Metsäteollisuudessa tehokkaat prosessi- ja vedenpuhdistustekniikat ovat hyvin pitkälle kehittyneitä. Vastikään alkaneessa iFORMINE-hankkeessa metsäteollisuuden innovatiivisia ratkaisuja sovelletaan kaivosteollisuuden vesien puhdistukseen.

Tarve uusille puhdistusratkaisuille kumpuaa tiukkenevista ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Kittilän kaivoksen lupaehtojen mukaiset arseenipäästöjen raja-arvot tulevat kiristymään lähes puoleen aikaisemmista luvuista.

Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksille teknologioiden soveltaminen kaivostoimialalle tuo merkittävän erikoistumisen mahdollisuuden.

Uusi sekoitustekniikka vähentää tarvetta avoaltaille

Uusien puhdistusratkaisujen kehittämisessä sovelletaan erityisesti nopeaa sekoitustekniikkaa, jota Mikkelin ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhteistyössä metsäteollisuuden yritysten kanssa.

Mamkissa on huipputasoinen tutkimusyksikkö nopeiden, prosessiputkessa tapahtuvien sekoitusilmiöiden tutkimukseen. Menetelmällä voidaan sekoittaa hyvin nopeasti esimerkiksi kemikaaleja suuriin vesivirtauksiin.

Tekniikka on käytössä metsäteollisuudessa, mutta kaivosteollisuudessa sitä ei ole vielä juurikaan sovellettu. Tämä avaa aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia, sillä kaivospuolella sekoittuminen tapahtuu usein avoaltaissa hyvin hitaissa prosesseissa. Kustannustehokkuuden lisäksi uusi tekniikka veisi kaivosteollisuutta kohti suljetumpaa vesikiertoa, joka on metsäteollisuudessa jo arkipäivää.

Tavoitteena uusi hiilinielu

Uutta käyttöä on tulossa myös Mikkelin ammattikorkeakoulun patentoimalle luontoystävälliselle, vesikiertoon perustuvalle hiilidioksidin talteenottoprosessille. Menetelmä ottaa hiilidioksidin talteen teollisuuden savukaasuista, jolloin se on myös mahdollista käyttää uudelleen.

Kaivosteollisuudessa hiilidioksidia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi rikastusprosessin tehostamisessa ja rikastuksessa syntyvän sakan stabiloinnissa.

Jos kehitystyö onnistuu, mahdollista on löytää samanaikaisesti sekä uusi nielu hiilidioksidille että tehdä kaivosteollisuuden jätteistä ympäristöturvallisempia.

Vahvuutena laaja yhteistyöverkosto

Mikkelin ammattikorkeakoulun iFORMINE-hankkeessa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) vihreän kemian laboratorio, Savonia ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu.

– Yhteistyön merkitys on kasvanut tutkimuksen tekemisessä. Tässäkin hankkeessa on uudenlainen yhteistyöverkosto, mikä luo mahdollisuuksia aivan uudentyyppisten innovaatioiden syntymiselle, Janne Kankkunen Geologian tutkimuskeskuksesta kuvaa.

Organisaatioilla on yhdessä vahva osaaminen kaivosprosesseista, vesi- ja materiaalikemian tutkimuksesta, erilaisista puhdistamolietteiden käsittelystä ja hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeessa on mukana myös Kittilän kaivos ja useita alan laitetoimittajia.

Aiheeseen liittyvät aiemmat jutut:

Uusi menetelmä ottaa hiilidioksidin savukaasuista talteen luontoystävällisesti

Tutkimushanke FLASH tähtää sekoitustekniikan huippuyksikköön

Suomalainen luonto on inspiroinut taiteilijoita vuosisadoista toiseen. Ihmisen suhdetta luontoon ja metsään on kuvattu suomalaisessa kirjallisuudessa, muuntuen aikojen saatossa.

Metsät eivät merkitse meille suomalaisille pelkästään taloudellista turvaa tai maksimaalista puuntuottoa, vaan myös virkistäytymismahdollisuutta esimerkiksi metsästäen, marjastaen ja retkeillen.

Metsä voi merkitä myös tunnesidettä sukutilaan ja perheeseen. Monella meillä on myös oma mielipaikka metsässä, tai siihen osana kuuluu metsämaisema. Mielipaikassa on mahdollista palata lapsuuden tunnelmiin ja paikan herättämään turvallisuuden tunteeseen.

Metsälaki monipuolisen metsänkäytön takana

Kuva: Kati Kontinen.

Nykyisen metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosi-aalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Laki ohjaa tekemään tämän siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

Tähän kiteytyy paljon sekä haasteita että mahdollisuuksia. Isoimpina muutoksina vuonna 2014 voimaan astunut laki sallii metsien jatkuvan kasvatuksen. Menetelmän tarkoituksena on säilyttää metsä peitteisenä ja johtaa puuston rakenteen kehittyminen eri-ikäiseksi. Menetelmän toivotaan houkuttelevan uinuvia tiloja metsän taloudelliseen käyttöön, kun uudistusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi aukkohakkuilla.

Metsikön jatkuvan kasvatuksen malli monipuolistaa metsätyyppiä. Puun ikä- ja kokoerot kasvavat ja puuston tasalaatuisuus vaihtuu kerroksellisuuteen. Metsässä on sitä enem-män eliölajeja, mitä enemmän siellä on erilaisia erirakenteista puustoa. Näin ollen moni-muotoisuus lisääntyy.

Metsien käytön vaikutus hyvään elämään

Metsien taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittävässä asemassa maamme historiassa yhteiskunnallisesti, ja myös yksilötasolla. Metsänhoitosuosituksilla on pyritty suuntaamaan metsänkasvatusta niin, että puustopääoma lisääntyy. Siinä on onnistuttu erinomaisesti; tänä päivänä metsämme kasvavat enemmän puuta kuin koskaan ja metsäteollisuutemme saa tarvittavan raaka-aineen kotimaisesta puusta.

Yksittäisellä puukaupalla on positiivisia vaikutuksia sekä metsänomistajan talouteen että paikallistalouteen. Puukauppa tuo töitä koneyrittäjille ja metsäteollisuudelle.

Etelä-Savon aluetaloudessa merkittäviä ovat etenkin kantoraha- ja työtulot sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuomat tulot. Metsäsektori työllistää noin 4 000 henkilöä, joista 1 700 toimii metsätaloudessa ja reilu 2 000 puunjalostuksessa.

Kestävä kehitys on yhä tärkeämpää, ja siksi öljypohjaisille materiaaleille etsitään jatkuvasti biopohjaisia vaihtoehtoja. Samanaikaisesti tarve uusille ekologisille tuotteille kasvaa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitseva Kuitulaboratorio tutkii parhaillaan puusta saatavan mikrokiteisen selluloosan (MCC) käyttökohteita ja aineen valmistusta. Kuitulaboratorioon on kuluneen talven aikana saatu bioreaktori, jolla MCC:tä voidaan tuottaa lähes tuotantomittakaavassa.

Tämä tarkoittaa, että ainetta saadaan riittävän suuria koe-eriä, jotta voidaan tehdä erilaisia tutkimusta esimerkiksi aiheen soveltuvuudesta elintarvike- ja rehusovelluksiin.

Mikrokiteisen selluloosan käyttökohteet

Mikrokiteinen selluloosa on valkoinen, biohajoava jauhe. Sitä on jo pitkään käytetty lääketeollisuudessa tablettien valmistuksessa. Lääkeaineet sekoittuvat mikrokiteiseen selluloosaan hyvin ja jauhemassan puristuvuusominaisuudet paranevat.

Ainetta käytetään yleisesti myös elintarvikkeiden lisäaineena, jossa sillä on koodina E460. Aineen avulla säädetään esimerkiksi ruuan sakeutta, paakkuuntumista ja suutuntumaa. Lisäksi sillä voidaan korvata rasvojen käyttöä.

Kuitulaboratoriossa on bioreaktori, jolla mikrokiteistä selluloosaa voidaan valmistaa tuotantomittakaavassa. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Kuitulaboratorio kehittää valmistusta ja uusia sovelluskohteita

Olemassa olevat MCC:n tuotantotekniikat nostavat tuotteen hinnan korkealle ja mahdollistavat vain pienten tuotantolaitosten tekemisen. Uusi tutkittava tuotantomenetelmä mahdollistaa edullisen MCC:n massatuotannon.

Tutkimuksessa tehdään läheistä yhteistyötä Aalto Yliopiston kanssa ja heidän kehittämän AaltoCell™ menetelmän soveltamisessa. Menetelmässä kevyesti hapotettu selluloosa ohjataan jatkuvatoimiseen reaktoriin, jossa noin 6 bar:n paineessa ja 160 oC:een lämpötilassa, selluloosan kuidut hajoavat pieniksi noin 0,02mm kokoisiksi osiksi. Tämän jälkeen tuote pestään ja kuivataan tarvittaessa. Menetelmän avulla tuotteesta saadaan puhdasta ja luonnollista jauhetta kohtuullisilla kustannuksilla.

Tällä uudella menetelmällä valmistetulla MCC:llä ja sen tuomilla teknistaloudellisilla eduilla tähdätään erityisesti suurivolyymisiin tuoteapplikaatioihin, kuten eläinruoka- ja komposiittituotteisiin.

Terveysvaikutuksia kannattaa tutkia

Uudella reaktorilla voidaan kokeilla myös uusia valmistusmenetelmiä ja raaka-aineita MCC:n tuottamiseksi. Yhtenä tutkimuksen haaroista on ligniinipitoinen MCC, joka on aivan uusi tuote maailmanlaajuisesti. Ligniini on luonnollinen kuitujen sideaine, jota puussa on 20–30 prosenttia.

Ligniinin käytöllä on voitu esimerkiksi vähentää antibioottien käyttöä siipikarjan kasvatuksessa ja esimerkiksi tutkimuksessa (Baurhoo B., Phillip L., Ruiz-Feria C. A. 2007) on havaittu kolibakteeri määrien pienentyneen pehkuissa, kun rehuun on lisätty ligniiniä.

Kuitulaboratorio on hakenut rehusovelluksiin TEKES rahoitusta yhdessä Aalto Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeessa tutkittaisiin ligniinipitoisen MCC:n ja puun uuteaineen käyttämistä rehusovelluksissa.

Puuta voidaankin kutsua materiaalien tavarataloksi, josta voimme löytää yhä uusia mahdollisuuksia.

Lähteet

Baurhoo B., Phillip L ., Ruiz-Feria C.A., Effects of Purified Lignin and Mannan Oligosaccharides on Intestinal Integrity and Microbial Populations in the Ceca and Litter of Broiler Chickens . 2007 Poultry Sci. 86: 1070

Ammattikorkeakouluissa tehdään nykyisin paljon aluekehitystä laajemmin sovellettavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä perustuu osaltaan tutkimuksellisuuteen, joka on mukana yhä vahvemmin kaikessa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan kokeilut ja pilotoinnit vaativat kokonaisvaltaisen kehittämisen pohjaksi vahvaa tietoa ja tieteellisen ajattelun lähtökohtia.

Tutkimuksellisuuden vahvistuminen avaa mahdollisuuksia yhä useammin myös tieteellisesti kilpailtuun tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Suomen Akatemia, strategisen tutkimuksen rahoitus ja tieteellistä tutkimusta tukevat säätiöt, puhumattakaan kansainvälisistä rahoituskanavista, esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, ovat myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmahdollisuuksia.

Vahvoissa verkostoissa kaikki täydentävät toisiaan

Ammattikorkeakoulun kansainväliset verkostot ovat rakentuneet ensisijaisesti koulutuksellisen yhteistyön lähtökohdista. Tälle perustalle voidaan luoda myös TKI-toiminnan verkostoja, mutta se ei välttämättä ole suorin tie laadukkaan tutkimuskonsortion aikaansaamiseksi. Verkostojen rakentumisessa keskeistä on se, että eri toimijoiden asiantuntijuus täydentää toisiaan.

Verkostojen rakentaminen konferensseissa on tehokasta. Jo ennakolta on määritelty se, mihin teemoihin konferenssissa keskitytään ja esiintyjäehdotuksista on valittu vain parhaat. Esiintyjät ovat myös esityksiä valmistellessaan määritelleet sen, millaista tutkimuksellista asiantuntijuutta he haluavat itsestään tuoda esille.

Osallistujat puolestaan voivat valita jo ennakolta, ketä haluaisivat kuulla ja kenen kanssa keskustella verkostoitumista edistääkseen. Näin verkostoa on mahdollista rakentaa aidosti asiantuntijuuksien varaan eikä esimerkiksi hankekuulutukseen liittyvän kiinnostuksen perusteella, mikä on yleistä vaikkapa Horisontti 2020-hakujen esittely- ja verkostoitumistilaisuuksissa.

Tieteelliset konferenssit oman osaamisen mittapuina

Verkostojen rakentumisessa ydinosaamisen määrittely on lähtökohta – osaamista tarjotaan muille osaksi heidän verkostoaan ja toisaalta osaamista etsitään oman verkoston kattavuuden lisäämiseksi. Tieteelliset konferenssit tarjoavat mahdollisuuden altistaa oma tutkimus ja tiedontaso kysymyksille ja keskustelulle.

Keskustelussa joutuu selkeyttämään ja kirkastamaan myös itselle sitä, mikä on omaa ydinosaamista ja varsinaista asiantuntijuutta. Parhaimmillaan keskustelut johtavat nk. jaettuun kognitioon, joka toimii vahvan verkoston rakennusaineena ja verkostoa yhdessä pitävänä voimana.

Toki antautuminen keskusteluun vaatii rohkeutta astua ulos omalta mukavuusalueelta, mutta yleensä konferenssista tuliaisina tuotu flow hautaa alleen epämukavuusalueelle hyppäämisen haasteet. Tuliaisina on ennen kaikkea uusia ajatuksia oman asiantuntijuuden edelleen kehittämiseksi.

Tuliaisina uusia ajatuksia ja varmuutta suunnata kohti tulevaa

TKI-toiminnan kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen liittyviä ajatuksiani testasin osallistuessani UNESCON järjestämään monialaiseen Anticipation-konferenssiin Trentossa, Italiassa marraskuun alussa. Konferenssin tarkoituksena oli tarjota foorumi tulevaisuudesta ja ennakoinnista sekä tulevaisuudentutkimuksen tietoperustasta ja menetelmällisestä kehittämisestä kiinnostuneille eri alojen tutkijoille ympäri maailman.

Konferenssissa käsiteltiin tulevaisuusorientoituneesti teemoja mm. tekniikasta ja teknologiasta, designista ja arkkitehtuurista, taloudesta, psykologiasta, hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä maahanmuutosta. Laajasta ohjelmasta valitsin esityksiä, joissa perehdyttiin mm. ihmisyyden, ruuan ja ravitsemuksen, nuorten ja neurotieteisiin nojaavan hyvinvoinnin tulevaisuuteen.

Omista ympyröistä irrottautuminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioita nk. helikopteriperspektiivistä. Tämä on osaltaan konferensseihin osallistumisen parasta antia. Omaa ja omaa yksikössä tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä saa suhteutettua paremmin, kun sitä tarkastelee kauempaa. Toisaalta virkistäviä uusia näkökulmia tulevaisuuden kehittämistyölle tarjosivat esimerkiksi esitykset ihmisyyden tulevaisuudesta, tulevaisuustiedon hyödyntämisestä opiskelijoiden elämänhallinnan edistämisessä tai neurotieteiden soveltamisesta hyvinvoinnin tukemisessa.

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminta kansainväliselle huipulle

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnan teemoja on kehitetty Mamkissa jo useamman vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; nuoret, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuus; ravitsemis- ja matkailupalvelut sekä hyvinvointiteknologiat -teemojen tutkimuksellinen kehittäminen kansainväliselle tasolle vaatii valmiuksia analysoida ja arvioida tehtyä työtä, uskallusta irrottautua ja kykyä havaita uusia mahdollisuuksia. Kauas katsova tulevaisuudentutkimus tarjoaa näkökulmia tällaiseen nostamalla keskusteluun vielä kaukaiselta tuntuvia visioita tai utopioita.

Painoalallamme on jo useita asiantuntijoita, jotka ovat mukana erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen TKI-toiminta vaatii kuitenkin erityistä panostusta – osaaminen ja sen suhteuttaminen kv-hankeverkostoiksi on erilaista kuin alueellisen tason TKI-toiminta. Koska osa asiantuntijuudesta on jo sillä tasolla, että olemme ja voisimme olla haluttu partneri, on hyvä käydä keskustelua myös siitä, missä ja minkä teemojen osalta tähän myös panostetaan.

Verkostoiden ylläpitäminen ja konsortion yhteisen asiantuntijuuden ja toiminnan kehittäminen vaatii aikaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme olla mukana kehittämässä kansainvälisestikin arvostettua kestävän hyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä.

Yrityksillä on mahdollisuus saada tietoa uusimmista kehityssuunnista osallistumalla Kuitulaboratorion tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Esimerkiksi tällä hetkellä laboratorio kehittää Reaktek-hankkeessa uutta reaktoritekniikkaa, missä haetaan tehokkuutta teollisuuden sekoitusprosesseihin. Hanke pohjautuu aiemmin FLASH-hankkeessa saatuihin nopeiden sekoitusilmiöiden tutkimustuloksiin. Tutkimushankkeisiin osallistuminen saattaa tuoda yrityksille etua kilpailijoihin nähden.

Ympäristöä säästävän teknologian kehittämistä

Savonlinnassa sijaitseva, mm. paperiteollisuuden kemikaalisekoitusjärjestelmiä valmistava ja kehittävä Wetend Technologies Oy on kuuluisa ”TrumpJet” -sekoitusteknologiastaan. Teknologia palvelee paperia ja kartonkia valmistavia yrityksiä, sillä sen avulla erilaiset lisäaineet ja kemikaalit sekoittuvat hyvin tehokkaasti suuriin prosessivirtoihin. Wetendin kehittämä teknologia on uutta Cleantech-tekniikkaa.

– Sekoitustekniikka auttaa saavuttamaan kustannussäästöjä tuotannoissa, sillä esimerkiksi puhdasta vettä ja energiaa tarvitaan vähemmän, toimitusjohtaja Jouni Matula kertoo.

– Kuitulaboratorion tutkimushankkeet liittyvät Wetendin teknologioiden ydinalueisiin ja auttavat kehitystyön eteenpäin viemistä, kuten myös verkottumista yritysten ja henkilöiden välillä, Matula lisää.

Kehitystyön tulokset nopeasti käyttöön

Savonlinna Works Oy on tehnyt tuotteiden prosessikehitystä Kuitulaboratorion kanssa paljon vuosien varrella.

– Tutkimustyö on auttanut laitteiden kilpailukyvyn lisäämisessä ja uusien kauppojen saannissa, jolla on ollut ratkaiseva merkitys koko konepajan toimintaan, toimitusjohtaja Kaj Lindh kertoo.

Lindhin mukaan yritykselle on myös ollut tärkeää, että osaamista on voinut ostaa läheltä ja että tulokset on saatu nopeasti käyttöön.

Etelä-Savon kehittämistä ja työpaikkojen turvaamista

Kuitulaboratorio tarjoaa laboratorio- ja koeajopalveluja, joiden avulla yritykset voivat varmistaa esimerkiksi valmistamiensa laitteiden toimivuuden.

Tätä kautta yritykset voivat esimerkiksi testata laitteitaan ja kehittää prosessejaan tehokkaammiksi. Kehitystyö on merkittävää myös Etelä-Savon maakunnan kannalta, sillä se kerryttää osaamista ja turvaa työpaikkoja.

Yritysyhteistyö on oleellinen tekijä myös silloin, kun rahoittajat ohjaavat tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueen toimijoille, kuten Mikkelin ammattikorkeakoululle.

Kuitulaboratoriolla onkin alusta alkaen ollut alueella vahva tuki niin kaupungin toimijoiden kuin yritystenkin taholta.

Laboratorion laajennus mahdollistaa entistä suurempien laitteistojen testauksen

Kuitulaboratorion laajennusosan vihkiäiset pidettiin 13. huhtikuuta. Laajennuksessa laboratorio sai isomman pilot- eli koeajohallin sekä uuden laboratorion vesi- ja lietetutkimukseen ja sen palvelutoimintaan. Samalla rakennettiin uusia toimistohuoneita ja opetuskäyttöön soveltuva neuvotteluhuone.

Uudet tilat mahdollistavat jopa satamien merikonttien kokoisten pilot-laitteistojen testauksen sisätiloissa. Heti vastaanottotarkastuksen jälkeen uusissa tiloissa tutkittiin diplomityönä kaasun ja veden sekoittumista 20 m3 säiliössä, mikä vastaa suurehkon säiliöauton tilavuutta.

Kuitulaboratorion laajennuksen vihkiäisiä vietettiin 13.huhtikuuta. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Tulevaisuuden prosessi-insinöörit valmistuvat Kuitulaboratoriosta

Syksyllä 2014 Mamkissa alkanut prosessi- ja materiaalitekniikan insinöörikoulutus tuo alueelle uutta osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, varsinkin maakunnan raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Tätä täydentää vuoden 2015 alussa Kuitulaboratoriossa aloitettu prosessitekniikan monimuotokoulutus.

Prosessitekninen koulutus suuntautuu uusiin biotuoteprosesseihin unohtamatta kuitenkaan perinteistä sellu- ja paperitekniikkaa.

Syksystä 2016 alkaen yrityksillä on mahdollisuus teettää opiskelijatöinä erilaisia selvityksiä ja mahdollisesti myös pienimuotoista prosessisuunnittelua. Tulevaisuudessa opiskelijoiden panos yrityslähtöisten projekti- ja harjoitustöiden teossa muodostaa merkittävän osan Kuitulaboratorion toiminnasta.

Liikunnan merkitystä korostetaan hyvinvoinnin osatekijänä koko väestön elämänkulussa. Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas osa myös terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt ja kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt. Tällaisten hyvinvoinnin edellytysten luomiseen tarvitaan uudenlaista ja monialaista yhteistyötä. (Mm. OKM 2014; STM 2014 ja 2015.)

Eteläsavolaiset harrastavat liikuntaa maan keskitasoa vähemmän ja alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa (THL). Tutkimuksilla on osoitettu, että liikunnan olosuhteiden rakentaminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien kehittämistä pidetään tärkeänä. Lisäksi korkeakoulujen liikuntapalvelut nähdään aiempaa vahvemmin osana suomalaisen liikuntakulttuurin ja myös koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. (OKM 2014; Itkonen ja Kauravaara 2015.)

Mikkelissä on yhteinen tarve monipuolistaa liikuntamahdollisuuksia

Vuonna 2012 Mikkelin kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Alueen urheiluseurojen näkökulmasta liikuntatilat eivät nykyisellään täytä lajien vaatimuksia, ja myöskään ammattikorkeakoulun opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet eivät ole enää riittävät.

Huhtikuussa 2014 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, voidaanko alueen voimavaroja yhdistää monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Yhteistyön käynnistyttyä suunnitteluun on Mikkelin ammattikorkeakoulun johdolla osallistunut kaupungin, urheiluseurojen, Suomen Nuoriso-opiston ja Jäähalli Oy:n edustajia.

Mikkelin ammattikorkeakoululle Areena on keskeisesti investointi opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin. Päämäärä on koko alueen hyvinvoinnin ja vetovoiman kasvattaminen. Tavoitteena on, että väestön mahdollisuudet harrastaa liikuntaa paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi. Lisäksi luodaan puitteet, jotka mahdollistavat erilaisten kulttuuritapahtumien sekä kansallisen ja kansainvälisen tason urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä.

Uusia ulottuvuuksia koulutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen

Ammattikorkeakoulun toimintaan Areena integroituu paitsi valmistuttuaan, myös jo rakennusvaiheessa. Useat eri koulutusalat voivat hyödyntää Areenaa esimerkiksi monialaisena oppimisympäristönä. Areena mahdollistaa myös tulevaisuuden työvoimatarpeisiin liittyvien uusien koulutusavauksien tekemisen. Terveyteen ja hyvinvoinnin digitaalisiin sovelluksiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta laajenee Areenan myötä merkittävästi. Lisäksi tavoitteena on tarjota helposti saavutettavia hyvinvointipalveluja väestötasolla.

Kuva: Mikkelin ammattikorkeakoulun lähtökohdat Areena-investointiin.

Areenan valmistelutyö jatkuu yhdessä Mikkelin kaupungin ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2015 aikana. Lisäksi halutaan kuulla laajasti kaupunkilaisten, Areenan tulevien käyttäjien, ajatuksia suunnitelmasta.

Parhaimmillaan Areena ja Kalevankankaalle syntyvä elämyspuisto voidaan avata uusille kokemuksille jo vuonna 2017.

Lähteet:

Itkonen Hannu ja  Kauravaara Kati (toim.) (2015). Liikunta kansalaisten elämänkulussa. Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnanedistämisestä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296. LIKES. 2015.

Mikkelin kaupunki (2012). Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Pöyry Finland Oy.

Niemi Kalevi ja Kuninkaanniemi Hanna (toim.) (2015). Mamk Areena. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014). Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (2014). Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Toimeenpanosuunnitelma.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2015). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2015:17.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet.

Yritysten kehittämishankkeita ja tutkimushankkeita rahoitetaan kansallisella rahoituksella ja Suomen rakennerahasto-ohjelmista. Etelä-Savon yritysrahoitus on pääosin rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahoitusta (EAKR) ja Maaseutuohjelman yritysrahoitusta.

EU-rahoituksella rahoitetaan myös tutkimusorganisaatioiden ja julkisten toimijoiden tutkimus- ja kehittämishankkeita ja innovaatiorakenteiden kehittämishankkeita.

Rahoitusta on käytettävissä Etelä-Savossa vuosittain noin 20 miljoona euroa ja koko rahoituskaudella, vuosina 2014–2020, summa on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Rahoituksesta reilu puolet kohdistuu yritysten hankkeisiin ja loput erilaisiin kehittämishankkeisiin. Etelä-Savossa EU:n rahoitusta myöntävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kasvua cleantechistä, biotaloudesta ja digitaalisista palveluista

Tekes toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja on merkittävä innovaatiotoiminnan rahoittaja. Tärkeinpänä rahoituksen kohderyhmänä ovat kansainvälistyvät ja kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset. Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten projekteja noin 550 miljoonalla eurolla vuosittain.

Erityisenä kohderyhmänä ovat tällä hetkellä pk-yritykset, jotka tavoittelevat pääsyä kansainvälisille markkinoille kehittämällä cleantechiä eli puhdasta teknologiaa, biotaloutta ja digitaalisia palveluita. Lisäksi rahoitetaan tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jossa pääpaino on yritysten kanssa tehtävässä tutkimuksessa.

Erikoistunut huippuosaaminen on Etelä-Savon kilpailuetu

Tekes palvelujen asiantuntija Kirsi Kosunen näkee, että Etelä-Savossa on hyviä yrityksiä ja erikoistunutta huippuosaamista. Pienellä alueella palvelut ovat lähellä ja toimijat tuntevat toisensa.

– Edelleen lisäämällä käytännön yhteistyötä yritysten kanssa saamme enemmän aikaan, ja olemme vahvempia muuttuvilla markkinoilla, Kosunen sanoo.

Kosunen kannustaa yrityksiä hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimusryhmien hankkeissa.

– Pienellä panostuksella pääsee uusimman tiedon lähteille ja yhteistyö synnyttää aina uusi ajatuksia.

Monipuoliset palvelut auttavat eteenpäin

Menestymisen ja uudistumisen tueksi löytyy tänä päivänä joukko erilaisia palveluja, ohjelmia ja verkostoja. Tällaisesta esimerkki on Team Finland -verkosto, joka edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.

– Team Finland kokoaa yhteen kaikki yritysten kansainvälistymistä tukevat julkiset palvelut yhteen, Kosunen kertoo.

Verkosto tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten tueksi yhteistyössä alueellisen toimijoiden kanssa.

Kirsi Kosunen rohkaisee ottamaan yhteyttä Tekesiin tai ELY-keskukseen, sillä erilaisia palveluita neuvonnasta rahoitukseen on saatavilla.

Team Finland verkossa: team.finland.fi
Tekes verkossa: www.tekes.fi
ELY-keskus verkossa: www.ely-keskus.fi

Savonlinnalainen 3K-tehdas on ensisilmäyksellä hyvin perinteisen tehtaan oloinen. Suuren hallin koneet ruksuttavat ja radio soi. Kaksi miestä tutkii asiakasyrityksen piirilevyä röntgentarkastuslaitteella. Viereiselle näytölle piirtyy kuva, jonka avulla voidaan paikantaa levystä esimerkiksi juotosvikoja tai muita rakenteellisia ongelmia, joita paljas silmä ei näe. Toisaalla kone kalustaa komponenttilevyjä sille syötetyn ohjelman mukaisesti, josta liukuhihna vie tuotoksen tarkistettavaksi valkotakkiselle naiselle.

Tämä on Savonlinnassa sijaitsevan 3K-tehtaan arkipäivää. Tehdas tarjoaa sekä elektroniikan tuotekehitys-, testaus- ja valmistuspalveluja, alan koulutusta sekä tutkimus-ja kehityshankkeita. Yksikkö työllistää tällä hetkellä kuusi henkilöä.

– Meillä on täällä noin 1 100 neliön tilat, jotka ovat olleet käytössämme yksikön alkumetreiltä, vuodesta 1999 lähtien. Viime vuonna meillä oli noin 70 yritysasiakasta ympäri Suomen. Palveluita on myyty myös ulkomaille, kertoo johtaja Hannu Leinonen.

Ideasta tuotteeksi

Vaikka tehtaan palveluita tarjotaan pääasiassa yrityksille, myös yksityishenkilöt voivat tehtaan avulla luoda tuotteelleen prototyypin.

– Jos jollakulla olisi tuoteidea, jota hän haluaisi lähteä viemään käytännön tasolle, meidän kautta se periaatteessa onnistuisi alusta loppuun, kunhan rahoitus on kunnossa. Tällaisia asiakkaita meillä on ollutkin. Rahoituskanaviahan kyllä on, esimerkiksi Keksintösäätiö.

Valmistuksen lisäksi tehtaassa testataan yrityksien valmiita tuotteita. Osa testauslaitteistosta on rakennettu itse. Alakerrasta löytyy muun muassa häiriönmittauskammio, joka ulkomuodoltaan näyttää yksinkertaistetulta avaruusmoduulilta.

– Taisin olla täällä vielä harjoittelijana, kun aloitin tämän purkin rakentamisen. Sillä voidaan selvittää, paljonko joku laite säteilee ei-haluttuja signaaleja, jotka voivat häiritä muita elektronisia laitteita. Häiriöiden havaitseminen on tärkeää, sillä esimerkiksi sairaalaympäristöön tarkoitetussa tuotteessa on oltava varmuus siitä, ettei se ota häiriötä muista laitteista tai tuota niitä, selittää tehtaan testaus- ja suunnittelupäällikkö Elmar Bernhardt.

Samaisesta huoneesta löytyy myös sääkaappi, jossa voidaan simuloida koviakin lämpötilavaihteluita. Niiden kestäminen onkin yksi olennaisista asioista kestävän elektroniikan valmistuksessa.

– Samalla laitteella voidaan lisätä testiolosuhteisiin myös kosteutta. Lisäksi voimme tutkia täällä esimerkiksi kotelon tiiviyttä puuterointikoneella, tai simuloida auton tai junan aiheuttamaa tärinää. Se on tyypillinen tuotteelle tehtävä rasitustesti.

3K-tehtaan johtaja Hannu Leinonen lupaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Opiskelijat mukaan kehityshankkeisiin

Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n puheenjohtaja Jyrki Koivikko näkee liikkeenluovutuksessa monia myönteisiä puolia.

– Tämä lisää oppilaitoksemme alueellista vaikuttavuutta Savonlinnan seudulla. Savonlinnassa voimme myös tarjota opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia tätä kautta.

Mamkin mukaantulo nähdään tehtaalla luonnollisena ja tervetulleena siirtymänä. Hankkeissa on jo aikaisemmin tehty yhteistyötä muun muassa Mamkin kuitulaboratorion kanssa, joten yhdessä toimiminen on tuttua. Ammattikorkeakoulun arvellaan lisäävän myös näkyvyyttä ja mahdollisesti kasvattavan yhteistyömahdollisuuksia.

– Tavoitteet ja tekemisen sisältö eivät muutu, sanoo Leinonen, ja lupaa myös harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille.

Kysymys on eri alojen asiantuntijoiden kouluttamisesta, täydennyskoulutuksesta, tiedon ja osaamisen siirrosta, uuden tiedon tuottamisesta, kehittämistoiminnasta, palvelutoiminnasta ja yrittäjyyden edistämisestä. Ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus ulottuu tätäkin laajemmalle.

Opiskelijoiden merkitys aluekehitykselle unohtuu helposti. Kuitenkin heidän osallistumisellaan työelämän erilaisiin toimeksiantoihin on suuri aluetaloudellinen merkitys. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat suorittivat vuonna 2014 yhteensä yli 36 000 tk-opintopistettä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat antavat yhteensä 600 opiskelijatyövuoden kehityspanoksen yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Tutkimus- ja kehittämisprojekteja voisi silti hyödyntää vielä entistäkin paremmin moniulotteisina oppimisympäristöinä, jossa oppivat opiskelijat, opettajat ja projektihenkilöstö sekä projektissa mukana olevat muut sidosryhmät. Lähtökohtia tällaisen yhteistyön kehittämiseen on käsitelty esimerkiksi tuoreessa Anu Haapalan (2014) toimittamassa julkaisussa Opinnollistaminen TKI-projekteissa – lähtökohtia toteutukseen ja kokemuksia käytännöstä.

Työelämälähtöisiin kehittämisprojekteihin integroituvassa pedagogiikassa on kysymys opiskelijan saattamisesta kohti työelämässä yhä enemmän tarvittavaa uutta asiantuntijuutta, jota luonnehtii kyky ongelmanratkaisuun, kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kyky yhdistää toisiinsa teoreettista, käytännöllistä ja sosiokulttuurista tietoa.

Alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta on kokonaisuudessaan vaikea mitata ja osoittaa. Mutta jotain vaikuttavuudesta myös käytettävissä olevat tilastot todistavat. Etelä-Savon maakuntaliitto on laatinut havainnollisen yhteenvedon ohjelmakauden 2007–2013 EU:n rakennerahastohankkeista (hankevisualisointi.esavo.fi).

Sen mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulu toteutti viime ohjelmakaudella maakunnassa yhteensä 60 rakennerahastojen kehittämishanketta, joiden kokonaisrahoitus oli 18,4 miljoonaa euroa. Niihin osallistuneita yrityksiä oli yhteensä 671 ja muita organisaatioita 466.

Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa vaikuttamista ja toimimista yhteiseksi hyväksi, sekä vastuun ottamista yhteisistä asioista ja osallistumista niiden hoitamiseen (Laitinen ja Nurmi 2007). Perustana on luottamus (Putnam 2000), luottamus omaan itseen sekä luottamus yhteisöä kohtaan. Myös osallisuus edellyttää luottamusta, sekä lisäksi yhteisön, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen.

Korkeakoulun kehittäminen on mitä suurimmissa määrin yhteistyötä ja yhdessä toimimista, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Keskiössä ovat opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät. Ilman yhtä ei ole toista, tai kolmatta.

Mamkin strategia laadittiin osallistaen

Mikkelin ammattikorkeakoulussa yhdessä tekeminen ja hyvä yhteishenki ovat sekä henkilöstön että opiskelijoiden mielestä keskeisiä vahvuuksia. Tämä kävi ilmi strategiatyössä keväällä 2013. Ammattikorkeakoulun strategia uudistettiin laajasti osallistavana prosessina. Lähtökohtana oli etsiä ja löytää menestystekijöitä, jotka tulevaisuudessa vahvistavat ammattikorkeakoulun roolia alueen kilpailukyvyn edistäjänä ja kirkastavat toiminnan painopisteitä suhteessa muuhun korkeakoulukenttään.

Yksi keskeinen osa strategiatyötä oli digitaalinen verkkoaivoriihi (Fountain Park), jossa henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät pääsivät ideoimaan ja arvioimaan ammattikorkeakoulun tulevaisuuden menestystekijöitä. Tuloksena oli kaikkiaan 450 osallistumista ja yli 1000 kommenttia.

Henkilöstön lisäksi opiskelijat olivat strategiatyössä aktiivisesti mukana alusta loppuun asti. Opiskelijakunta MAMOKin johdolla opiskelijoiden ääni kuuluu vahvasti valmiissa strategiassa: ”Opiskelijan Mamk tarkoittaa nykyaikaista korkeakoulua, jossa opiskelijat ovat enemmän kuin asiakkaita. Opiskelijan Mamkissa opiskelijoiden mielipiteillä on oikeasti väliä. MAMOK ”
Myös keskeiset sidosryhmätahot olivat merkittävässä roolissa strategiaa laadittaessa. Sidosryhmätoimijoiden ydinviestinä korostetaan työelämäläheisyyttä ja menestystekijänä tunnistetaan erikoistuminen.

Sanoista tekoihin

Ennen tekoja ja toimenpiteitä strategia on vielä sanoja – osin kuva nykyhetkestä, osin näkymä tulevaisuudesta. Osallistava prosessi nosti esille teemoja, jotka sittemmin muodostivat strategialle kantavan perustan. Prosessilla tavoiteltiin sitä, että ammattikorkeakouluyhteisön jäsenet tunnistavat sisällöistä oman paikkansa toimia ja vaikuttaa.

Yhteinen ideointi ja laaja osallistuminen myös sitouttivat uudistusten läpivientiin. Esimerkiksi koulutuksen monimuotoisuutta ja verkko-opetusta on kehitetty opiskelijalähtöisesti, tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiloinnilla tähdätään parempaan vaikuttavuuteen ja palvelutoimintaa on uudistettu aluelähtöisesti.

Tärkeimpänä voimavarana tunnistetaan yhteisön jäsenet. Strategian mukaan on tärkeää, että opiskelijat ja henkilöstö tuntevat kuuluvansa osaksi korkeakoulua ja sen pienyhteisöjä.

Korkeakoulukentän muutoksessa yhteistyön merkitys korostuu

Korkeakoulukentän uudistuessa toiminnan laadun ja vaikuttavuuden merkitys kasvaa. Tässä puolestaan korostuu aiempaakin enemmän yhteinen kehittämisnäkymä ja yhteisön jäsenten keskinäinen luottamus.

Mikkelin ammattikorkeakoulun tulevaisuuden menestystekijöitä etsittäessä yhdessä tekeminen arvioitiin tärkeimpien asioiden joukkoon. Osallistavuudella voidaan paitsi erottautua, myös vahvistaa ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä muuttuvassa korkeakoulumaailmassa. Aktiivisista kansalaisista hyötyy koko alue.

Lähteet

Laitinen, M. ja Nurmi, K. E. 2007. Aktiivinen kansalaisuus ja sen oppiminen. Teoksessa Arola, P. ja Sallila, P. (toim.) Koulussa kansalaiseksi. Opettaja ja aktiivinen koulukulttuuri. Kansanvalistusseura. Saarijärvi, 11–30.

Putnam, R. 2000. Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community. New York: Simon and Schuster.

Fountain Park. http://www.fountainpark.fi/palvelut/strategia/strategian-laatiminen/