

Yrityksien keräämän datan yhä tehokkaampi hyödyntäminen – ja datasta saatavalla tiedolla johtaminen – ovat tulevaisuudessa yhä keskeisempiä myös pk-yrityksille.

Marraskuussa Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa Datasta arvoa tietojohtamisella pääpuhujana ollut Pirjo Ståhle muistutti, että Suomalaiset yritykset ovat erittäin otollisessa asemassa hyödyntämään tietoa johtamisessaan. Suomessa yritysten saatavilla olevat tiedot ovat luotettavia ja suomalaiset luottavat viranomaisten ja yritysten tuottamaan tietoon.

Tiedon parempi hyödyntäminen johtamisen ja ennakoinnin tukena parantaa myös alueen pk-yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tässä kehityksessä Pienyrityskeskus on keskeisessä asemassa osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digitaalisen talouden tutkimus- ja kehittämisympäristöä.

Metsäteollisuudessa tehokkaat prosessi- ja vedenpuhdistustekniikat ovat hyvin pitkälle kehittyneitä. Vastikään alkaneessa iFORMINE-hankkeessa metsäteollisuuden innovatiivisia ratkaisuja sovelletaan kaivosteollisuuden vesien puhdistukseen.

Tarve uusille puhdistusratkaisuille kumpuaa tiukkenevista ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Kittilän kaivoksen lupaehtojen mukaiset arseenipäästöjen raja-arvot tulevat kiristymään lähes puoleen aikaisemmista luvuista.

Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksille teknologioiden soveltaminen kaivostoimialalle tuo merkittävän erikoistumisen mahdollisuuden.

Uusi sekoitustekniikka vähentää tarvetta avoaltaille

Uusien puhdistusratkaisujen kehittämisessä sovelletaan erityisesti nopeaa sekoitustekniikkaa, jota Mikkelin ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhteistyössä metsäteollisuuden yritysten kanssa.

Mamkissa on huipputasoinen tutkimusyksikkö nopeiden, prosessiputkessa tapahtuvien sekoitusilmiöiden tutkimukseen. Menetelmällä voidaan sekoittaa hyvin nopeasti esimerkiksi kemikaaleja suuriin vesivirtauksiin.

Tekniikka on käytössä metsäteollisuudessa, mutta kaivosteollisuudessa sitä ei ole vielä juurikaan sovellettu. Tämä avaa aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia, sillä kaivospuolella sekoittuminen tapahtuu usein avoaltaissa hyvin hitaissa prosesseissa. Kustannustehokkuuden lisäksi uusi tekniikka veisi kaivosteollisuutta kohti suljetumpaa vesikiertoa, joka on metsäteollisuudessa jo arkipäivää.

Tavoitteena uusi hiilinielu

Uutta käyttöä on tulossa myös Mikkelin ammattikorkeakoulun patentoimalle luontoystävälliselle, vesikiertoon perustuvalle hiilidioksidin talteenottoprosessille. Menetelmä ottaa hiilidioksidin talteen teollisuuden savukaasuista, jolloin se on myös mahdollista käyttää uudelleen.

Kaivosteollisuudessa hiilidioksidia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi rikastusprosessin tehostamisessa ja rikastuksessa syntyvän sakan stabiloinnissa.

Jos kehitystyö onnistuu, mahdollista on löytää samanaikaisesti sekä uusi nielu hiilidioksidille että tehdä kaivosteollisuuden jätteistä ympäristöturvallisempia.

Vahvuutena laaja yhteistyöverkosto

Mikkelin ammattikorkeakoulun iFORMINE-hankkeessa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) vihreän kemian laboratorio, Savonia ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu.

– Yhteistyön merkitys on kasvanut tutkimuksen tekemisessä. Tässäkin hankkeessa on uudenlainen yhteistyöverkosto, mikä luo mahdollisuuksia aivan uudentyyppisten innovaatioiden syntymiselle, Janne Kankkunen Geologian tutkimuskeskuksesta kuvaa.

Organisaatioilla on yhdessä vahva osaaminen kaivosprosesseista, vesi- ja materiaalikemian tutkimuksesta, erilaisista puhdistamolietteiden käsittelystä ja hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeessa on mukana myös Kittilän kaivos ja useita alan laitetoimittajia.

Aiheeseen liittyvät aiemmat jutut:

Uusi menetelmä ottaa hiilidioksidin savukaasuista talteen luontoystävällisesti

Tutkimushanke FLASH tähtää sekoitustekniikan huippuyksikköön

Savonlinnalainen Wetend Technologies Oy tunnetaan innovaatioistaan, jotka tuovat tehokkuutta ja kestävää kehitystä teollisuuden ratkaisuihin. Innovaatiot säästävät vettä, energiaa ja raaka-aineita.

Wetend on ollut mukana Kuitulaboratorion toiminnassa jo silloin, kun itse laboratoriorakennusta, laitehankintoja ja laboratorion toimintaa on alettu suunnittelemaan.

Vuosien saatossa Kuitulaboratorio ja Wetend ovat toteuttaneet yhdessä useita tutkimushankkeita, joissa yrityksen toimialaan kuuluvaa perustietämystä on viety eteenpäin.

Uraa uurtavaa puhdasta teknologiaa

Yritys toimittaa etupäässä paperi- ja kartonkikoneille kemikaalien ja raaka-aineiden injektiosekoitustekniikkaa. Olennaista Wetendin ratkaisuissa on se, että sekoittamisessa injektionesteenä käytetään prosessin omaa massaa. Näin vältytään puhtaan veden käytöltä ja samalla sekoitus pystytään tekemään myös huomattavasti tehokkaammin verrattuna perinteisiin tekniikoihin.

Wetendin valmistamia laitteistoja on toiminnassa jo lähes 500 kappaletta, yhteensä 24 eri maassa. Näiden yhteenlaskettu vedenkulutuksen säästö on 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on yhtä paljon, kuin mitä Helsingin, Vantaan ja Espoon asukkaiden vuosittainen veden kulutus on yhteensä.

Vedensäästön seurauksena lukuisia muita hyviä vaikutuksia

Vedensäästöllä on vaikutusta tehtaan energian kulutukseen, koska säästettyä vettä ei tarvitse lämmittää prosessin vaatimaan lämpötilaan (n. 60 celsiusastetta). Tämän ansiosta energian säästö on noin kolme miljoonaa MWh vuodessa ja hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Lisäksi tehokkaampi sekoitustekniikka parantaa tuotteen laatua ja vähentää kemikaalien kulutusta 20–80 prosenttia.

Viimeaikoina tekniikan kehitystyö on painottunut useiden eri kemikaalien syöttämiseen lähekkäin tai yhtä aikaa hyvin myöhäisessä vaiheessa prosessia lähelle paperikoneen perälaatikkoa mikä antaa lisää mahdollisuuksia parantaa paperin- ja kartonginvalmistuksen raaka-ainetehokkuutta ja tuotteen laatua.

Merkittävä teknologiapalkinto kehitystyölle Ranskasta

Edellä kuvattu Wetendin Trumpjet Flash Reactor -teknologia sai innovaatiopalkinnon loppuvuodesta Ranskassa, paperi- ja kartonkiteollisuuden järjestämässä ATIP-konferenssissa. Wetend sai hopea-sijan, ja palkinto myönnettiin yhtiön kehittämälle kemikaalien reaktorisekoitusteknologialle ja sen aikaansaamille vaikutuksille.

– Wetend käyttää liikevaihdostaan vuosittain reilut 10 prosenttia omaan teknologian kehitystyöhön. Yhteistyö Kuitulaboratorion kanssa on antanut yrityksellemme hyvät lähtökohdat ja resursseja yhtiömme menestyksekkään tuotekehityksen toteutukselle, Wetend Technologiesin toimitusjohtaja Jouni Matula sanoo.

Kuvassa vasemmalta: projektipäällikkö Karri Tahkola Wetend, tutkimuspäällikkö Jari Käyhkö Kuitulaboratorio, toimitusjohtaja Jouni Matula Wetend, projektipäällikkö Emmi Kallio Reaktek-hanke, tuontantojohtaja Jussi Matula Wetend ja projektitutkija Tiina Saario Reaktek-hanke. Taustalla Kiinan valtion Wetendille myöntämä palkinto veden ja energian säästöjä tuovasta TrumpjetTM teknologista. Kuva Teija Pesonen.

Uusia tavoitteita yhteistyölle myös tulevaisuudessa

Kuitulaboratoriossa on parhaillaan meneillään laaja Tekesin Euroopan aluekehitysrahsto rahoittama hanke ”Reaktek” (www.mamk.fi/reaktek), jossa tavoitteena on tuottaa perustietoa ja osaamista tekniikan edelleen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Yhtenä olennaisena tehtävänä projektissa on tehdasmittakaavan prosessin fysikaalinen simulointi laboratoriomittakaavassa. Onnistuessaan tämä toisi merkittäviä mahdollisuuksia tekniikan kehittämiseen ja myös Kuitulaboratorion palvelutoimintaan.

Kuitulaboratoriolle yhteistyö Wetend Technologiesin kanssa on tuonut tuiki tärkeää tietoa ja kokemusta käytännön prosesseista, näiden ongelmista ja mahdollisuuksista.

Kyseessä ei kuitenkaan ole täydellinen kansalaisuus, vaan mahdollisuus tunnistautua ja asioida sähköisesti; aluksi Virossa, mutta myöhemmin koko Euroopan unionissa.

Virolainen unelma

Syksyllä 2014 Lissabonissa järjestetyssä digitaalisen tiedonhallinnan konferenssissa myös Mamk oli vahvasti edustettuna. Seminaarissa Viron tietohallintojohtaja Taavi Kotka puhui virolaista unelmasta.

Vuoteen 2025 mennessä Viro haluaa houkutella ainakin kymmenen miljoonaa uutta sähköistä kansalaista. Tarkoitus on samalla digitalisoida taustalla olevat prosessit ja olla, vapaasti suomennettuna, älyttömyyksistä vapaa maa.

Taustalla on pragmaattisia syitä ja halu luoda Virosta digitaalisten palveluiden ja liiketoiminnan keskus. Pieni Viro vie ja markkinoi digitaalista osaamistaan aktiivisesti maailmalle.

Mitä e-kansalaisuus konkreettisesti tarkoittaa?

E-kansalaiset saavat sirukortin ja kortinlukijan, joiden avulla mikä tahansa Internetiin kytketty tietokone muuttuu asiointipisteeksi. Kortin avulla voi tunnistautua ja allekirjoittaa. Varsinaiset virolaiset voivat käyttää korttia lisäksi mm. sähköiseen äänestämiseen.

Asiointi ei vaadi varsinaista kansalaisuutta. Digitalisointi myös nopeuttaa ja automatisoi palveluita. Ulkomaalainen voi e-kansalaisuuden avulla perustaa yrityksen ja sille pankkitilin alle vuorokaudessa.

Virossa pidetään tärkeänä, että sähköistä kansalaisuutta hyödyntäviä palveluita rakennetaan mahdollisimman paljon. Kuva: Timo Vainikka / Darcmedia.

Kokeilukulttuuri osana e-kansalaisuuden kehittämistä

Suomessa matala käyttöaste yhdessä palvelujen kehityksen hitauden kanssa on heikentänyt vastaavaa kehitystä. Katsotaan olisiko tilanne nyt muuttumassa palveluväylän ja uudenlaisen tekemisen myötä.

Syyskuussa Viro järjesti ensimmäinen e-kansalaisuus hackathonin. Eli tilaisuuden, jossa ohjelmoijat, yrittäjät, kansalaisaktivistit ja viranomaiset kohtasivat syrjäisellä Vormsin saarella. Viikonlopun aikana kokeiltiin ja rakennettiin lukuisia uusia palveluita e-kansalaisuuden ympärille.

Minä digitaalisena virolaisena

Hakemus ja maksu tapahtuivat verkossa ja pari kuukautta myöhemmin kortin sai noutaa Helsingistä suurlähetystöstä. Prosessin luvattiin hoituvan nopeammin kokeilujakson jälkeen. Sähköisiä kansalaisuuksia on myönnetty ulkomaalaisille vasta viime vuoden lopusta alkaen.

Suurimman innostuksen laannuttua heräsi kysymys, mitä minä tällä sitten teen? Matkailijan näkökulmasta se helpottaa matkavakuutukseen liittyvää tiedonhallintaa. Lisäksi mahdolliset terveyspalvelujen, loma-asuntojen tai paikallisen ajokortin tiedot saa myös kerättyä yhteen paikkaan. Startupin perustaminen juuri Viroon on houkuttelevaa prosessien ketteryyden yhdistyessä sikäläiseen verotukseen.

Ehkä se tärkein asia on kuitenkin uudet mahdollisuudet, joita e-kansalaisuus tarjoaa – riippumatta siitä aionko niitä hyödyntää. Ilman sähköistä kansalaisuutta, en olisi juurikaan kiinnostunut digitaalisista palveluista Virossa saati sitten kuvitellut perustavani yritystä sinne. Tulipa sirukortin mukana myös opaskirja Viroon muuttaville. Optimisteja taitavat olla.

Tiedonhallintaa ihmisille

Tutkimuksellisesti e-kansalaisuus on kiinnostava vertailukohde digitaalisten palveluiden, tiedonhallinnan ja käytettävyyden näkökulmista. Suomi on ottamassa käyttöön virolaista X-Road teknologiaa osana kansallista palveluväylää. Se tarkoittaa yhteistä kehittämistä ja tiedonvaihtoa.

Teemat kytkeytyvät keskeisesti myös Mamkin sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden painoalaan sekä menossa olevaan strategisen kehittämisen hankkeeseen. Suomessa ja Mamkissa on edellytykset rakentaa tutkitun tiedon ja olemassa olevan kehityksen päälle. Virolaiset eivät ole panostaneet avoimeen lähdekoodiin kuten me. Henkilötiedon ihmiskeskeinen tutkimus ja kehittäminen, eli MyData, on Suomessa maailman huippua. Meillä on kaikki edellytykset sen hyödyntämiseen.

Euroopan unioni on hyväksynyt eIDAS asetuksen, joka vaatii sen jäsenmaita hyväksymään toistensa tarjoamat sähköisen tunnistautumisen palvelut ja sähköisesti tunnistautuneet kansalaiset. Tässä on iso markkina virolaisille ja se kiinnostanee kaikkia sähköisiä palveluita tarjoavia toimijoita. Meidänkin olisi hyvä puhua kehityksistämme ja markkinoida niitä Euroopan laajuisesti. Me tarvitsemme rohkeita unelmia.

”Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan vesistöalueen öljyn- ja vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusten ympäristöriskien älykäs minimointi ja torjunta” -hanke tutkii ja tunnistaa ympäristöriskejä. Riskien kartoitusta tehdään muun muassa mallintamalla onnettomuusskenaarioita ja haitallisten aineiden leviämistä.

Hankkeessa kehitettävät uudet puhdistustekniikat, jätelogistiikka ja älyteknologia ympäristön monitorointiin sekä tiedon jakamiseen luovat mahdollisuudet alueen yritystoiminnan kasvulle.

Toimintamalleja viranomaisten käyttöön

– Itä-Suomen alueella on onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden kautta tunnistettu öljyn kuljetuksesta johtuvia, Saimaan herkkään vesistöön kohdistuvia ympäristöriskejä, Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Silmäri kertoo.

Jyri Silmärin mukaan ÄLYKÖ-hankkeen tarkasteluissa on tärkeää ottaa huomioon jo tapahtuneet onnettomuudet ja yhdistää riskien arviointeihin mallintaminen.

– ÄLYKÖ-hankkeen tuloksena saadaan hyviä toimintamalleja myös viranomaisten käyttöön, Silmäri jatkaa.

Katse tulevaisuuteen

Hankkeessa kehitetään yhdessä yritysten kanssa tuoteinnovaatioita öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn ja onnettomuuksien vaikutusten minimointiin.

Hankkeessa tutkitaan öljyisten materiaalien puhdistustekniikoita, etsitään uusia pikamittausmenetelmiä öljyvahinkojen seurantaan, sekä tutkitaan kevyen polttoöljyn ja bioöljyn ominaisuuksia ja käyttäytymistä makeassa vedessä. Lisäksi etsitään onnettomuuksissa muodostuville jätemateriaaleille uusia resurssitehokkaita käyttökohteita. Ympäristömonitoroinnin kehittäminen lisää onnettomuuksien jälkihoidon kustannustehokkuutta sekä ympäristöturvallisuutta.

– Hanke ennakoi tulevaisuuteen tutkimalla muun muassa markkinoille tulevia bioöljyjä, Silmäri kertoo.

Hankkeessa keskitytään myös kuljetusyritysten ensitoimenpiteiden ja jätelogistiikan optimoinnin kehittämiseen, sekä kehitetään teollisuusyritysten vesilaitosten toimintaa onnettomuustilanteiden aikana.

Yhteistyöllä kestävää kasvua

Tuloksena syntyy kohdennettu Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan syväväylän vesistöalueen riskikartoitus. Hankkeessa kehitetään avointa ympäristötietoa ja sen käyttöä päätöksenteossa, kansalaisten tilanne- ja vaaratiedottamisessa sekä ympäristöriskien vähentämisessä. Tulokset tukevat yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyötä sekä varautumisen kustannustehokkuutta.

Hankkeessa testattavat uudet puhdistusteknologiat edesauttavat alueen yritystoiminnan kasvua. Kehittämistyö luo uusia mahdollisuuksia myös yritysten palveluliiketoiminnalle.

– Onnettomuuksien ympäristövaikutuksen minimointi on tärkeää, jotta alueen herkkä vesiluonto säilyisi puhtaana ja onnettomuuksista johtuvat terveysvaikutukset minimissä, pelastuspäällikkö Jyri Silmäri toteaa.

Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri ja projektipäällikkö Vuokko Malk tutustuvat öljynkeräyskontteihin, joita on Etelä-Savon pelastuslaitoksella käytössä puolen kymmentä. Kuva: Timo Vainikka / Darcmedia.

Mamk haluaa haluaa kehitystyössä ottaa huomioon eri käyttäjien näkökulmat. Unelmien Kampus 2030 -hankkeessa kehitetään tätä kautta unelmien kampuksia.

Ensi kädessä tarkoituksena ei niinkään ole suunnitella uusia tiloja tai rakennuksia, vaan saada selville, mitä käyttäjät tiloilta tahtovat. Vasta tämän tiedon perusteella mietitään esimerkiksi rakennushankkeita.

Kampukset avautuvat kaupunkilaisille

Mamkin tavoitteena on elävöittää kampusten toimintaa ”virka-ajan” ulkopuolella. Esimerkiksi liikunta ja vapaa-ajan mahdollisuuksia halutaan tarjota tulevaisuudessa myös kaupunkilaisille.

Kampusalueiden ympäröivät asukkaat halutaan huomioida myös muissa arjen palveluissa, kuten ruokailu- ja kirjastopalveluissa. Tulevaisuudessa kaupunkilainen voisi esimerkiksi lounaan ohessa poiketa lukemassa päivän lehdet oppimiskeskuksen tietopisteeltä ja hyödyntää Mamkin terveyspalveluja.

Kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta uusia ajatuksia ja ideoita

Kaupunkilaiset ja yritykset halutaan saada rikastuttamaan myös opetuksen ja oppimisen sisältöjä. Aktiivinen vuorovaikutus tuottaa aitoja kehittämisaiheita, jotka sitovat oppimisprosessit laajemmaksi alueen työelämää kehittäväksi toiminnaksi.

Tavoitteena on myös, että yritykset hyödyntävät nykyistä enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laitteistoja ja osaamista kampuksilla. Tulevaisuudessa yritys voisi esimerkiksi vuokrata laboratoriotiloista oman työpisteen yrityksen tuotekehitysprojektia varten. Samalla yrittäjä voisi suorittaa tuotekehitykseen liittyviä opintoja avoimessa AMK:ssa ja hyödyntää Mamkin osaamista liiketoiminnan kehittämisessä.

Osallistavaa suunnittelua

Käyttäjien ja asiakkaiden osallistaminen tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen ei ole uusi asia, vaan ajatusta on hyödynnetty esimerkiksi kaupunkiympäristöjen kehittämisessä.

Osallistavan suunnittelun tärkeä ominaisuus on eri tahojen sitoutuminen ja aito vuorovaikutus. Unelmien Kampus 2030 -projektissa käyttäjien kokemuksia ja ajatuksia on kerätty erilaisilla menetelmillä. Kyselyjen ja verkossa olevan materiaalin lisäksi on käytetty ideakioskia, jossa asiantuntijat liikkuvat kioskikärryn kanssa kampuksilla. Samalla käyttäjien kokemuksia on kerätty kioskilla kahvittelun ohessa.

Tiedonkeruuvaiheen kokemuksia ja näkemyksiä on syvennetty työpajoissa, joihin on osallistunut Mamkin henkilökuntaa, opiskelijoita ja kaupunkien sekä yritysten edustajia.  Eri teemoihin keskittyneissä työpajoissa pohdittiin lähtökohtia esimerkiksi suurten ryhmien opetukseen ja joustavaan yritysyhteistyöhön, ja sitä, mitä nämä tiloilta vaativat.

Kampusmanuaalista ohjenuora muutosten tekoon – tule julkistamistilaisuuteen Ravintola Dexiin!

Projektin tulokset on koottu kampuksen kehittämistä ja suunnittelua ohjaavaksi käsikirjaksi – kampusmanuaaliksi.

Manuaalin käyttäjiä ovat kampusten tilojen ja ympäristön suunnittelijat, kampuksen henkilökunta ja opiskelijat. Manuaali sisältää kampuksen vision, yhteisesti määritellyt kehittämisen kohteet ja niiden vastuuhenkilöt sekä alueen ja rakennusten luonteen kuvauksen.

Tervetuloa kaikille avoimeen Kampusvisio 2030 -julkistamistilaisuuteen tiistaina 24.3. klo 13.00 Ravintola DeXiin. Tilaisuudessa selviää, millainen  Unelmien Kampus on vuonna 2030!

Opiskelijat: ”jos ei kuunnella loppukäyttäjiä, ei tule käytettäviä tiloja”

 

Oona Leppänen, Mirka Jussila ja Ville Järvenpää osallistuivat työpajaan. Kuva: Suvi Sikstus.

Mamkin opiskelijat Mirka Jussila, Ville Järvenpää ja Oona Leppänen osallistuivat Unelmien Kampus -työpajaan helmikuun alussa. Työpajassa ideoitiin, kuinka Mamkin Kasarmin kampuksesta tehdään entistä luontevampi osa mikkeliläistä kaupunkiympäristöä. Koolla oli Mamkin henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä yritysten ja kaupungin edustajia.

Opiskelijoilla oli annettavaa tulevaisuuden kampuksen suunnitteluun. Tässä esimerkkejä.

– Viheralueita ei saa muuttaa parkkipaikoiksi, enemminkin pitää saada julkisen liikenteen reittisuunnittelua ja palveluja paremmiksi, liiketaloutta opiskeleva Ville sanoo.
– Kampuksen liikuntapalveluita pitäisi lisätä ja opetusta voitaisiin tehdä toiminnallisesti ulkotiloissa, yhteisöpedagogiopiskelija Mirka visioi.
– Pihalla pitäisi olla paikkona, joissa opiskelijat voisivat hengailla, tehdä ryhmätöitä ja viettää aikaa luentojen välissä. Pitäisi olla joku syy mennä ulos, ympäristöteknologian opiskelija Oona toivoo.

Yhdessä suunnittelua opiskelijat pitivät hyvänä asiana.

– Vaikka koolla oli erilaista porukkaa, tunnelma oli avoin ja innostunut. Hyvä, että mukana oli myös paljon eri alojen opiskelijoita, Mirka sanoo.
– Jos ei kuunnella tilojen loppukäyttäjiä, ei tule käytettäviä tiloja, vaikka ne näyttäisivätkin hienoilta, Ville summaa.

Opiskelilijoita haastatteli Suvi Sikstus.

Ohjeita esteettömien tilojen suunnittelijoille löytyy useista eri lähteistä, mutta tähän asti ne ovat olleet lähinnä tekstidokumentteja. Mamkissa kehitetty menetelmä uudistaa esteettömien tilojen suunnittelun helppokäyttöisen teknologisen sovelluksen avulla.

Idea perustuu siihen, että esimerkiksi liikuntaesteisen henkilön kävely apuvälineitä käyttäen ja mahdollisen avustajan kanssa tallennetaan videolle. Kehitetyn menetelmän avulla videot voidaan muuntaa niin, että tilan tarve saadaan vietyä suoraan suunnittelijoiden käyttämään CAD-ohjelmistoon. Toisin sanoin, nyt on mahdollista sovittaa ihmisten toiminta suunniteltavan rakennuksen tiloihin.

Opiskelijat mukana kehitystyössä

”Menettely liittyy ajattelutavan muutokseen rakennusteollisuudessa. Rakennukset suunnitellaan oikeisiin, niitä käyttävien ihmisten tarpeisiin. Tilaa rakennetaan riittävästi, mutta ei energiaa kuluttavaa hukkatilaa”, Value Add Data -hankkeen projektipäällikkö Markku Rossi sanoo. Kuva: Manu Eloaho/Darcmedia.

Menetelmä kehitettiin projektissa nimeltä Value Add Data, eli lisäarvoa tuova tieto. Rakennuksen suunnittelijalle tieto eri toimintojen vaatimasta tilasta tuo lisäarvoa suunnittelutyön tueksi.

Opiskelijat olivat mukana kehitystyössä. Esimeriksi hoitotyön opiskelijat suunnittelivat ja tekivät niin kutsuttaja mallisuorituksia, jotka videoitiin. Tietojenkäsittelyn opiskelijat kuvasivat videot. Projektihenkilöstö muunsi videot tarvittavaa tilaa kuvaaviksi esineiksi.

Mukana kehittämistyössä olivat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Kyamkin opiskelijat. He testasivat muunnosohjelmiston ja siihen liittyvän dokumenttiarkiston sekä tilantarvetta ilmentävät esineet.

Menetelmälle on kysyntää

Projektissa kehitettyä esteettömien tilojen suunnittelua helpottavaa menetelmää on esitelty muun muassa konferenssissa Yhdysvalloissa. Siellä menetelmä sai hyvän vastaanoton. Menetelmästä on tehty sekä kotimaata että ulkomaita koskevat patenttihakemukset. Kotimaan patentin myöntämistä odotetaan lähiaikoina.

Lisäksi Mamkissa tehty kaupallistamistutkimus osoitti, että menetelmää voitaisiin hyödyntää noin 20 erityyppisessä liiketoiminnassa.

Jatkoa seuraa

Tarkoituksena on jatkaa aiheen kehittämistä yhdistämällä sitä paikkatietoon. Näin menetelmän hyötyjä voitaisiin ottaa käyttöön myös esimerkiksi rakennustyömailla. Jatkoprojektin suunnittelu on parhaillaan menossa.

Value Add Data -projektin rahoitus oli TEKESin ohjelmasta Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liiketoimintaa. Yrityskumppaneina olivat Documtec Oy ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy, molemmat Etelä-Savosta. Ohjausryhmässä toimi myös Kyamkin rakennustekniikan lehtori Jani Pitkänen. Kaupallistamistutkimus alkoi tammikuussa 2013 ja päättyi helmikuussa 2014.

Kuitulaboratoriossa kehitetty hiilidioksidin talteenotto perustuu kaasujen veteen liukenemiseen (absorptio) ja liuenneiden kaasujen vedestä vapauttamiseen (desorptio). Kemikaalittomassa prosessissa hyödynnetään ainoastaan paineen ja lämpötilan sekä nesteen ja kaasun virtausnopeuksien muutoksia.

Hiilioksidi liukenee veteen typpeä ja happea paremmin

Vesiabsorptiomenetelmän lähtökohtana on hiilidioksidin noin satakertaa parempi liukeneminen veteen kuin mitä typpi- ja happikaasuilla on. Savukaasussa on hiilidioksidin ohella runsaasti typpeä ja happea. Kaasujen väliset erot veteen liukenemisessa mahdollistavat hiilidioksidin talteenoton kiertävän veden avulla.

Talteenotto vaatii suhteessa suuren kiertovesivirtauksen, mutta prosessissa voidaan kierrättää samaa vettä. Menetelmässä hyödynnetään myös kaasujen osapaine-eroja, joiden avulla hiilidioksidin erotus ja rikastus saadaan vesikierron eri vaiheissa aikaan.

Vesiabsorptioerotusmenetelmän perusrakenne ja prosessin optimaaliset olosuhteet on todennettu simulointilaskelmin. Lisäksi prosessia on testattu tehdasympäristössä. Käytännön kokeet ovat puoltaneet laskelmia osoittaen, että vesikierrolla pystytään erottamaan savukaasuista hiilidioksidia hyvin.

Energiatehokkuudeltaan kilpailukykyinen menetelmä

Kun erotusprosessi säädetään energiankulutukseltaan optimaaliselle tasolle, on se laskennallisesti energiatehokkuudeltaan kilpailukykyinen käytössä oleviin erotusmenetelmiin verrattuna.

Menetelmän hyötysuhde paranee edelleen, mitä enemmän syöttökaasu sisältää hiilidioksidia, tai jos talteen otettua hiilidioksidia ei nesteytetä, vaan se käytetään suoraan kaasuna esimerkiksi tehtaissa tai kasvihuoneissa.

Simulointilaskelmien ja käytännön kokeiden perusteella vesiabsorptiomenetelmää voidaan ajatella ympäristöystävälliseksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi kemiallisille menetelmille, kuten amiinimenetelmälle voimalaitosten hiilidioksidin talteenotossa.

CO2-talteen -projekti

Vesiabsorptio -menetelmä hiilidioksidin talteen ottoon on kehitetty Mamkin Kuitulaboratoriossa ”CO2:n fysikaaliseen erotusprosessiin liittyvien prosessi-ilmiöiden ja olosuhteiden hallinta” -tutkimusprojektissa.

Tavoitteena oli löytää optimaaliset olosuhteet savukaasussa olevan hiilidioksidin erottamiselle vesiabsorption avulla. Lisäksi tavoitteena oli esittää prosessilaitteiston perusrakenne ja laskea prosessin kannattavuus ja soveltuvuus teollisiin olosuhteisiin. Tutkimus toteutettiin 1.1.2010–30.9.2012 välisenä aikana.

Kehitystyössä olivat Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Control Express Finland Oy, Mekateam Oy ja Wetend Technologies Oy. Projektissa tutkimuspäällikkönä toimi tekniikan tohtori Hannu Kuopanportti ja tutkijana diplomi-insinööri Teijo Linnanen.

Menetelmälle on myönnetty patentti ja siitä kerätään testauksilla vielä lisää näyttöä.

Lemmikkiaasi Jaisa nauttii rapsutteluista ja syö mielellään porkkanoita, Jonna Pekonen kertoo. Kuva: Paula Myöhänen

”Lapsuudessani Uudellamaalla olin nähnyt, miten Nikkilän sairaalan potilaat tekivät puutarhatyötä ja näyttivät tyytyväisiltä. Luontohoiva tuntui omalta siksikin, että kehitysvamma-alalle koulutettuna, mutta elämäntilanteiden myötä lypsykarjatilan emännäksi tulleena, minulla oli haave palata oman alan töihin.

Tässä voisin yhdistää nämä kaksi. Maatilamme voisi olla kuntouttavana osatekijänä, kun maataloustyöt, eläintenhoito ja luonnossa liikkuminen olisivat mukana kuntoutettavan päivittäisessä toiminnassa.

Hankkeen edetessä ja tiedon karttuessa oman yrityskuvion runko alkoi hahmottua. Haluan tarjota lievästi kehitysvammaisille nuorille aikuisille lyhytaikaista asumisopettelua. Meillä on pihapiirissä talo, jossa tätä olisi mahdollista toteuttaa.

Maatalouspuolella aloimme remontoida ja rakentaa nuorkarjalle tiloja, jossa otimme huomioon mahdolliset asiakkaamme. Nuori aikuistuva lievästi kehitysvammainen mies omaa aikuisen miehen voimat, joten ”miesten töitä” oli hyvä jättää.

Huomioimme myös asiakkaan turvallisuuden hänen toimiessaan eläinten kanssa, sekä sen, ettei toiminta tapahdu elintarvikehygienian takaamiseksi varsinaisissa tuotantotiloissa. Selvitämme myös päivätoiminnan aloitusmahdollisuutta. Päivätoiminnan toteuttamisessa mukana olisi minun lisäksi mieheni sekä maataloustyöntekijämme.

Toiveena olisi saada toiminta kunnolla käyntiin kuluvan vuoden aikana.”

Jonna Pekonen, lypsykarjatila Lenius, Mikkeli

Hyvinvointia luonnosta

Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut ovat luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Palvelut voidaan jakaa luontohoivan ja luontovoiman palveluihin.

Luontohoivalla tarkoitetaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevia, luontolähtöisyyttä hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita, joissa maksajana on kunta. Luontohoivan asiakkaita luonnehtii muun muassa haavoittuva asema, kuten hoivan ja kuntoutuksen tarve tai syrjäytymisuhka. Maatilan arjessa toteutettava kehitysvammaisten päivätoiminta on esimerkki luontohoivan palveluista.

Luontovoiman palveluihin kuuluvat tavoitteelliset luontolähtöiset hyvinvointipalvelut sekä luontolähtöiset harrastus-, kasvatus- ja opetuspalvelut. Luontovoiman palveluilla voidaan ennaltaehkäistä asiakkaiden tarvetta kuntoutukseen tai hoivaan ja usein palvelun maksaa asiakas itse. Luontovoiman palveluita voivat tuottaa esimerkiksi matkailuyritykset.

Kuntoutustoimintaa varten remontoidut asuintilat odottavat jo asukkaita Leniuksen tilalla. Kuva: Paula Myöhänen.

Etelä-Savossa luontohoivapalveluita on kehitetty jo kahden vuoden ajan

Etelä-Savossa Mamk on vienyt eteenpäin luonnon eheyttävään ja kuntouttavaan vaikutukseen perustuvia palveluja jo runsaan kahden vuoden ajan. Mamkin Luontohoiva-hankkeella on kolme päätavoitetta: luontohoivaosaamisen lisääminen, luontohoiva-palvelukonseptien kehittäminen ja luontohoivan mahdollistavien verkostojen ja rakenteiden kehittäminen.

Hankkeessa toteutetaan esimerkiksi koulutusta, opintomatkoja ja tuotekehitystä sekä tehdään tutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia luontohoivan palveluilla on asiakkaisiin.

Alueen maaseutuyrittäjät mukana kehitystyössä

Projektissa on mukana 17 eteläsavolaista yritystä: 4 maatilaa, 1 hevostila, 5 matkailualan yritystä ja 7 hoiva-alan yritystä. Pääosin yritykset ovat korkeintaan 5 työntekijää työllistäviä pienyrityksiä.

Yritykset ovat mukana hankkeessa erilaisilla tavoilla ja intensiteetillä, mutta suurimmalla osalla on kehitteillä luontolähtöinen hyvinvointipalvelutuote. Eteläsavolainen maaseutu ja luonto järvineen, peltoineen ja metsineen on valtava resurssi, josta riittää ammennettavaa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina mukana ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Palkittu älylinjasto Milanon messuilla.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetty älykäs itsepalvelulinjasto kertoo asiakkaalle reaaliaikaisesti lautaselle kootun aterian ravintosisällön. Paljon kotimaassakin huomioita saanut linjasto julkistettiin viime toukokuussa, ja nyt keksintö on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Linjasto palkittiin SMART Label -tunnuksella Italiassa Milanossa järjestetyillä ruoka-alan messuilla lokakuun loppupuolella. Myöntämisen perusteena oli onnistunut älykäs toiminnallinen ja sosiaalinen innovaatio. SMART Label -tunnus myönnettiin 35 tuotteelle, kun hakemuksia tuli kaikkiaan 172.

Älykästä itsepalvelulinjastoa on testattu aidossa ravintolaympäristössä ja sen on havaittu helpottavan esimerkiksi erilaisten ruokavalioiden noudattamista ja ruuan tietoisempaa valitsemista. Älylinjasto kertoo asiakkaalle otetun ruuan määrän ja sisällön sekä vertaa sitä ravitsemussuositukseen.

Juuri mikään ei muutu, tiedon määrä lisääntyy

Älykäs itsepalvelulinjasto tunnistaa asiakkaan henkilökohtaisella tunnistekortilla. Jokaisen ruokalajin kohdalla linjaston näyttöön tulee esimerkiksi teksti ”Hei, Teija! Voit ottaa!”. Kun annos on otettu lautaselle, näyttö kertoo ”Otit 50 g, Energia 20 kcal”. Samanaikaisesti tiedot kirjautuvat järjestelmään. Erillisellä kosketusnäytöllä asiakas voi kirjata juoman, leivän, leipärasvan ja salaatinkastikeannokset otetuksi.

Lopuksi voi tulostaa itselleen kuitin, josta näkyy otettujen ruokien määrä, aterian ravintosisältö ja vertailu ravitsemussuositukseen. Älylinjasto lähettää tiedot myös sähköpostiin. Halutessaan linjastolta voi saada myös yhteenvedon esimerkiksi koko viikon ruokailuista.

Hyviä käyttökokemuksia palvelun testaajilta

Fazer Food Servicen pääkonttorin Ravintola Huhmareen testiryhmä kokeili palvelun käyttöä keväällä 2013. Ruokalinjaston ja kosketusnäytön sisältämästä palvelukokonaisuudesta käytettiin testauksessa nimitystä Smart Meal.

Alkuvaiheen teknisistä ongelmista huolimatta testaajat pitivät palvelun käyttöä vaivattomana ja mielenkiintoisena. Linjaston näytöillä ja kuiteissa oleva tieto koettiin hyödylliseksi ja herätteleväksi.

”Loistava työkalu painonhallintaan ja ruokatottumusten seurantaan. Kertoo ottamasi ruuan määrän ja sen ravintosisällön – ja mikä parasta – saat koosteen meiliin!”, yksi testaajista tiivisti palautteessaan.

Palvelu ohjaa tietoisempiin annosvalintoihin

Älykkään itsepalvelulinjaston on havaittu helpottavan erilaisten ruokavalioiden noudattamista. Kuva: Metos

Käyttäjät kokivat, että palvelu paljasti aukkoja ravitsemustiedoissa, vaikka osalla testaajista olikin ruoka-alan taustaa. Palvelun myös lisäsi keskustelua lounasruoasta ja sen ravintosisällöstä niin työpaikalla kuin kotonakin.

Aterian ravintosisällöstä tulostuneen kuitin yhdessä kootun aterian kanssa koettiin ohjaavan konkreettisesti kohti tietoisempaa ja terveellisempää syömistä.

Eräs testaaja kertoi esimerkiksi vaihtaneensa ruokajuomana aiemmin käyttäneensä veden maitoon, sillä hän havaitsi saavansa aterialla liian vähän proteiineja. Toinen ruokailija kertoi pienentäneensä pääruoan määrää ja lisänneensä kasvisten määrää.

Älykäs itsepalvelulinjasto vähensi myös turhaa syömiseen liittyvää huolta.

”Syön lounaalla mieluiten kasvisruokaa ja olen kantanut huolta siitä, saanko riittävästi proteiineja. Nyt saan tietoa kasvisruuan ravintosisällöstä ja varmuuden, että todella saan tarvittavat proteiinit.”

Älyn taustalle tarvitaan tietoja

Yksilöllisen, ruokailijan tiedontarpeeseen räätälöidyn tiedon saaminen on linjaston avulla mahdollista. Linjaston näytöillä ja tulosteessa voidaan kertoa juuri haluttuja asioita, esimerkiksi onko ruokalajissa sianlihaa? Mistä maasta kala tai liha on peräisin? Millaisia rasvoja ateriani sisältää? Mikä on ateriani hiilijalanjälki? Mitkä tuotteet ovat luomua?

Se, mitä tietoa älykäs itsepalvelulinjasto asiakkaalle kertoo, riippuu siitä, mitä tietoja ravintolan tai linjaston taustajärjestelmiin on syötetty. Ilman ravintolan sähköistä reseptiikkaa ja sähköisiä taustatietoja ei älykäs itsepalvelulinjasto ole älykäs.

Parhaimmillaan palvelu haastaa ravintolaa miettimään tarjotun ruuan ravitsemuksellista laatua uudella tavalla. Ravintola voi myös saada toimintansa suunnittelun tueksi tarkkaa tietoa ruoan menekistä.

Pitkäjänteinen kehittäminen jatkuu

Älykkään itsepalvelulinjaston kehittämistyö on jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Mamkin lisäksi mukana ovat AgentIT (ohjelmistot, elektroniikka), Metos (konkreettinen linjastojen valmistus) ja Fazer Food Services (palvelukokonaisuuden suunnittelu). Kehitystyötä tehdään linjaston toiminnallisuuden, sen tuottaman informaatiosisällön ja uusien käyttöä laajentavien sovellusten kanssa.

Älykästä itsepalvelulinjastoa myy ja markkinoi Metos Oy nimellä Nutrime-linjasto.