Vuonna 2000 Mikkelin ammattikorkeakoulun informaatio- ja mediatekniikan alan tiedotuslehti ”Mediapoly” kertoi IT-alan hankkeista. Lehden pääkirjoituksessa rehtori Jukka Kinnunen kirjoitti informaatioteknologian mahdollisuuksista ja viittasi silloiseen opetusministeriön strategiaan, jossa painoaloina mainittiin muun muassa ”verkkojen monipuolinen hyväksikäyttö opiskelussa ja opetuksessa” ja ”digitaalisen tietopääoman kartuttaminen”.

Opetus ja kulttuuriministeriö avasi tänä syksynä korkeakouluille suunnatun 25 miljoonan euron avustushaun, jossa tavoitteena on vahvistaa digitaalisia oppimisympäristöjä ja parantaa ympärivuotisen opiskelun edellytyksiä. Xamk on yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa tiiviisti mukana tässä kehittämistyössä.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa, kuten muissakin korkeakouluissa, digitalisaation parhaat saavutukset liittyvät muuhun kuin opetuksen ja muiden ammattikorkeakoulun asiantuntijapalveluiden muutokseen. Hanketoiminnan saavutukset ovat koulutuksessa liittyneet välineiden ja yksittäisten toimintatapojen digitalisaatioon.

Onko tämä digitaalisuutta? Kuva: Pekka Uotila.

Digitalisaatiolta odotetaan tuottavuutta

Digitalisaatio on merkinnyt uusia vaihtoehtoja ja lisää mahdollisuuksia entisten lisäksi. Digitalisaation avulla ei ole kyetty tuottamaan merkittävää korvaavuutta.

Juuri sitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaatiolla haetaan tuottavuutta. Tuottavuus merkitsee sitä, että käytössä olevilla resursseilla saadaan aikaan asioita paremmin, nopeammin ja enemmän.

Mikael Junger toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamassa raportissa ”Otetaan Digiloikka”, että tavoitteet julkishallinnossa tuottavuuden parantamiseksi ovat olleet liian vaatimattomia: ”Emme ole kyenneet uudistamaan tekemisemme prosesseja teknologian avulla yhtä hyvin kuin moni muu kansakunta”.

Tulevassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa etsitään ratkaisuja, joilla vähenevillä resursseilla mahdollistetaan opiskelijalle yksilölliset opintopolut ja sujuva eteneminen omissa opinnoissaan.

Onneksi edellytykset ammattikorkeakoulujen digitalisaatioon ovat nyt paljon paremmt kuin 20 vuotta sitten.

Digitalisaatio merkitsee omatoimisuutta, vuorovaikutusta ja sitoutumista digiympäristössä tapahtuvaan toimintaan. Tältä osin asiat ovat hyvällä tolalla. Useimmat opiskelijoistamme ovat digipalveluiden suurkuluttajia ja kokeneita viestimään digitaalisissa medioissa.

Eteläsavolainen järvimaisema tai auringonlasku Saimaalla ovat yleisiä sosiaalisessa mediassa jaettuja luontokuvia. Tutkitusti nämä maisemat vaikuttavat myönteisesti myös kehon ja mielen hyvinvointiin.

Puhdas vesi, luonto ja ympäristö luovat oivallisen lähtökohdan kestävän hyvinvoinnin kehittämiselle. Maakunnallisesti nämä tekijät nähdään keskeisenä perustana elinkeinoelämän, erityisesti matkailun kehittämiselle kohti kansainvälisiä markkinoita.

Luontoon liittyviä hyvinvointi-innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi sosiaalisiksi, teknisiksi tai palveluinnovaatioiksi. Mamkissa on viimeisten vuosien aikana ollut useita kehitysprojekteja, joissa puhdasta luontoa ja vettä on hyödynnetty näistä näkökulmista.

Outdoors Esa -hankkeessa kartoitetaan Etelä-Savon retkeilyreittejä. Vetovoimaiset reitit ohjaavat matkailijoita myös reittien ympärillä olevien palvelujen pariin. Tähän pyritään juuri alkaneessa Outdoors -reitistöt Etelä-Savossa -hankkeella. Kuva: Manu Eloaho.

Luonnosta voimaa

Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimuksella on osoitettu, että luontoympäristöllä on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia ihmiseen. Näitä luonnon todennettuja, hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palveluaihioita on luotu ja testattu Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen matkailussa eli LUOTUO-hankkeessa.

Vaikutusten havainnollistamiseksi on otettu käyttöön uusia hyvinvointiteknologian mahdollistamia ratkaisuja. Erilaiset mobiilisovellukset ovat mahdollistaneet myös hyvinvointitietojen seurannan. Aihioista rakentuneet tuotteet ovat konkreettisia avauksia eteläsavolaisen luontoon perustuvan matkailun kansainvälisellekin markkinoinnille.

LUOTUO-hanke on ensimmäisten joukossa viemässä luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimustietoa ja mittaamista osaksi matkailupalveluja. Kuva: Manu Eloaho.

Etelä-Savossa on paljon erilaisia retkeilyreittejä, jotka lisäävät alueen vetovoimaa, helpottavat matkailijan pääsyä luontoon ja hyvin suunniteltuina vahvistavat hänen luontokokemustaan.

Jatkossa kehittämisen kannalta mielenkiintoista on myös se, millaisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi karttasovellukset, virtuaaliympäristöt ja erilaiset pelit. Tekniset ratkaisut voivat parantaa kohteiden löydettävyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta, mutta myös motivaatiota hakeutua luontoyhteyteen.

Kestävää matkailua

Puhtaan luonnon, veden ja ympäristön hyödyntämisessä elinkeinoelämän tarpeisiin on myös riskinsä. Samalla kun näiden ympärille rakennetaan esimerkiksi mittavaa markkinointia kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseksi, on huomioitava se, että ratkaisumme tukevat kestävää matkailua. Pyrkimyksenä pitää olla puhtauden säilyttäminen myös tuleville sukupolville.

Eteläsavolaisten valttikorttien säilyttäminen myös tulevaisuudessa vaatii entistä vahvemmin muun muassa matkailun vastuullisuuden ja vähähiilisyyden tiedostamista ja huomioimista. Näitä teemoja on jo kehitelty hankkeessa Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa. Hanke on luonut pohjaa myös laaja-alaisemmalle vastuullisen matkailun kehittämiselle Saimaan alueella.

Luontohoivaa!

Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä green care- toiminnan kehittämisessä. Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hankkeessa kehitettiin eteläsavolaisiin yrityksiin luontohoiva -palvelukonsepteja yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Samainen hanke loi pohjaa myös kehittämistyölle, jolla pyritään luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen kuntouttavassa työtoiminnassa.

Hoivafarmi-hankkeen avulla onkin laajennettu kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten päivä- ja työtoimintaa eteläsavolaisille maatiloille. Tämän kehittämisen tuloksena on syntynyt uudenlaisia hyvinvointipalveluja, joissa yhdistyvät maataloustyöt, kuntoutuspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyö sekä luonnon hyödyntäminen kuntouttavana elementtinä. Tämä on monipuolistanut myös työ- ja elinmahdollisuuksia maaseudulla.

Hoivafarmi – erityisryhmille kuntoutusmahdollisuuksia maaseudulla. Kuva: Manu Eloaho.

Vesiliikunnan ja vesiterapian mahdollisuuksia ja toteutusmuotoja puolestaan kehitettiin muutama vuosi sitten ”Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa – hankkeessa. Hankkeen aikana tuotettiin elämyksellisiä ja terveyttä edistäviä vesiliikunnan palveluja uusille kohderyhmille sekä toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä vesiterapiapalveluja ikääntyvälle väestölle, erilaisille erityisryhmille ja terveysmatkailijoille.

Maakuntamme elinkeinorakenne on maamme alkutuotantovaltaisin. Puhdas luonto ja korkea elintarvikkeiden turvallisuusaste on alueellinen valttikortti myös ruokapalveluiden ja lähiruoan markkinoinnille. Puhdas ruoka ja sen todentaminen vaativat alkuperän ja elintarvikeketjun jäljittämisen malleja ja menetelmiä. Tähän tarpeeseen on vastattu mm. kehittämällä RFID-teknologiaa järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittämiseksi.

Myös lähiruuan tuotteistaminen vaatii kehittämistä. Siksi viimeisen vuoden aikana Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle -hankkeessa on tuotettu asiakaslähtöisesti uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi sekä innoleireillä että kilpailulla. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on maaseudun matkailu- ja elintarvikeyritysten kilpailukyvyn lisääminen parantamalla yrittäjien osaamista asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä sekä uusien markkinakanavien selvittämisessä.

Ruokamatkailuideoita -hankkeessa haetaan uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi. Kuva: Manu Eloaho.

Mitä vielä irti eteläsavolaisesta luonnosta?

Tulevaisuudessa uusia luontolähtöisiä hyvinvointipalveluita ja tuotteita uskotaan syntyvän erityisesti sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden rajapinnalla. Sitran mukaan vihreän talouden innovaatioita (Green Economy) on kehittymässä ainakin seuraaville aloille: vihreä terveys (Green Health), vihreä arki/kotoilu (Green Living ), vihreä viihtyminen (Green Entertainment and Media = Green Edutainment), vihreä rakentaminen (Green City/Building) ja vihreä hoiva (Green Care). Nämä uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot muodostuvat luonnosta, kaikkia aistikanavia hyödyntävistä elämyksellisyyteen perustuvista palveluista ja teknologiasta.

Palvelujen kehittämisessä teknologiset ratkaisut voivat mahdollista luontoelämysten tuomisen erilaisiin ympäristöihin ja esimerkiksi sellaisille käyttäjille, joilla on vaikeuksia päästä luontoon. Kehittämisessä voidaan hyödyntää myös avoimen datan ja oman hyvinvointia koskevan terveystiedon yhdistämistä. Tavoitteeksi voidaan asettaa myös uudenlaisten ekologisten ja liikkuvien palvelujen kehittäminen eri kohderyhmille.

Mikä on tärkeää kohtaamisissa ja kansainvälisyydessä täällä? Tätä kysymystä usein oppilaitospappinakin pohdin. Liisa Salo-Lee puhuu nöyryydestä ja halusta ymmärtää ja oppia uutta. Jokainen ihminen, jonka kohtaa, on samanlainen ja erilainen. Sitä erilaisuutta ei pidä pelätä.

Erilaisuutta voi olla ikä, kansalaisuus, sukupuoli, kulttuuri, ihonväri, uskonto ja moni muuta asiaa. Erilaisuutta täällä riittää. Mahtavaa! Joka päivä saamme kohdata jotain uutta.

Erityisen samaa meillä on ihmisyytemme

Emerita professori Liisa Salo-Lee viraili Mamkissa marraskuussa osana Multiculturalism in studies and working life -kurssia. Kuva: Kati Hoffren.

Mutta kyllä samanlaisuuttakin riittää. Kun lapsi, 10 vuotta, lähti aamulla kouluun, hän huomasi, että kaverilla oli samanlainen takki kuin hänellä. ”Jes, me olemme nyt samikset!”

Mamkillakin löytyy niitä ”samiksia”, joilla on samanlaiset vaatteet ja aatteetkin, mutta erityisen samaa täällä meille kaikille on ihmisyytemme.

Dialogista osaamista voi kehittää

Liisa Salo-Leen peruslähtökohta kulttuurien välisessä viestinnässä on, että se on jatkuvaa oppimista. Meidän täytyy oppia viestimään toisten kanssa, jotka ovat sekä samanlaisia että erilaisia kuin me.

Oppiminen tapahtuu parhaiten dialogissa ja dialogista osaamista voi kehittää. Dialogi ei ole vain pinnallista keskustelua. Se on tietoisuutta siitä, mitä itse ajattelen ja haluan toiselle viestiä, ja sen kuulemista (ei vain kuuntelemista), mitä toinen minulle viestii.

Tämä ei ole aina helppoa. Varsinkin, kun Salo-Leen mukaan kulttuurienvälisessä viestinnässä ratkaisevaa ei ole se mitä näytät tai sanot, vaan se miten näyttämäsi nähdään ja miten sanomasi kuullaan.

Vapaita, aikuisia olentoja

Olen erittäin iloinen luennon rohkaisevasta viestistä, että voimme oppia ja kehittyä. Kyse on paljolti siitä, haluammeko oppia. Ja siitä, kunnioitammeko toista ihmistä.

Luennoitsijamme lainasi Libanonista Ranskaan muuttaneen kirjailijan Amin Maaloufin ajatusta:” Toisen kunnioittaminen on sitä, että puhuu hänelle kuin täysivaltaiselle ihmiselle, vapaalle ja aikuiselle olennolle eikä niin kuin epäitsenäiselle olennolle, joka kuuluu yhteisöönsä niin kuin maaorja maahansa.”

Sen helpottamiseksi, että opimme kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, on tärkeää, että on hyvä ilmapiiri, jossa oppimista voi tapahtua. Siihen voimme jokainen vaikuttaa.

Ohjenuorana halu oppia ja toisen lähestyminen avoimesti

Kulttuurinen nöyryys oli minulle uusi ilmaisu emerita professorin luennossa, mutta sen selitys ei yllättänyt. Kulttuurinen nöyryys on halua oppia ja lähestyä toista ihmistä avoimesti.

Sitä voisi varmaan kutsua myös lähimmäisenrakkaudeksi. Siltä pohjalta on hyvä iloisesti jatkaa kansainvälistyvää matkaa, erilaisina samanlaisina.

Mikkelin ammattikorkeakoulun visio on olla tunnettu laadukkaasta toiminnastaan ja olla tuloksiltaan maamme kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Yrittäjyyden liittyen visiona voisi siten olla tunnettuus laadukkaasta ja yrittäjähenkisestä toimintakulttuurista ja sijoittuminen tuloksissa kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon.

Yrittäjähenkinen ajattelutapa vaatii uuden oppimista

Vision toteutuminen edellyttää, että korkeakoulujen opettajilla on valmiudet yrittäjyyskasvatukseen, yrittäjyyden opettamiseen ja edistämiseen. Kaikille ”mamkilaisille” pitäisi myös tarjota mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä ja kehittää yrittäjämäistä ajattelutapaa ja toimintaa. Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri toteutuu parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa kullekin koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Mamkin arvot ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Arvot eivät ole ristiriidassa yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjähenkisen toimintakulttuurin kanssa. Yrittäjämäiseen toimintatapaan ja asenteeseen on myös sisään rakennettuna aloitteellisuus, luovuus, vastuullisuus. Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri puolestaan edellyttää avointa ja läpinäkyvää toimintaa, johon Mamkin laatujärjestelmä on alusta alkaen perustunut.

Nykytilan kartoitus henkilöstökyselyllä

Lokakuussa 2014 toteutettiin Webropol-kysely Mamkin koko henkilöstölle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstö kokee Mamkin strategian toteutuneen yrittäjähenkisen toimintakulttuurin näkökulmasta.

Mitä asioita olemme kukin tahoillamme tehneet yrittäjähenkisen toimintakulttuurin eteen, ja ennen kaikkea, mitä pitää vielä tehdä? Tutkimuksen toteutus ja yksityiskohtaiset tulokset on luettavissa julkaisussa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-494-7, joten tässä yhteydessä todetaan ainoastaan päätulokset.

Tulostietoisuus, joustavuus ja välittäminen kertoivat yrittäjähenkisyydestä

Lähetettyyn kyselyyn saatiin 54 vastausta. Neljän avoimen kysymyksen vastaukset kertovat toimintakulttuurin nykytilasta ja tavoiteltavasta suunnasta. Yrittäjähenkisyys tunnistettiin arjen käytänteissä monin eri tavoin, vaikka toisaalta joidenkin mielestä se ei näy juuri lainkaan.

Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri näkyy esimerkiksi tulostietoisuutena ja valmiutena kokeilla uusia tapoja tehdä työtä. Lisäksi toimitaan joustavasti muutostilanteissa ja tehdään tarvittaessa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä korjausliikkeitä sekä välitetään työkavereista.

Vahvistamista tarvitaan vielä

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–5, miten yrittäjähenkinen toimintakulttuuri on toteutunut Mamkissa tähän mennessä. Vastausten keskiarvo oli 3 ja vastaukset jakaantuivat lähes ”Gaussin käyrän” mukaisesti.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri on kohtuullisella tasolla, mutta yrittäjyyden edistämistä tarvitaan edelleen. Lisäksi vastaukset osoittavat, että ilmapiiri edistämiselle on suotuisa ja erilaisia mahdollisuuksia käytännön toteutuksiin tunnistetaan.

Henkilöstöltä vinkkejä kehitystyöhön

Vastaajat kertoivat, että henkilöstölle pitää avata, mitä yrittäjähenkisellä toimintakulttuurilla konkreettisesti haetaan ja miten sitä voi hyödyntää. Yrittäjämäiseen toimintaan kannustavaa koulutusta toivotaan koko henkilökunnalle. Lisäksi vastaajat halusivat, että opetus ja kehittäminen kiinnitettäisiin entistä enemmän työelämän ja yritysten tarpeista lähteviin kehittämiskohteisiin.

Ajattelun ja toimintatapojen muutos ei ole helppoa, ja vaatii selkeää tahtotilaa ja aikaa, mutta myös taloudellisia resursseja. Mamkissa on kuitenkin tehty jo paljon yrittäjähenkisen toimintakulttuurin edistämiseksi, joten tästä on hyvä jatkaa.

Yritysten kehittämishankkeita ja tutkimushankkeita rahoitetaan kansallisella rahoituksella ja Suomen rakennerahasto-ohjelmista. Etelä-Savon yritysrahoitus on pääosin rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahoitusta (EAKR) ja Maaseutuohjelman yritysrahoitusta.

EU-rahoituksella rahoitetaan myös tutkimusorganisaatioiden ja julkisten toimijoiden tutkimus- ja kehittämishankkeita ja innovaatiorakenteiden kehittämishankkeita.

Rahoitusta on käytettävissä Etelä-Savossa vuosittain noin 20 miljoona euroa ja koko rahoituskaudella, vuosina 2014–2020, summa on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Rahoituksesta reilu puolet kohdistuu yritysten hankkeisiin ja loput erilaisiin kehittämishankkeisiin. Etelä-Savossa EU:n rahoitusta myöntävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kasvua cleantechistä, biotaloudesta ja digitaalisista palveluista

Tekes toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja on merkittävä innovaatiotoiminnan rahoittaja. Tärkeinpänä rahoituksen kohderyhmänä ovat kansainvälistyvät ja kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset. Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten projekteja noin 550 miljoonalla eurolla vuosittain.

Erityisenä kohderyhmänä ovat tällä hetkellä pk-yritykset, jotka tavoittelevat pääsyä kansainvälisille markkinoille kehittämällä cleantechiä eli puhdasta teknologiaa, biotaloutta ja digitaalisia palveluita. Lisäksi rahoitetaan tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jossa pääpaino on yritysten kanssa tehtävässä tutkimuksessa.

Erikoistunut huippuosaaminen on Etelä-Savon kilpailuetu

Tekes palvelujen asiantuntija Kirsi Kosunen näkee, että Etelä-Savossa on hyviä yrityksiä ja erikoistunutta huippuosaamista. Pienellä alueella palvelut ovat lähellä ja toimijat tuntevat toisensa.

– Edelleen lisäämällä käytännön yhteistyötä yritysten kanssa saamme enemmän aikaan, ja olemme vahvempia muuttuvilla markkinoilla, Kosunen sanoo.

Kosunen kannustaa yrityksiä hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimusryhmien hankkeissa.

– Pienellä panostuksella pääsee uusimman tiedon lähteille ja yhteistyö synnyttää aina uusi ajatuksia.

Monipuoliset palvelut auttavat eteenpäin

Menestymisen ja uudistumisen tueksi löytyy tänä päivänä joukko erilaisia palveluja, ohjelmia ja verkostoja. Tällaisesta esimerkki on Team Finland -verkosto, joka edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.

– Team Finland kokoaa yhteen kaikki yritysten kansainvälistymistä tukevat julkiset palvelut yhteen, Kosunen kertoo.

Verkosto tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten tueksi yhteistyössä alueellisen toimijoiden kanssa.

Kirsi Kosunen rohkaisee ottamaan yhteyttä Tekesiin tai ELY-keskukseen, sillä erilaisia palveluita neuvonnasta rahoitukseen on saatavilla.

Team Finland verkossa: team.finland.fi
Tekes verkossa: www.tekes.fi
ELY-keskus verkossa: www.ely-keskus.fi

Mamkissa tuntuu vallitsevan vahvasti me-henki, joka näkyy opiskelijoissa ja henkilökunnassa. Mamkille on tärkeää mitä mieltä opiskelijat ovat ja päätökset tehdään opiskelijalähtöisesti. Mamkissa asioita tehdään opiskelijoita varten, mutta myös heidän kanssa. Opiskelija tuovat ideoitaan, ajatuksiaan ja mahdollisia ongelmakohtia esille opiskelijakunta MAMOKille.

Lisäksi opiskelijat vaikuttavat asioihinsa opettajien ja muun henkilökunnan kautta. Kuilu henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on vain pieni, ja henkilökuntaa voi nykäistä hihasta milloin missäkin.

Opiskelijakunta on kehitystyössä vahvasti mukana

MAMOKin opiskelijaedustajat vaikuttavat Mamkin virallisissa tiimeissä ja työryhmissä tuoden opiskelijoiden mielipiteitä esille. MAMOK on ollut mukana esimerkiksi Mamkin strategian ja toimiluvan laatimisessa – koulu arvostaa opiskelijoiden mielipiteitä ja antaa helppoja mahdollisuuksia vaikuttaa.

Opiskelijoille on myös muita vaikuttamiskanavia, kuten erilaiset kyselyt, tutkimukset ja palautteet, joita sekä koulu että laitokset teettävät. Osa kyselyistä on suunnattu tietyille aloille, mutta jotkin kaikille koulun opiskelijoille.

Lisäksi opiskelijat pääsevät tuomaan palautettaan esille kehittämisfoorumeissa ja opintojaksopalautteen muodossa. Monilla opintojaksoilla opettajat kuuntelevat opiskeluryhmää ja kehittävät opintojaksoa ryhmäkohtaisesti saamansa suoran palautteen perusteella.

Unelmien kampus tehdään yhdessä

Mamkissa aloitettiin Kampusvision 2030 laatiminen viime vuonna. Hyvän Kampusvision aikaansaamiseksi Mamkissa on pyörinyt Unelmien Kampus -ideakioskeja ja kampustyöpajoja, joissa on suunniteltu erilaisia opiskelu-, oleskelu- ja työtiloja.

Kampusvisioon 2030 ovat päässeet vaikuttamaan opiskelijat, henkilökunta ja ulkopuoliset tahot, kuten yritykset ja muut kampuksien käyttäjäryhmät. Kampustyöpajoissa oli niin ikään mukana opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Mamk on viime vuosina ollut rohkea edelläkävijä ja tiukatkin ratkaisut näkyvät ammattikorkeakoulun tuloksissa. Laadukas korkeakoulu vaatii laadukasta pohjatyötä ja kehittyvä ammattikorkeakoulukenttä vaatii kehittyvän korkeakoulun, jossa opiskelijoiden mielipiteillä on oikeasti merkitystä.