Eteläsavolainen järvimaisema tai auringonlasku Saimaalla ovat yleisiä sosiaalisessa mediassa jaettuja luontokuvia. Tutkitusti nämä maisemat vaikuttavat myönteisesti myös kehon ja mielen hyvinvointiin.

Puhdas vesi, luonto ja ympäristö luovat oivallisen lähtökohdan kestävän hyvinvoinnin kehittämiselle. Maakunnallisesti nämä tekijät nähdään keskeisenä perustana elinkeinoelämän, erityisesti matkailun kehittämiselle kohti kansainvälisiä markkinoita.

Luontoon liittyviä hyvinvointi-innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi sosiaalisiksi, teknisiksi tai palveluinnovaatioiksi. Mamkissa on viimeisten vuosien aikana ollut useita kehitysprojekteja, joissa puhdasta luontoa ja vettä on hyödynnetty näistä näkökulmista.

Outdoors Esa -hankkeessa kartoitetaan Etelä-Savon retkeilyreittejä. Vetovoimaiset reitit ohjaavat matkailijoita myös reittien ympärillä olevien palvelujen pariin. Tähän pyritään juuri alkaneessa Outdoors -reitistöt Etelä-Savossa -hankkeella. Kuva: Manu Eloaho.

Luonnosta voimaa

Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimuksella on osoitettu, että luontoympäristöllä on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia ihmiseen. Näitä luonnon todennettuja, hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palveluaihioita on luotu ja testattu Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen matkailussa eli LUOTUO-hankkeessa.

Vaikutusten havainnollistamiseksi on otettu käyttöön uusia hyvinvointiteknologian mahdollistamia ratkaisuja. Erilaiset mobiilisovellukset ovat mahdollistaneet myös hyvinvointitietojen seurannan. Aihioista rakentuneet tuotteet ovat konkreettisia avauksia eteläsavolaisen luontoon perustuvan matkailun kansainvälisellekin markkinoinnille.

LUOTUO-hanke on ensimmäisten joukossa viemässä luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimustietoa ja mittaamista osaksi matkailupalveluja. Kuva: Manu Eloaho.

Etelä-Savossa on paljon erilaisia retkeilyreittejä, jotka lisäävät alueen vetovoimaa, helpottavat matkailijan pääsyä luontoon ja hyvin suunniteltuina vahvistavat hänen luontokokemustaan.

Jatkossa kehittämisen kannalta mielenkiintoista on myös se, millaisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi karttasovellukset, virtuaaliympäristöt ja erilaiset pelit. Tekniset ratkaisut voivat parantaa kohteiden löydettävyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta, mutta myös motivaatiota hakeutua luontoyhteyteen.

Kestävää matkailua

Puhtaan luonnon, veden ja ympäristön hyödyntämisessä elinkeinoelämän tarpeisiin on myös riskinsä. Samalla kun näiden ympärille rakennetaan esimerkiksi mittavaa markkinointia kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseksi, on huomioitava se, että ratkaisumme tukevat kestävää matkailua. Pyrkimyksenä pitää olla puhtauden säilyttäminen myös tuleville sukupolville.

Eteläsavolaisten valttikorttien säilyttäminen myös tulevaisuudessa vaatii entistä vahvemmin muun muassa matkailun vastuullisuuden ja vähähiilisyyden tiedostamista ja huomioimista. Näitä teemoja on jo kehitelty hankkeessa Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa. Hanke on luonut pohjaa myös laaja-alaisemmalle vastuullisen matkailun kehittämiselle Saimaan alueella.

Luontohoivaa!

Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä green care- toiminnan kehittämisessä. Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hankkeessa kehitettiin eteläsavolaisiin yrityksiin luontohoiva -palvelukonsepteja yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Samainen hanke loi pohjaa myös kehittämistyölle, jolla pyritään luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen kuntouttavassa työtoiminnassa.

Hoivafarmi-hankkeen avulla onkin laajennettu kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten päivä- ja työtoimintaa eteläsavolaisille maatiloille. Tämän kehittämisen tuloksena on syntynyt uudenlaisia hyvinvointipalveluja, joissa yhdistyvät maataloustyöt, kuntoutuspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyö sekä luonnon hyödyntäminen kuntouttavana elementtinä. Tämä on monipuolistanut myös työ- ja elinmahdollisuuksia maaseudulla.

Hoivafarmi – erityisryhmille kuntoutusmahdollisuuksia maaseudulla. Kuva: Manu Eloaho.

Vesiliikunnan ja vesiterapian mahdollisuuksia ja toteutusmuotoja puolestaan kehitettiin muutama vuosi sitten ”Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa – hankkeessa. Hankkeen aikana tuotettiin elämyksellisiä ja terveyttä edistäviä vesiliikunnan palveluja uusille kohderyhmille sekä toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä vesiterapiapalveluja ikääntyvälle väestölle, erilaisille erityisryhmille ja terveysmatkailijoille.

Maakuntamme elinkeinorakenne on maamme alkutuotantovaltaisin. Puhdas luonto ja korkea elintarvikkeiden turvallisuusaste on alueellinen valttikortti myös ruokapalveluiden ja lähiruoan markkinoinnille. Puhdas ruoka ja sen todentaminen vaativat alkuperän ja elintarvikeketjun jäljittämisen malleja ja menetelmiä. Tähän tarpeeseen on vastattu mm. kehittämällä RFID-teknologiaa järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittämiseksi.

Myös lähiruuan tuotteistaminen vaatii kehittämistä. Siksi viimeisen vuoden aikana Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle -hankkeessa on tuotettu asiakaslähtöisesti uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi sekä innoleireillä että kilpailulla. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on maaseudun matkailu- ja elintarvikeyritysten kilpailukyvyn lisääminen parantamalla yrittäjien osaamista asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä sekä uusien markkinakanavien selvittämisessä.

Ruokamatkailuideoita -hankkeessa haetaan uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi. Kuva: Manu Eloaho.

Mitä vielä irti eteläsavolaisesta luonnosta?

Tulevaisuudessa uusia luontolähtöisiä hyvinvointipalveluita ja tuotteita uskotaan syntyvän erityisesti sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden rajapinnalla. Sitran mukaan vihreän talouden innovaatioita (Green Economy) on kehittymässä ainakin seuraaville aloille: vihreä terveys (Green Health), vihreä arki/kotoilu (Green Living ), vihreä viihtyminen (Green Entertainment and Media = Green Edutainment), vihreä rakentaminen (Green City/Building) ja vihreä hoiva (Green Care). Nämä uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot muodostuvat luonnosta, kaikkia aistikanavia hyödyntävistä elämyksellisyyteen perustuvista palveluista ja teknologiasta.

Palvelujen kehittämisessä teknologiset ratkaisut voivat mahdollista luontoelämysten tuomisen erilaisiin ympäristöihin ja esimerkiksi sellaisille käyttäjille, joilla on vaikeuksia päästä luontoon. Kehittämisessä voidaan hyödyntää myös avoimen datan ja oman hyvinvointia koskevan terveystiedon yhdistämistä. Tavoitteeksi voidaan asettaa myös uudenlaisten ekologisten ja liikkuvien palvelujen kehittäminen eri kohderyhmille.

Vesiliikunnalla voidaan kehittää lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, tasapainoa ja koordinaatiota sekä kehon ja mielen rentoutumista. Vedessä liikkumisesta hyötyvät erityisesti henkilöt, joille liikkuminen muuten on hankalaa tai kivuliasta nivelvaivojen, tuki- ja liikuntaelinongelmien tai liikuntarajoitteisuuden vuoksi. Vesi kannattelee ja tukee liikkujaa sekä mahdollistaa liikunnan kuormittavuuden laaja-alaisen säätelyn.

Vedellä on terveyttä ja toimintakykyä edistäviä ominaisuuksia

Veden noste keventää liikkujan kehonpainoa vedessä merkittävästi. Nosteen vaikutuksesta ihmisen kehonpaino kevenee veden syvyyden lisääntyessä. Lantion syvyisessä vedessä ihminen painaa noin kolmasosan todellisesta painostaan ja kaulan syvyisessä vedessä enää alle kymmenesosan. Noste vähentää liikkujan niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja lieventää nivelvaivoista kärsivien nivelkipuja.

Veden paine tehostaa kehon aineenvaihduntaa, edistää painonhallintaa ja poistaa turvotuksena näkyvää ylimääräistä kudosnestettä kehosta. Paineen vaikutus tehostuu veden syvyyden lisääntyessä. Veden painetta voidaan hyödyntää esimerkiksi alaraajojen tuki- ja liikuntaelinvammojen kuntoutuksessa.

Veden lämpötila vaikuttaa vesiliikkujan kehoon. Kylmä vesi tehostaa kuona-aineiden poistumista lihaksistosta ja nopeuttaa kehon palautumista urheilusuorituksen jälkeen. Lämmin vesi rentouttaa lihaksistoa ja laskee stressihormonien määrää veressä. Lääketieteellisessä kuntoutuksessa lämmin vesi lieventää neurologisten sairauksien aiheuttamaa lihasjäykkyyttä.

Kuvassa Jukka Hovilainen. Kuva: Emmi Pennanen.

Mamk on kehittänyt Etelä-Savon vesiliikunta osaamista

Mamk hallinnoi vuosina 2011-2013 toteutettua Euroopan sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamaa ”Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa” – hanketta. Hanke koulutti useita kymmeniä maakunnan alueen vesiliikuntatoimijoita innovatiivisilla vesiliikunta ideoilla sekä toi uusinta vesiliikuntavälineistöä alueen vesiliikkujien käyttöön.

Hankkeen tuloksena Etelä-Savon vesiliikuntapalvelut ovat monipuolistuneet, uusia palveluideoita on syntynyt ja alan eri toimijat tekevät yhteistyötä. Hyvänä esimerkkinä tästä kahden Mamkin fysioterapian opiskelijan opinnäytetyönä Tanhuvaaran Urheiluopistolla toteuttama vesiliikuntaseminaari ”Vesiliikunta urheilijoiden oheisharjoittelumuotona”.

Aina ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja kannattaa etsiä myös maailmalta. Ainakin anglosaksisissa maissa nuorten palvelujen kehittämisen suuntaukset liittyvät keskeisesti järjestöjen innovatiiviseen panokseen. Järjestöissä on esimerkiksi kehitetty nuorisotyön menetelmiä nuorten osallisuutta tukeviksi ja valmennetaan nuorisotyöntekijöitä uusin menetelmiin.

Myös Suomessa on otettu mallia esimerkiksi brittiläisissä järjestöissä alkunsa saaneista innovaatioista. Suomessa nuorten palveluissa on kokeiltu muun muassa uudentyyppisiä palvelujen rahoittamisen käytäntöjä, kuten osallistavan budjetin mallia. Mallissa nuoret ovat mukana päättämässä, millaisia palveluita järjestetään ja päätökset ohjaavat, mitä palveluja rahoitetaan. Mallia on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä nuorten vapaa-ajan palveluissa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia pitää olla

Palveluita koskevien innovaatioiden taustalla onkin usein tarkoitus tukea nuorten osallisuutta ja myös lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella nuorilla kuntalaisilla on lopulta vain harvoin mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin palveluihin.

Nuoret eivät välttämättä tiedä kunnan palvelutarjonnasta tarpeeksi tai he eivät tiedä, missä elämänvaiheissa ja miten olisivat palveluihin oikeutettuja.

Nuorten näkökulmia ja tarpeita kartoittaessa hankkeessa on tullut havaituksi, että nuorilla on napakkaa sanottavaa kaikkien sektorien palveluista – oli kysymys niin sosiaali- ja terveys- kuin koulutus-, nuoriso- ja virkistys- ja vapaa-ajan palveluistakin.

Nuorten palautetta tarvitaan

Koska nuorilla on sanottavaa ja halua vaikuttaa, maaperä on kunnissa otollinen nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle. Kaikissa kunnissa ei välttämättä ole käytäntöjä, joissa nuoret saisivat tilaisuuden antaa palautetta palvelujen toimivuudesta tai muista palveluihin liittyvistä tarpeistaan.

Kunnallisissa palveluissa tarvitaan siis sellaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa nuorten näkökulma palveluihin otetaan huomioon entistä systemaattisemmin.

Digitaalisuus lyhentää välimatkaa

Digitaalinen kehitys mahdollistaa ketteriä palveluinnovaatioita. Vaikka digitaalisuus on luonut uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, sitä on Etelä-Savossa käytetty juuri nuorten palveluissa vasta vähän.

Etenkin syrjäseutukunnissa, joissa välimatkat ovat pitkiä, digitaalisuuden hyödyntäminen parantaisi palveluiden saavutettavuutta. Palveluverkosto ei välttämättä toimi saumattomasti, joten eri palvelusektorien ammattilaiset voisivat hyödyntää digitaalisia tietojärjestelmiä oman verkostotoimintansa välineenä ja parantamaan keskinäistä tiedonvaihtoaan.

Nuorten palveluiden, niiden saavutettavuuden ja toimivuuden kehittämiseen on Etelä-Savossa paljon mahdollisuuksia. Vaikuttamisen mahdollisuudet parantavat kuntalaisten hyvinvointia yleisesti.

Kestävän hyvinvoinnin strategisen kehittämisen hankkeessa (2015–2016) tarkastellaan Etelä-Savon syrjäseutujen nuorten elinolosuhteita ja nuoria tukevia palveluja. Havaintoja suhteutetaan kansainväliseen tietämykseen syrjäseuduilla elävistä nuorista. KEHYS-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Ruoka on iso asia. Ruokatuotanto työllistää ja sillä on taloudellista merkitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Turvallinen ruoka ja hyvä syöminen vaikuttavat myönteisesti kansanterveyteen lisäämällä hyvinvointia ja terveyttä.

Jokainen meistä päättää itse miten syö, mutta ruokatuotantoa ja ruokapalveluja ohjataan suosituksilla ja säädöksillä.

Eteläsavolaiset elintarvikkeet ovat vahvasti kiinni ruokatrendeissä

Maku ja edullisuus ovat edelleen tärkeimmät asiat peruselintarvikkeiden valinnassa. Kuitenkin myös muut ruoan ominaisuudet, kuten ruoan paikallisuus, ravitsevuus tai terveyden ylläpito, kiinnostavat kuluttajia.

Etelä-Savossa monipuolinen elintarviketuotanto ja -jalostus vastaavat laajenevaan kiinnostukseen. Hyvistä ja terveellisistä raaka-aineista tuotetaan laadukkaita elintarvikkeita kuluttajamyyntiin ja ruokapalvelujen käyttöön.

Alueen elintarvikeyritykset ovat kuitenkin pieniä, usein mikroyrityksiä, ja resurssit kehittämistyöhön ovat rajalliset, vaikka tahtoa ja ideoita onkin. Mamkin kehittämishankkeet lisäävät elintarvike- ja ruokapalveluyrittäjien voimavaroja ja osaamista kehittämiseen ja välittävät ajantasaista tietoa esimerkiksi muuttuvista pakkausmerkinnöistä.

Jäljitettävyys ja paikallisuus tukevat tosiaan

Elintarvikkeen toimitusketjun jäljitettävyyttä voidaan myös parantaa teknologian avulla. Kokeiluilla ja hanketoiminnalla alueen yrityksille tuodaan uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla paikallisuutta, alkuperää ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä voidaan parantaa.

Järvikalan seurantajärjestelmä, joka tuo kalaerän toimitusketjun läpinäkyväksi kuluttajalle asti, sai pari vuotta sitten runsaasti valtakunnallistakin huomiota. Toimintatavan siirtäminen käytäntöön ei kuitenkaan käy nopeasti. Edellytys sille on, että kaikki toimijat kokevat saavansa siitä hyötyä ja ovat valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Lisähyötyjä ketjun alkupään toimijoille, kalastajille, haetaan aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.

Terveyden edistäminen osana ruokapalveluja

Ruokapalvelut voivat tukea ravitsemusta ja ylläpitää terveyttä tarjoamalla hyvää, terveellistä ja asiakkaille maistuvaa ruokaa. Lisäksi asiakkaita voidaan kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin esimerkiksi tiedottamalla tai kampanjoilla. Myös uusi teknologia avaa mahdollisuuksia: Mamkissa ideoitu älykäs lounaslinjasto kertoo asiakkaalle tarkkaa tietoa linjastosta lautaselle kerätyn aterian ravintosisällöstä. Jatkossa tutkitaan vaikuttaako reaaliaikaisesti saatu tieto ruokavalintoihin ja miten ruokapalvelut voivat hyödyntää ruoanmenekistä kertyvää tietoa omassa toiminnassa.

Tekniikan lisäksi hyvää ravitsemusta tuetaan myös muilla keinoin. Mamkissa keksitty, Mikkelissä kokeiltu uusvanha toimintatapa, yhteislounaat, sai ikäihmiset syömään yhdessä ja palautti kateissa olleen ruokahalun. Parhaillaan myös työmiehiä on innostettu syömään enemmän kasviksia työpäivän aikana. Tämän tyyppiset uudet avaukset ja kokeilut ovat kiinteä osa Mamkin kehittämistyötä.

Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (KEHYS) -hankkeen yhtenä tavoitteena on koota elintarviketurvallisuuden tarpeita ja osaamista yhteen sekä kehittää elintarviketurvallisuutta. Erityisesti hankkeessa keskitytään jäljitettävyyteen, ruokapalvelujen toimintaan ja ravitsemukselliseen turvallisuuteen. KEHYS-hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Suomessa ruokamatkailu on vasta lähtökuopissaan. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia julkistettiin viime vuonna. Ruokamatkailulla käsitteenä tarkoitetaan paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvaa ruokailuelämystä. Parhaimmillaan se on matkailijan osallistamista ruuan tekemiseen.

Ruokamatkailun keskeisiksi trendeiksi strategiassa nostetaan yksinkertainen elämäntyyli, tutustuminen kohdemaan kulttuuriin ja paikallisuuteen, osallistuminen ja kodinomaiset maut.

Suomessa ei ole selkeää yhtenäistä ruokatuotetta, jonka varaan voisimme rakentaa ruokamatkailumme. Maamme monipuolinen ruokakulttuuri ja alueellinen erilaisuus raaka-aineissa tuo suuren rikkauden ruokamatkailun kehittämiseen kunkin maakunnan omien vahvuuksien mukaan. Eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ovat pitkälti kuuluneet järvikalat ja metsänantimet kuten muikku ja mustikat.

Ruokamatkailun trendeistä vetoapua Saimaan seudulle

Matkailussa viimeisintä huutoa on Glamping eli glamorous camping. Tämä luksustrendi tuo matkailijat Lapin erämaahan telttaigluihin majoittumaan – miksei myös Saimaalle ”BeachCamp Saimaa”? Matkailija ei vain vieraile vaan eläytyy kohteeseen. Mikäpä sen parempaa voisi olla kuin yhdistää tähän trendiin ruokailu luonnon helmassa.

Mansikkamatkailua tulevaisuudessa? Kuva: Marjut Kasper.

Matkailija etsii ainutkertaisia elämyksiä, aitoutta ja hyviä tarinoita. Olennaista matkailijoille tarjottavissa ruokapalveluissa ja tuotteissa on korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten ainutlaatuisuutta. Viimeisimpien matkailun raporttien mukaan matkailijoille pitäisi olla tarjontaa nykyistä enemmän muun muassa suomalaisten kanssa yhdessä tehtäviin ruoka-aktiviteetteihin kuten leipomiseen ja ruoanlaittoon.

Kiinnostusta siis matkailijoiden puolelta on. Haastetta matkailuyrittäjällä on siinä, että trendit ja toiveet saadaan paketoitua kannattaviksi matkailutuotteiksi myös yrittäjän näkökulmasta.

Uusia tuoteideoita ruokamatkailuun

Suomalaisten matkailu kotimaassa on noin 70 % koko matkailusta. Ulkomaalaisten matkailu Suomeen kasvanee keskimäärin 4–5 prosentin vuosivauhtia. Tässä siivussa ruoka- ja matkailualan yrittäjät haluavat olla mukana myös Saimaan seudulla.

Eteläsavolaisia ruoka- ja matkailutoimijoita heräteltiin ruokamatkailun kehittämiseen – Ruoka matkailun keskiöön -hankkeessa vuosina 2013–2014. Etelä-Savon ruokamatkailuyrityskilpailun tuloksena saatiin hyviä esityksiä ruokamatkailua harjoittavista matkailuyrityksistä. Kilpailu myös osoitti, että alan toimijoiden kärki on vielä kapea ja uusia ruokamatkailutuotteita kaivataan maakuntaan.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgria Etelä-Savon Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle – hanke järjesti alkuvuodesta ideakilpailun uusista ruokamatkailutuotteista. Ideakilpailun tarkoituksena oli kerätä nimenomaan matkailijoilta ajatuksia siitä, minkälaista ruokamatkailua tulisi Saimaan seudulla tulevaisuudessa järjestää.

Ideoita jalostetaan huhtikuun lopulla 24h innoleirillä, jossa pääteemana on tarinallisuus ruokamatkailussa. Innoleirillä Mamkin opiskelijat sekä maaseutumatkailuyrittäjät työstävät yhdessä kilpailun satoa. Tulokset kilpailusta ja leiristä kootaan julkaisuksi matkailuyrittäjiä varten.

Ideat on tarkoitus viedä toteutukseen asti. Etelä-Savon ruokamatkailusta kiinnostuneista yrityksistä kootaan yritysryhmiä, joiden kanssa lähdetään hiomaan parhaita ja kullekin yritykselle sopivimpia ideoita ruokamatkailupalveluiksi – tarjottavaksi vaikkapa Asuntomessut 2017 messuvieraille.

Äijätiimihankkeessa ovat mukana pilottityöpaikat Ahlstrom Glassfibre Oy:n Karhulan ja Mikkelin toimipisteet, Savonlinja Oy ja UPM Pelloksen tehtaat Ristiina. Hankkeen alussa selvitettiin pilottityöpaikkojen miesten ajatuksia työaikaisesta syömisestä ja kehittämisehdotuksia työaikaiseen syömiseen.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että duunarimiehetkin haluavat syödä terveellisesti, eivät kuitenkaan kaikki miehet.

Kasvispusseista virtaa päivään

Työpaikoille miehet toivoivat tarjolle kasviksia nykyistä enemmän. Eväistä kasvikset usein jäivät kuitenkin puuttumaan. Hankkeessa kehitettiin kasviskassi, jossa oli päivässä syötäväksi suositeltava minimimäärä kasviksia, 500 grammaa, ja tästä tuli kokeilulle nimi – puoli kiloa päivässä.

Kasvikasseja testattiin Savonlinja Oy:ssä alkuvuodesta kuukauden ajan. Pussit tehtiin miehille valmiiksi, ja toimitettiin Savonlinjan varikolle Mikkeliin. Kun miehet lähtivät töihin, he nappasivat kasviskassit mukaan. Kassien avulla miehille tehtiin tutuksi erilaisia helposti mukaan otettavia kasvis- ja hedelmätuotteita. Ajatuksena on, että kokeilu laajenisi muillekin työpaikoille.

Loppuhaastattelujen mukaan kasvistuotteet olivat miehistä hyvänmakuisia ja kasvisten käyttö lisäsi koettua hyvinvointia: uni oli parempaa, maha toimi ja vireystila koettiin paremmaksi. Kasvislisä työpäivässä lisäsi myös koettua hyvinvointia. (ks. Yle Mikkeli 24.2.2016 )

Miehet haluavat syödä terveellisemmin

Pilottityöpaikoilla haastatellut miehet olivat pääosin tyytyväisiä työpaikkojen tarjoamiin ruokapalveluihin. Ruokalan toimijoille miesten viesti oli, että ruokalistan tuli olla monipuolinen ja kasviksia toivottiin aterioille enemmän ja eri muodoissa.

Miehet halusivat syödä kevyemmin työaikana ja kasvisten käytöstä puhuttiin haastatteluissa paljon. Työpaikkaruokailulla on merkitystä kansanterveydelle ja siksi on tärkeää, että työpaikoilla tarjottava ruoka on ravitsemussuositusten mukaista. Selvitykseen osallistuneiden miesten toiveet tukevat tätä tarvetta. Miehet tiesivät, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia miehiä kiinnostanutkaan.

Perinteinen äijä, moderni mies ja hengissä pysyttelijä

Työmiesten työaikaiseen syömiseen liittyvästä haastatteluaineistosta voitiin tunnistaa kolme eri miestyyppiä, kun kertomuksia tarkasteltiin terveellisen syömisen ja työaikaisten ruokapalvelujen käytön näkökulmasta.

Perinteistä äijämeininkiä edusti miestyyppi, jota kuvaa sanonta ”Minua ei oma terveys ja syöminen kiinnosta”. Näillä miehillä ei ollut (vielä) terveysongelmia tai jos niitä oli, ne eivät kiinnostaneet. Syömisessä tärkeää oli saada pienellä rahalla maha täyteen. Eväät ja muu syöminen työaikana oli ”mättöä vaan”. Tai sitten työaikana ei syöty mitään.

Modernia äijätyyppiä edusti miestyyppi, jota terveellinen syöminen kiinnostaa. He tietävät terveellisestä syömisestä paljon ja usein myös kaverit saavat heiltä vinkkejä hyvistä välipaloista ja eväistä. Tämä mies katsoo tarkasti mitä syö, hän harrastaa liikuntaa tai on muuten kiinnostunut terveydestään. Mies valikoi tarkoin ruokansa niin ruokalassa kuin mitä evääksi ottaa.

Kolmas miestyyppi on tilanteessa, jossa on pakko kiinnittää huomiota syömiseensä terveysongelmien vuoksi. ”On pakko tsempata, jos aikoo pysyä hengissä”, totesi yksi haastateltava. Motiivi on ja mies kipuilee valintojen kanssa ja miten saada parempi syömismalli osaksi työelämän arkea.

Duunarimiehet esittivät haastatteluissa kehittämisehdotuksia, joilla työaikaista syömistä voisi parantaa, ja näitä ehdotuksia on hankkeen aikana viety eteenpäin.

Raportti:
Tuikkanen, Riitta & Mäkeläinen, Paula 2015. Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tutkimuksia ja raportteja 103.
Julkaisu löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-530-2

Mikkelissä sijaitseva Kyyhkylän Kartano on tunnistanut hyvinvointimatkailun potentiaalin ja on mukana LUOTUO – Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen -hankkeessa.

– Meidän jo olemassa olevat puitteet tarjoavat hienot mahdollisuudet hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Hyvinvointimatkailu kasvaa trendinomaisesti ja tavoitteemme on saavuttaa kasvua tässä asiakasryhmässä. Kansainvälisistä hyvinvointimatkailijoista tärkein kohderyhmämme on saksankieliseltä alueelta tulevat ikääntyvät pariskunnat, Kyyhkylän Kartanon liiketoiminnan päällikkö Elina Pettinen valottaa.

Puhdas luonto rentouttaa

Suomalainen hyvinvointimatkailu ammentaa voimansa pitkälti luonnon hyvinvointivaikutuksista. Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi kevyttä luonnossa liikkumista, mielialaharjoituksia luonnossa, mökkilomailua, saunomista ja lähiruoasta nauttimista.

Kuva: Viljo Kuuluvainen.

Vahvan selkänojan tälle luo kasvava tutkimustieto luonnon monipuolisista fyysisistä, sosiaalisista ja henkisistä hyvinvointivaikutuksista. Hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluiden markkinoinnissa.

– Kyyhkylän Kartanossa ympäröivä luonto ja historiallinen kartanomiljöö ovat valttejamme. Lisäksi Saimaa ja sen rantamaisemat sekä luonnon rauha ovat elementtejä, joita haluamme tuoda korostetusti esille. Myös turvallisuus on asia, jonka merkitys tulee entisestään korostumaan kansainvälisiä matkailijoita ajatellen.

– Rantasaunailta on meillä suosittu hyvinvointipalvelu. Kokonaisuudessa yhdistyy uiminen Saimaassa, turvehoito jaloille sekä ruoaksi tuoreita paistettuja muikkuja. Liikunnalliseksi ohjelmaksi voi valita melontaa tai vaihtoehtoisesti lähteä risteilylle Kartanon satamasta MS Kuutilla, Pettinen esittelee.

Sijoitus omaan itseen

Hyvinvointimatkailun kasvu voidaan nähdä osana laajempaa kehitystä, jonka myötä suuri osa ihmisistä haluaa sijoittaa omaan hyvinvointiinsa. Se ilmenee muilla aloilla esimerkiksi liikuntapalveluiden ja henkilökohtaisen valmennuksen kysynnän kasvuna sekä terveelliseen ruokaan ja muihin terveystuotteisiin panostamisena. Tämä näkyy myös matkailijoiden valinnoissa.

– Asiakas voi meillä koota omannäköisensä hyvinvointikokonaisuuden laajasta palveluvalikoimasta. Siihen voi kuulua esimerkiksi lumikenkäilyä luontopolullamme, hemmotteluhoitoja, allasterapiaa, herkullista luonnollista ruokaa ja nauttimista monipuolisista saunoistamme, sanoo Pettinen.

Etelä-Savossa ovat puitteet kohdillaan

Etelä-Savon alueella luontolähtöiselle hyvinvointimatkailulle on mitä mainioimmat puitteet puhtaiden vesistöjen ja metsien keskellä. Visit Finlandin markkinatutkimusten mukaan luontoon perustuvalla hyvinvointimatkailulla on kysyntää maailmalla, ja se on keino erottautua muista.

Yhteistyötä tekemällä ja määrätietoisella palveluiden kehittämisellä Etelä-Savolla, osana laajempaa Järvi-Suomea, on mahdollisuudet profiloitua hyvinvointimatkailukohteena. Se vaatii kuitenkin vielä nykyistä laajempia laadukkaiden hyvinvointipalveluiden verkostoja. Kehitys siihen suuntaan on hyvässä vauhdissa.

Hyvinvointiteknologian tavoitteena on parantaa tai mitata ihmisen hyvinvointia tai terveyttä. Erilaisia teknologioita voidaan määritellä niiden käyttökontekstiin viitaten, kuten sairaalateknologia, apuvälineteknologia, liikuntateknologia, turvateknologia ja geronteknologia.

Riippumatta hyvinvointiteknologian käyttöympäristöstä tai -kohteesta, on teknologian toimintavarmuus ja käytettävyys ensisijaisen tärkeää. Teknologian toimimattomuus turhauttaa, ja hyväkin teknologia voi jäädä käyttämättä jos sitä ei ole suunniteltu käyttäjälähtöisesti tai sen toimintavarmuus on heikkoa.

Lähtökohtana käyttäjät

Hyvinvointiteknologia tulisikin suunnitella mahdollisimman käyttäjälähtöisesti ymmärtäen mm. käyttäjän perusfysiologiaa ja yksilöllisiä tarpeita. Esimerkiksi suunniteltaessa teknologioita ikääntyneille on ymmärrettävä ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset sekä kognitiiviset rajoitteet.

Käytettävyyttä voidaan parantaa osallistamalla käyttäjiä mukaan suunnitteluun, kehittämiseen sekä pilotointiin. Pilotoinnin avulla saadaan tietoa teknologian jatkokehitykseen sekä tutkimustietoa sen hyödyistä ja vaikuttavuudesta.

Etenkin kustannusvaikuttavuuden ja käyttäjien itsekoetun sekä mitatun hyvinvoinnin paraneminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun perustellaan uusien toimintatapojen tarpeellisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä.

Kokeilut ja koulutus kehittämisen keskiössä

Lisäksi toimivan paikallisen kokeilukulttuurin mahdollistaminen on tärkeää kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnin kehittämissä. Tällöin myös ammattikorkeakoulun vahva osaaminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kannattaa valjastaa alueellisen kehittämisen hyväksi, joka edelleen edistää moniammatillisten terveysinnovaatioiden syntymistä.

Mamkin kehitystoiminnassa hyvinvointiteknologiaa on mahdollista soveltaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa, kuntoutuksessa, omaishoidossa, työhyvinvoinnin edistämisessä, luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistamisessa, nuorten sekä ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisessa jne.

Jotta väestön hyvinvoinnista pystytään jatkossakin pitämään huolta, on tärkeää saada palvelut vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Teknologisten sovellusten avulla pyritään parantamaan erilaisten hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta sekä laatua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio ja yleensäkin teknologian laajempi hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä, lisäävät tarvetta uudenlaiselle osaamisen vahvistamiselle sekä käyttäjien teknologisten valmiuksien lisäämiselle käyttäjien keskuudessa.

Ammattikorkeakoululla on tulevaisuudessa keskeinen rooli hyvinvointiteknologian alueellisena ja innovatiivisena kouluttajana. Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen -hankkeessa luodaan edellytyksiä hyvinvointiteknologian monipuolisemmalle hyödyntämiselle ja käyttöönotolle maakunnassa.

Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin aprillipäivänä 2015. Mukaan kutsuttiin leanin hengen mukaisesti konepajan koko henkilöstö. Johtamisajattelussahan juuri työntekijät ovat aktiivisia kehittäjiä. Kun toimintaohjeet aiemmin tulivat hierarkisesti johdolta työnjohtajien kautta asentajille, leanissa juuri asentajilta odotetaan kehitysideoita, havaintoja tuotannosta ja työturvallisuudesta.

Vapaaehtoiset ideoivat työhyvinvointia

Yhtenä tavoitteena on aktivoida työhyvinvoinnin vapaaehtoistoimintaa. ”Konepajan valssaajat” -nimellä toimiva vapaaehtoisryhmä kokoontuu 4-6 viikon välein muun muassa hahmottelemaan työhyvinvointia palvelevaa toimintaa. Kehitysidea kirjataan vihreälle kortille, joka viedään päivittäisjohtamisen taululle. Sieltä se lähtee käsiteltäväksi.

Vapaaehtoistoimintaa konepajan päällikkö Erkki Puhakka pitää välttämättömänä.

– Aina ei voida apuja hakea muualta. Vaikka aika on välillä tiukassa, panostaminen käytännön kehittämiseen on oikea tapa edetä.

Vuoden aikana on toteutettu pyörä- ja suksihuoltopäivä, organisoitu liikuntaohjelmaa ja järjestetty tsemppaajakoulutus. Jatkossa tsemppaajat opastavat myös konepajan kuntosalilla. Mamkin opiskelijat panivat toimeen jalkahuoltopäivän ja tuottivat terveyden teemaviikkojen materiaalia infomonitoreihin. Kaikki ideat ovat peräisin vapaaehtoisilta.

Pyörähuoltopäivän järjestäminen oli yksi ensimmäisistä vapaaehtoisten tekemistä työhyvinvointialoitteista. Kuva: Teemu Ripatti

Vertaiskeskustelu kehittää työyhteisöä

– Pidimme tärkeänä myös työntekijän ja esimiehen välistä kanssakäymisen ja keskustelutaitojen kehittämistä, jatkaa Erkki Puhakka.

Arjen kommunikointiongelmien tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen koheneminen edistää asiakkaalle arvoa tuottavaa virtausta. Samalla se toteuttaa jatkuvasti kehittyvän työyhteisön henkeä lean-ajattelun mukaisesti.

Hankkeen vertaiskeskusteluryhmät koskettavat noin puolta konepajan henkilöstöstä. Aiheet tulevat konepajan arjesta. Puhakka tunnistaa kasvanutta vastuuta omasta käytöksestä.

– Olen havainnut myönteistä varomista sanomisissa.

Tavoitteena on rakentaa työyhteisöön vertaiskeskustelumalli.

– Toimenpiteistä pitäisi jäädä aina jotakin pysyvää, näkyvä jälki. Onnistumiseen tarvitaan myös linjajohdon tuki, kiteyttää konepajan laatu- ja ympäristövastaava Tiina Kauppinen.

Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo) myönsi keväällä 2015 aktiivisen työpaikan sertifikaatin Työhyvinvointiakatemiaan osallistuville Juvan ja Kangasniemen kunnille, Osuuskauppa Suur-Savolle ja VR Pieksämäen Konepajalle. Sertifikaatti on tunnustus hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Kuva: Teemu Ripatti

Henkilöstötutkimus mittaa onnistumista

Hankkeen mitattavat tavoitteet kytkettiin VR:n omaan vuosittaiseen henkilöstötutkimukseen.

– Päämääränä oli tuloksen säilyttäminen tai parantaminen. Se on onnistunut, sillä tuorein toteutunut tulos oli jokseenkin entinen.
Tulos on hyvä, sillä myös konepaja on ollut koko konsernia koskevien YT-neuvottelujen piirissä.

Työhyvinvointiakatemiassa Mamkin projektipäällikkö Tuulevi Aschan vastaa vapaaehtoistoiminnasta ja vertaiskeskusteluryhmistä. Etelä-Savon Liikunta ry:n (ESLi) Teemu Ripatti ohjaa liikunta- ja terveysosioita. Lisäksi hankkeen toimintaan kuuluvat Tanhuvaaran urheiluopiston järjestämät lähipäivät.

Tanhuvaaran Urheiluopiston hallinnoimassa Työhyvinvointiakatemia-hankkeessa (2015-2016) ovat mukana Mikkelin Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon liikunta sekä työyhteisöjä koko maakunnasta. Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja niihin perustuva Työhyvinvointiakatemia Tanhuvaaran Urheiluopistoon. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Vastuu päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä ja sen kustannuksista on kunnilla. Esimerkiksi Vaalijalan kuntayhtymän Savoset-monipalvelukeskukset järjestävät normaalistikin asiakkailleen päivä- ja työtoimintaa. Uutta on nyt aloitettu yhteistyö maatilojen kanssa, mikä monipuolistaa toiminnan sisältöjä.

Green Care -palvelutoimintaan, eli vihreään hyvinvointiin, kohdistuu tällä hetkellä laajaa kansallista kiinnostusta. Mamk on kehittänyt luontolähtöisiä palveluita yhdessä matkailu-, maatalous- ja hoiva-alan yrittäjien kanssa jo kolmen vuoden ajan. Hoivafarmi-hankkeessa keskitytään nimenomaan maatila-avusteisen toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisesti katsoen Etelä-Savossa ollaan kehittämistyössä pitkällä.

Asiakas mukaan arkeen

Rantasalmelaisella Tuhkulan tilalla tuotetaan pääasiassa maitoa ja pellot ovat luomussa. Tilan isäntäpariskunta, Cilla Ekholm-Tiainen ja Juho Tiainen, on aloittamassa yhteistyön savonlinnalaisten Kotilo ry:n ja Klubitalon kanssa.

Tiaiset ovat käyneet tutustumassa Kotilon ja Klubitalon väkeen, jotka ovat pääasiassa mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaita on kiinnostanut erityisesti, minkä rotuisia lehmiä Tiaisilla on, onko tilalla sähköaitoja, voisiko tilalla lämmittää puusaunaa tai onkia rannalla.

Sovittu on, että kun Tuhkulan lehmät lasketaan tänä keväänä laitumelle, on Kotilon ja Klubitalon väki paikalla ja jatkossa toimintapäiviä tilalla järjestetään noin kerran viikossa. Tuhkulan tilan kannalta toiminnassa on kyse normaalista vuodenkierrosta ja arkeen liittyvistä töistä, kuten pihatöistä, puutarhan hoidosta, lumitöistä, eläinten ruokinnasta, polttopuiden teosta ja sadonkorjuusta. Ilman hoivafarmitoimintaa ihmiset eri laitoksissa ja yksiköissä eivät välttämättä pääsisi kokemaan tällaisia asioita.

Yhteisen pöydän ääressä

Tilan isäntä Juho Tiainen suunnittelee, että hän esimerkiksi juottaa vasikoita ja puhdistaa karsinoita asiakkaiden kanssa. Myös risusavottaa ja pihatöitä on aina tarjolla. Tilan muita elämiä, islanninhevosia ja koiria, voi aina silitellä. Asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua tilan töihin ohjatusti, yhteisöllisesti ja omien voimavarojensa mukaan.

Maatilan työt ovat asiakkaille kuntouttavia, merkityksellisiä ja ne lisäävät oman arvon tunnetta ja itseluottamusta.
Kuuden tunnin mittaisen toimintapäivän aikana pitää tietysti myös ruokailla. ”Eiköhän me kaikki saman pöydän ääreen mahduta yhdessä syömään”, suunnittelee emäntä Cilla.

Emäntä Cilla Ekholm-Tiainen esittelee tilan lauhkeaa Nói-islanninhevosta. Kuva: Teija Skyttä.

Kannattavuutta ja hyvinvointia

Eteläsavolainen luonto ja maaseutu kannattaa hyödyntää myös aluekehityksen kannalta. Kehittämällä sosiaalipalveluita toimivien maatilojen yhteyteen, voidaan synnyttää lisää toimintaa, tuloja ja hyvinvointia – ja samalla maaseutu pysyy elävänä. Sosiaalipalvelujen tarjoaminen voi jatkossa tuoda maatiloille tarpeellisia lisäansioita.

On tarkoitus, että hankkeen päättyessä päivä- ja työtoiminta on maatiloille kannattava palvelutuote ja toisaalta asiakkaalle mielekäs ja kuntouttava palvelu, jota kunnan kannattaa ostaa. Hoivafarmi-hankkeessa tutkitaan myös kehitettyjen hoivapalvelujen vaikutuksia asiakkaisiin, maatilaan ja ympäröivään maaseutuun.