Darcmedia on Mikkelin ammattikorkeakoulun palveluyksikkö, joka toimii Mamkin sähkö- ja informaatiotekniikan laitoksen alla.

It-asiantuntija Jussi Juvén on työskennellyt Mamkissa noin kymmenen vuoden ajan. Jussi pyörittää Darcmediassa sähköisen arkistoinnin palvelutoimintaa. Kysytäänpä Jussilta seitsemän faktaa siitä, mistä Darcmediassa on kysymys.

Mitä Darcmedia tekee?

Darcmedia tarjoaa palveluita kolmella osa-alueella: arkistopalvelut, digitointipalvelut ja mediatuotantopalvelut. Arkistopalveluissa ratkaisemme asiakkaiden ongelmia sekä analogisen että sähköisen aineiston säilyttämisessä. Digitointipuolen pojat siirtävät videoita, filmejä ja äänitteitä digitaaliseen muotoon. Mediatuotannossa toteutamme yritys- ja markkinointivideoita, televisio-ohjelmia, livetaltiointeja sekä TV-mainoksia.

Millainen poppoo siellä työskentelee?

Arkiston parissa meitä on kaksi asiantuntijaa, minä ja Teemu Lantiainen. Samoin Median puolella työntekijöitä on kaksi, Manu Eloaho ja Timo Vainikka. Digitointia pyörittää Kimmo Parkkinen. Kuluvan kesän meillä on hommissa myös kesätyöntekijä Tuomo Väkevä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa Mikkelin Palloilijoiden kotiotteluiden kuvaaminen.

Darcmediassa työskentelevät Kimmo Parkkinen, Jussi Juvén, Manu Eloaho ja Timo Vainikka. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Keitä ovat Darcmedian asiakkaat?

Arkistopalvelumme asiakkaita ovat kaupunginarkistot, yksityiset keskusarkistot, sekä yritykset ja yhteisöt. Digitointi- ja mediapuolella skaala ulottuu yksityishenkilöistä suuryrityksiin.

Livetuotantopuolelta merkittävimpiä asiakkaita ovat Mikkelin Jukurit ja rallin SM-sarjan ralliradio sekä tapahtumien järjestäjät, TV-mainosten osalta paikalliset tuotantoyhtiöt, yritykset ja yhteisöt. Markkinointivideoiden ja valokuvausten osalta merkittävimmät asiakkaat ovat Mamk ja Xamk. Aika ajoin toteutamme asiakkaiden kanssa myös musiikkivideoita ja dokumenttityyppisiä tuotantoja.

Paljonko teillä on yritysasiakkaita ja miltä aloilta?

Meillä on muutamia isompia yritysasiakkaita, mutta näitä voisi olla enemmänkin, ainakin arkistopuolella. Välillisesti asiakkainamme on esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusarkiston kautta paljon yrityksiä eri toimialoilta.

Mediatuotantopalveluissa asiakkaita on vuositasolla kymmeniä, urheilupuolen keskusjärjestöistä ja ministeriöistä pienyrityksiin ja yhdistyksiin. Suurin osa on Etelä-Savon alueelta, mutta valtakunnallisiakin toimijoita löytyy. TV-mainonnan osalta toiminta keskittyy paikallisiin toimijoihin, kun taas streaming-palveluita, taltiointeja ja live-tuotantoja toteutamme useimmiten valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Mitä ovat suosituimmat palvelut tai tuotteet, joita teiltä ostetaan?

Arkistopalvelumme perustuu omaan Yksa-tuotteeseen, jota olemme kehittäneet vuodesta 2007. Palvelua myydään joustavasti avaimet käteen -periaatteella. Median osalta yleisimmät palvelumme ovat TV-mainokset, seminaaritaltioinnit, markkinointivideot, streaming-tuotannot ja valokuvaus. Videotuotantojen osalta teemme paljon alihankintaa muille tuotantoyhtiöille ja mainostoimistoille.

Millaisia palveluita Mamk ostaa Darcmedialta?

Darcmedia tarjoaa ratkaisun Mamkin opinnäytteiden arkistoimiseen. Mediapuolella Xamkin viestintäpalvelut, Mamkin kehittämispalvelut ja sitä kautta TKI-toimijat kuuluvat tärkeimpiin asiakkaisiimme. Viestintäpalveluille tarjotaan pääasiassa videosisältöjä, kuten koulutuksia, esittelyvideoita ja streaming-tuotantoja sisäiseen viestintään. Kehittämispalvelujen osalta suosituin palvelu on valokuvaus.

Miltä Darcmedian tulevaisuus näyttää?

Meillä on arkistopuolella pitkäaikaisia palvelusopimuksia ja alamme olla merkittävä kansallinen toimija omalla sektorillamme. Tuote on kunnossa ja kehitämme sitä jatkuvasti.

Median osalta uskon, että streaming-tuotantoja on tulevaisuudessa runsaasti. Seminaareissa streaming-tuotannoilla saavutetaan kustannussäästöjä, kun kaikkien osallistujien ei tarvitse matkustaa paikan päälle. Nykyisillä työkaluilla myös seminaarien keskusteluun on mahdollista osallistua. Tulevaisuudessa TV-mainostuotantojen osuus todennäköisesti kasvaa.

Yleisesti tulevaisuus näyttää valoisalta, tuotantojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja sama trendi vaikuttaisi jatkuvan tulevaisuudessakin.

Jos tavoitteena on käytännön ongelman ratkaiseminen, voi tähän ratkaisu löytyä leikin tarjoamista mahdollisuuksista. Lego Serious Play on menetelmä, jonka avulla voidaan kehittää liiketoiminnan osa-alueita. Työkaluna menetelmässä ovat Lego-palikat.

Palikoiden avulla pyritään rakentamaan konkreettisia ratkaisuja käsillä oleviin haasteisiin. Leikinomaisen toiminnan kautta päästään käsiksi mielikuvituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Miksi pitäisi leikkiä?

Leikki luo ihmiseen myönteisen ja toiveikkaan optimismin tilan ja vähentää stressiä. Sen lisäksi se auttaa meitä tunnistamaan uusia mahdollisuuksia. Leikkiä pidetään kulttuurissamme asiana, joka ei tuota mitään. Siksi sitä on pidetty paheellisena asiana. Ehkä tämän taustalla on käsite luterilaisen uskon työmoraalista ja siitä, kuinka työn tekeminen on ihmisen velvollisuus. Tätä taustaa vasten leikki nähdään ajan haaskaamisena. Leikillä voi kuitenkin olla tarkoituksensa myös työn kontekstissa.

Leikkiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu yliannosteltavaksi. Sitä on tarkoitus käyttää ainoastaan kiihdyttämään haluttujen hyötyjen aikaansaamista. Käsillä työskenteleminen aktivoi ihmisen aivoja, ja näin on mahdollista löytää ratkaisuja ongelmiin helpommin, kuin mihin me pystymme pelkästään ongelmista keskustelemalla.

Käden ja mielen yhteistyötä

Käsitteiden merkitys rakentuu käden, kielen ja aivojen yhteistyön kautta. Jotta voimme muodostaa asioille kieleemme ja mieleemme nimiä, täytyy meillä olla näille vastine reaalimaailmassa. Käsitteen ymmärtääksemme meidän täytyy olla tekemisissä tuon reaalimaailman asian kanssa. Aivojemme työskentelyn kannalta on optimaalista, mikäli tuo yhteys muodostuu käden kautta.

Uusien asioiden omaksumisessa käytämme mielellämme käsiämme. Uusien objektien kanssa pyöritämme niitä käsissämme ymmärtääksemme kokonaisuuden. Se on osoitus älykkyydestämme. Sama malli on havaittavissa myös eläinten käytöksessä: mitä älykkäämpi eläin, sitä moninaisemmat tavat se keksii objektien tutkimiseen ja niiden hyödyntämiseen.

Yhteen ongelmaan monia ratkaisuja

Lego Serious Play -työpajassa toiminta etenee syklisesti toistaen vaiheta: haasteen esittäminen, rakentaminen ja jakaminen. Haasteen esittämisessä määritellään kysymys, johon ryhmän jäsenten pitää löytää ratkaisu rakentamalla.

Rakentamisen vaiheessa jokainen rakentaa Lego-palikoista oman ratkaisunsa esitettyyn haasteeseen. Rakentamisvaiheessa työskentely tapahtuu itsenäisesti, ellei haasteessa toisin ohjeisteta.

Rakentamisen jälkeen vuorossa on jakamisvaihe, jolloin jokainen pääsee kertomaan oman tuotoksensa yksityiskohdista. Näin samaan haasteeseen saadaan useampia eri ratkaisuja. Viimeisen vaiheen jälkeen palataan uudestaan ensimmäiseen vaiheeseen uuden kysymyksen tai haasteen myötä.

Mamkin ja Kyamkin yhteinen eKampus on ensimmäisiä korkeakoulujen verkkokampuksia valtakunnallisesti.

eKampus on Xamkin kehittämisprojekti, jossa luodaan verkko-opiskelijoiden oma kampus, joka kokoaa yhteen Kyamkin ja Mamkin verkko-opintotarjonnan ja tuo yhteen myös molempien oppilaitosten verkko-opettajat.

Opintoja joustavasti myös ajasta ja paikasta riippumatta

Alkuvaiheessa eKampus palvelee erityisesti eri opiskelumuotoja yhdistäviä monimuoto-opiskelijoita, jotka tyypillisesti opiskelevat työn ohessa ja tarvitsevat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön. Jatkossa eKampus tulee olemaan osa yhä monipuolisemman ja laajemman opiskelijajoukon arkea.

eKampus on paljon enemmän kuin linkkilista opintojaksoihin. Opiskelijalle eKampus on helppokäyttöinen, kiinnostava ja yhteisöllinen oppimisympäristö, joka tarjoaa myös tukipalvelut digitaalisina niin että opiskelijan ei välttämättä tarvitse käydä muilla kampuksilla lainkaan.

eKampus on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö

eKampuksen ytimenä on opiskelijan oma henkilökohtainen oppimisympäristö, jonka ympärille muut palvelut rakentuvat. Omassa oppimisympäristössään opiskelija voi suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan, suorittaa opintoja monipuolisia välineitä käyttäen ja työskennellä yhdessä muiden kanssa.

eKampus tarjoaa opiskelijalle samat tukipalvelut kuin fyysiset kampukset. Service Desk -palvelussa ovat mukana muun muassa opintotoimisto, hyvinvointipalvelut, kirjasto ja tietohallinto. Opiskelija voi jättää Service Deskiin myös palvelupyynnön ja saada live-yhteyden esimerkiksi opoon tai psykologiin.

Opettaja ei jää yksin

Opettajille luodaan selkeä ja tukea tarjoava työskentely-ympäristö. Arjen avuksi muodostetaan eOpe -mentoriverkosto, josta saa tukea ja apua nopeasti. Sosiaalisessa mediassa toimiva eOpe -ryhmä on kaikkien verkko-opetuksesta kiinnostuneiden foorumi, jossa on helppo kysyä apua ja jakaa vinkkejä.

Erilaiset oppaat, itseopiskeluaineistot ja best practices -kokoelmat auttavat eteenpäin – ja aina voi kysyä apua oppimisteknologian teknisiltä asiantuntijoilta.

eKampus käyttöön kesällä

eKampuksella on julkinen taso ja kirjautumisen takana oleva kampustasotaso. Julkisella tasolla kävijä voi tutustua eKampuksen opintotarjontaan, kampuksen toimintaan ja verkko-opintojen periaatteisiin.

Kampustasolla opiskelijalle avautuu henkilökohtainen etusivu, jolla opiskelijalla on käytettävissään omat oppimisympäristönsä, opintojen suunnittelun työkalut ja opintojen tukipalvelut.

eKampus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä molempien oppilaitosten, tukipalvelujen ja opiskelijoiden kanssa. Nyt suunnittelu alkaa olla loppusuoralla ja on konkreettisen rakennustyön aika ennen palvelun ensimmäisen version julkaisua kesän kynnyksellä.

Joskus myös eKampuksen kehittäjien on hyvä nähdä kasvokkain. Kuvassa pedagogiikan kehittämiskoordinaattori Osku Kiri Kyamkista, suunnittelija Matti Strengell Xamkista, verkko-opetuksen koordinaattori Mirva Pilli-Sihvola Kyamkista ja lehtori Tiina Luukkainen Mamkista.

Syksystä 2014 lähtien yamk-opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita Master Schoolin täydentävien opintojen tarjottimelta monenlaisia opintoja ajankohtaisista teemoista. Tarjolla on muun muassa tutkimus- ja kehittämismenetelmäkursseja, johtamisopintoja ja yrittäjyyttä sekä viestintää syventäviä opintojaksoja.

Master School kouluttaa ennakkoluulottomia muutosagentteja

Master School kehittää opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja, joita työelämässä tarvitaan. Kokenutkin ammattilainen löytää yksilöllisten opintopolkujen avulla uutta erityisesti johtamiseensa ja tutkimus- ja kehittämistaitoihinsa.

Työelämälle koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa, kehittämispotentiaalia ja mahdollisuuden hyödyntää kokeilevaa ja uudistavaa alojen välistä yhteistyötä. Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueille
Master School tuottaa ennakkoluulottomia muutosagentteja, sillä tavoitteena on, että opinnot valmentavat viemään uudistuksia eteenpäin työelämässä.

Ammattikorkeakoulut saavat puolestaan entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin koottua osaamista yhteen, yhdistettyä tutkimus- ja kehittämistoimintaa opetukseen sekä kehitettyä entistä laajempia strategisia hankkeita. Opettajille tarjoutuu mahdollisuus työskennellä monialaisissa opettajatiimeissä, syventää omaa asiantuntijaosaamistaan sekä tutkimus- ja kehittämistaitoja.

Kehittäminen jatkuu

Syksyn 2014 tulokyselyssä yksi yamk-opiskelija kommentoi opintojaan ”Mahdollisuuksia vaikka mihin!”. Juuri tällaista opiskelutunnelmaa Master School pyrkii tarjoamaan. Kevään aikana valmistuvat Kyamkin ja Mamkin yhteiset yamk-opinnäytetöiden arviointikriteerit. Hyviä toimintatapoja jaetaan koulutusten vastuuhenkilöiden kesken.

Master Schoolin kehittäjät ovat mukana valtakunnallisessa YAMK vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -kehittämishankkeessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen rahoittama rahoittama hanke vahvistaa monialaista kehittämisosaamista ja edistää kansainvälisyyttä.

Kasvua on muutenkin ilmassa, sillä Master Schoolin tarjonta laajenee uusien yamk-tutkintojen myötä syksyllä 2015.

Tavoitteena on Suomen paras Master School.

• Monialainen, kansainvälinen, muutosta edistävä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus.
• Tarjoaa opiskelijalle useita eri oppimispolkuja oman asiantuntijuuden ja uran rakentamiseen.
• Opiskelijat ymmärtävät ja tunnistavat työelämän toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset.
• Oppiminen tapahtuu monialaisessa oppimisympäristössä, herättää uusia ajatuksia ja edistää innovatiivisuutta.
• Vuorovaikutteiset opetusmenetelmät haastavat opiskelijat kriittiseen ajatteluun, argumentointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen.
• Monipuolisesti työelämää uudistava.

Maailmalla tulee aika-ajoin vastaan kilpailevia ratkaisuyrityksiä digitaaliselle arkistoinnille. Ei-digitaaliset ratkaisut, kuten aineiston tulostaminen mikrofilmille, häviävät kuitenkin ominaisuuksiltaan digitaaliselle aineiston hallinnalle. Esimerkiksi mikrofilmiltä tai hyllyyn nostetulta ”ikuiselta” optiselta levyltä ei voida tehdä hakuja eikä kytkeä aineistoja toisiinsa.

Sähköinen arkistointi rakennetaan informaatioteknologiaa eli IT:tä käyttäen.Ongelmia tähän tuo se, että IT:n ominaisuudet ovat päinvastaisia sähköisen arkistoinnin tavoitteisiin verrattuna. Jatkuvasti vaihtuvat hallintasovellukset, formaatit ja tallennusalustat sekä niissä käytettävät perusohjelmistot eivät tue informaation säilyttämistä edes sadan, saati tuhannen vuoden ajaksi. Pitkä tiedon säilyvyys on puolestaan sähköisen arkistoinnin perustavoitteita.

Edelläkävijyyttä Mamkissa

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on tutkittu sähköisen aineiston hallintaa jo viime vuosituhannen lopulta lähtien. Sähköisen arkistoinnin palvelutoimintaa on taas tehty vuodesta 2004 lähtien.

Kehittämisen alkuvaiheissa piti kaupallisista ratkaisuvaihtoehdoista valita parhaat, koska toimivia avoimia ratkaisuja ei juuri ollut tarjolla. Nyt kun projektitoiminnan aloittamisesta on 15 vuotta ja palvelutoiminnan ensimmäisistä sopimuksista tulee ensi keväänä kymmenen vuotta, on erityisesti historiallisen arkiston palvelutoiminnassa siirrytty vähitellen avoimen lähdekoodin ratkaisuihin.

Kehittämisen kärkenä on vuodesta 2012 käynnissä ollut OSA-hanke. Lyhenne OSA tulee englanninkielisestä nimestä Open Source Archive eli avoimen lähdekoodin arkisto. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa arkistoratkaisu, jonka kestävyyden avainkohtana on se, ettei kokonaisuuden toiminnan kannalta keskeisissä kysymyksissä käytetä kaupallisia ohjelmistoja.

Riippumattomuus ohjelmistotoimittajista

Taustana tälle periaatteelle on, että avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytettäessä palvelutuottajan ja asiakkaan ei tarvitse olla riippuvainen yhdestäkään kaupallisesti toimivasta ohjelmistotoimittajasta. Arkistoidun aineiston hallinta voidaan aina toteuttaa joko omin voimin tai vastaavia ratkaisuja käyttävän yhteisön avulla.

Toisaalta tämä ei suinkaan merkitse sitä, ettei palvelujen kehittämisessä voitaisi käyttää kaupallisia yrityksiä esimerkiksi osakehittäjänä, kunhan kehittämistyön tulokset jäävät kokonaisuudesta vastaavan palvelutuottajan haltuun.

Tällöin kehittämistyöstä voi siis laskuttaa vain kerran. IT:n yleiset toimintatavat ovat tähän verrattuna päinvastaiset: esimerkiksi kaupallisen kirjastojärjestelmän tuottaja laskuttaa jokaisesta lainausautomaatin liitännästä erikseen, vaikkei liitäntään sisälly mitään kehitystyötä edelliseen verrattuna.

Kaksi kehittämisaluetta

OSA-hankkeessa kehittämisen kohteena on kaksi aluetta. Ensimmäinen on luoda uudet työkalut arkistopalvelulle. Työkalut sisältävät digitaalisten aineistojen hallinnan, aineistojen tarjonnan asiakkaille ja perinteisen arkistoaineiston hallintaprosessin aineiston vastaanotosta sen metatietojen syöttöön ja asiakasliittymään. Toisena kehittämiskohteena on pitkäaikaissäilytysarkisto-ohjelmisto, joka pyritään löytämään valmiina ratkaisuna maailmalta. Tällaisena testataan Floridan yliopistojen yhteisesti kehittämää DAITSS-ratkaisua, joka on rakennettu myös laitteistoltaan avoimelle, yleisiä komponentteja käyttävälle alustalle.

Arkistopalveluosiossa on ensisijaisena testiympäristönä Mikkelissä toimiva Elka eli Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. Testiympäristö on tarjolla hankkeen aikana myös muille projektikumppaneille, joita ovat muun muassa MPY, Monikko ja Brages Pressarkiv. Arkiston palvelujärjestelmän taustalla on myös Mamkin Sähkö- ja informaatiotekniikan laitoksen ja sen edeltäjien kehittämät arkistojärjestelmät. Mamkin ja Elkan lisäksi näitä järjestelmiä käyttävät esimerkiksi Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit, Työväen Arkisto, Toimihenkilöarkisto ja UPM.

Mamkin sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuuteen kuuluvat Sähkö- ja informaatiotekniikan laitoksen arkisto- digitointi- ja mediapalveluyksikkö Darcmedia ja Mamkin tytäryhtiö Disec Oy. Viimemainittu tuottaa terveydenhuollon IT- ja arkistopalveluita.

OSA–hanke toteutetaan Etelä-Savon maakunnan myöntämän Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja kansallisen hankerahoituksen tuella.