Mikkelin ammattikorkeakoulu on profiloitunut vahvana tki-ammattikorkeakouluna. Profiilille on perusteensa: ammattikorkeakoulu on ollut tuloksellinen tutkimus- ja kehittämistoimija alueella ja pärjännyt hyvin kansallisessa vertailussa ulkopuolisen tki-toiminnan rahoituksen hankkimisessa. Suhteessa valtakunnan tasoon ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut viime vuodet. (Kuva 1.)

Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi myös mm. yritysyhteistyökumppanien ja yritysrahoitusosuuksien määrä hankkeissa on kasvanut, julkaisut ja medianäkyvyys on lisääntynyt, tki-henkilöstön määrä on kasvanut ja tki-toiminnan rahoituslähteet ovat monipuolistuneet.

Miten tähän on tultu – kuinka tki-toimintaa on Mikkelin ammattikorkeakoulun viimeisimpinä toimintavuosina kehitetty?

Tuloksellisuus ei yksin ole arvo sinänsä. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena on ennen muuta uudistaa ja lisätä alueen hyvinvoinnin ja kasvun mahdollisuuksia ja osaamista. Keskeisiä tekijöitä ovatkin toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Oikeastaan voi todeta, että nämä kolme, tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus ovat toisistaan erottamattomat tekijät – ei ole yhtä ilman toista, eikä kolmatta ilman kahta muuta.

Laatupolitiikalla onkin Mikkelin ammattikorkeakoulussa ollut vahvat perinteet, ja yhteiset käytänteet ovat tukeneet koko organisaation toiminnan ohjausta. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulun sisäisessä arvioinnissa tunnistettiin tarve parantaa tki-toiminnan laadunhallintaa. Tästä alkoi systemaattinen tki-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen. Työtä pohjusti myös vuosien 2011-2012 aikana toteutettu ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kansainvälinen arviointi (Maassen ym. 2012).

Vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön hankehallinnon ohjelmistotyöväline, hankesalkku, joka nimettiin HanSaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto tunnisti HanSan hyväksi käytänteeksi jo vuonna 2012 ammattikorkeakoulussa toteuttamassaan laatujärjestelmän auditoinnissa (KKA 1:2013). Tästä eteenpäin työvälinettä on kehitetty erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden, ja sittemmin HanSasta on tullut tki-toiminnan johtamisen, toiminnan ohjauksen ja laadunhallinnan keskeisin osa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avoimuuden ja osallistavuuden periaatteiden mukaisesti HanSan tiedot ovat koko henkilöstön nähtävillä.

Kuva 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun ulkopuolinen tki-rahoitus suhteessa ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen tki-toiminnan ulkopuoliseen rahoitukseen vuosina 2012-2015.

Tki-toiminnan organisointia on ennakoivasti uudistettu ja vahvistettu erityisesti vuodesta 2014 alkaen vastaamaan strategisiin kehittämistarpeisiin ja toiminnan kasvavaan volyymiin. Organisoinnin yhtenä tavoitteena on myös ollut lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Nyt tki-toiminnan asiantuntemus on koottu kolmelle painoalalle, Kestävä hyvinvointi; Metsä, ympäristö ja energia; Digitaalinen talous, kärkiosaamisalueiden ja tutkimusryhmien ympärille. Keskeinen osa on painoalaperusteinen tutkimusjohtaja ja tutkimuspäällikkö -rakenne, jota ammattikorkeakoulun oman rahoituksen lisäksi rahoittavat alueen kaupungit, elinkeinoyhtiöt ja EAKR-rahoituksella maakuntien liitot.

Viestintä, tiedon siirto ja vaihto sekä tki-toiminnan tuloksista tiedottaminen ovat osa vaikuttavuutta. Viestintään on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2013 alkaen, jolloin toimintaa vahvistettiin tki-viestintäsuunnittelijalla. Laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi myös tki-toiminnan taloushallinnon tukipalvelut tuotetaan keskitetysti.

Asiantuntijuuden lisäksi tki-toiminnan infrastruktuuriin ja -ympäristöihin on viime vuosina investoitu strategisten kärkien mukaisilla sisältöalueilla. Näitä infrastruktuureja hyödyntävä tutkimus- ja kehittämistyö yhdessä yritysten kanssa on keskeinen osa ammattikorkeakoulun toimintaa alueella. Tki-infrastruktuurit mahdollistavat monialaisen kehittämiskulttuurin luomisen, jossa ammattikorkeakoulun tki-asiantuntijat, opetus ja opiskelijat sekä alueen yritykset toimivat yhteistyössä.

Vuoden vaihteessa aloittava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu profiloituu niin ikään vahvana tki-korkeakouluna. Lisääntyvä erityisosaaminen ja Kymenlaaksoon laajeneva toiminta-alue antavat osaltaan aiempaakin paremmat edellytykset vaikuttavalle kehittämistyölle.

Lähteet:

Maassen P, Kallioinen O, Keränen P et al. From the bottom up. 2012. Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 7:2012.

Antikainen E-L, Auvinen P, Huikuri S, Pieti T, Seppälä K, Saarilammi M-L, Apajalahti T. 2013. Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2013.

Koodin-hankkeen ensisijaisena tarkoituksena on saada osallistujat ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan paremmin digitalisoituvassa maailmassa. Hankkeessa toteutetaan monialaisia Hackathon -tapahtumia, joissa ratkaistaan ongelmia kokeilukulttuurin menetelmillä yhdessä työelämän yhteistyökumppanien kanssa.

Samalla hanke edistää digitalisoituvien työ- ja koulutusurien tasavertaisuutta ja kehittää työelämävalmiuksia. Hankkeen aikana myös tuotetaan avointa verkkosisältöä hackathon-menetelmän sovittamisesta osaksi opintojaksoja.

Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea

Valittujen naisvaltaisten alojen lisäksi hankkeessa on mukana tietojenkäsittelyn opiskelijoita. Tietojenkäsittelyn opiskelijat tuovat nykyaikaisen digiosaamisen hackathon -tapahtumiin ja muut alat (matkailu, sote yms.) tuovat puolestaan uutta sisältöä ratkaisuihin.

Kaikkien ei tarvitse tietää tai osata kaikkea, riittää, että ryhmässä on monialainen joukko, joiden jokaisen yksilön osaaminen tukee ryhmän etenemistä. Työelämässä harvoin työskennellään pelkästään saman koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa, tästä syystä monialaista työskentelyä on syytä opetella jo opintojen aikana.

Kohti tasavertaisuutta

Monialaisesti toteutetuista hackathoneista saatu hyöty opiskelijoillemme on askel kohti parempaa ammatillista osaamista. Hanke toimii käytännön esimerkkinä siitä, kuinka kokeilukulttuurilla voidaan kehittää digitalisoituvan yhteiskunnan työ- ja koulutusurien tasavertaisuutta.

Vaikka hackathoneista ei syntysikään mitään uutta ja mullistavaa, niin opiskelijat pääsevät kuitenkin kokeilemaan uudenlaista digitaalista työskentelytapaa sekä tutustumaan täysin erilaisen koulutuksen opiskelijoiden maailmaan.

Nämä yhteiset kokemukset varmasti lähentävät vanhanaikaisesti kategorisoituja naisvaltaisia ja miesvaltaisia koulutuksia lähemmäksi toisiaan. Matka voi olla aluksi epämukava ja vieras, mutta loppujen lopuksi epämukavuusalueelle hyppääminen kannattaa aina.

Ensimmäinen hackathon järjestettiin Jukureiden ottelutapahtumassa. Kuva: Pekka Pulkkinen.

Hankkeen saldoa

Ensimmäinen hackathon järjestettiin marraskuun lopulla. Tuolloin matkailun- ja tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa käytiin ”häkkäämässä” Jukureiden ottelutapahtumaa sekä otteluiden yhteisöllisyyttä tukevia digitaalisia palveluita, Koodi-hankkeen projektipäällikkö Pekka Pulkkinen kertoo.

– Ensimmäiseen hackathoniin lähdettäessä meillä todella mielenkiintoiset lähtökohdat, sillä kehittäjinä olivat restonomikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn opiskelijat. Suurin osa kehittäjistä oli restonomeja ja naisia, jotka eivät pahemmin jääkiekkoa seuraa tai häkkää. Ilman ennakkoluuloja lähdimme vastaamaan asetettuihin haasteisiin.

Prosessi eteni niin, että ensiksi käytiin katsomassa Jukurit – KooKoo -ottelua, jonka jälkeen opiskelijt työskentelivät tiiviisti, kehittäen uusia ratkaisuja havaitsemiinsa haasteisiin tai ongelmiin.

– Oli ilo huomata kuinka ennakkoluulottomasta opiskelijat tarttuivat haasteisiin ja alkoivat rakentaa uusia palvelumalleja ja digitaalisia sovelluksia. Tuloksena syntyi hyvin erilaisia versioita ja tuotteita. Aika näyttää, mitkä näistä päätyvät käyttöön asti, Pulkkinen toteaa.

Hankkeen etenemistä voi seurata facebookissa: www.facebook.com/xamkhack