Minnesotan somalien suhteellisen hyvä työllisyys, yrittäjyysinto, poliittinen osallistuminen ja vilkas järjestötoiminta ovat herättäneet median, poliitikkojen ja virkamiesten kiinnostusta kansainvälisesti.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa -tutkimushanke (2012–2016) on ensimmäinen Suomen ja Yhdysvaltojen tilannetta vertaileva tutkimus. Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen yhtenä päätavoitteena on tuoda esille suomalaisen yhteiskunnan kotoutumisen kipupisteitä ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisuja.

Koulutususkoa, työtä ja yrittäjyyttä

Tilastojen mukaan yksi suurimmista eroista Suomen ja Minnesotan välillä liittyy koulutukseen. Vaikka somaleiden yleinen koulutustaso on alhainen sekä Minnesotassa että Suomessa, niin ero nuorten tämän hetkisessä kouluttautumisinnossa on merkittävä.

Suomessa somalinuoret ovat tutkimusten mukaan heikoimmin koulutettu maahanmuuttajaryhmä, ja heistä vain harvat jatkavat lukioihin ja korkeakouluihin. Minnesotassa puolestaan lähes kaksikymmentä prosenttia kaikista somalinuorista opiskelee parhaillaan korkeakouluissa.

Koulutuksen ohella työllistymistä pidetään usein kotoutumisen todellisena mittarina, ja ainakin tilastojen mukaan somaleiden asema Minnesotan työmarkkinoilla on parempi kuin missään muualla länsimaissa. Minnesotan somaleiden työttömyysaste on kaksitoista prosenttia, kun se esimerkiksi Suomessa on lähes kuusikymmentä prosenttia.

Varsin alhaisen työttömyyden lisäksi Minnesotan somaleissa huomiota herättää yrittäjyysinto. Osavaltiossa toimii tällä hetkellä noin tuhat somaliyritystä, kun taas Suomessa somaleiden omistamia yrityksiä oli viime vuonna vain 27.

Mutta myös köyhyyttä

Minnesotan somaleiden tilanteesta kerrottavassa tarinassa korostuvat siis usein työllisyys, yrittäjyys ja koulutususko. Usein kertomatta jää kuitenkin tarinan kääntöpuoli, eli somalimaahanmuuttajia piinaava köyhyys.

Somaliväestön ja kokonaisväestön väliset tuloerot ovat Minnesotassa huomattavan suuret, ja pienten tulojen seurauksena yli kuusikymmentä prosenttia Minnesotan somaleista elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Suomessa somaleiden taloudellinen tilanne on hieman parempi korkeammasta työttömyydestä huolimatta.

Maahanmuuton kahdet kasvot

Minnesotan somaleiden tilanne kuvaa hyvin amerikkalaisen maahanmuuton kaksijakoisuutta, jossa maahanmuuttajat sijoittuvat usein yhteiskunnan ääripäihin. Somaliyhteisössä on omat miljonäärinsä mutta myös köyhyyttä ja kodittomuutta. Amerikkalainen yhteiskunta tarjoaa siis mahdollisuuksia niille, joilla on riittävästi pääomaa pärjätä koulu- ja työmaailman kilpailussa. Mutta se ei tarjoa turvaverkkoa niille, jotka eivät tässä kilpailuissa syystä tai toisesta pärjää.

Suomessa puolestaan somaleilla on ollut suuria vaikeuksia työllistyä, mutta köyhyyttä on pystytty torjumaan hyvinvointivaltion avulla. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että somaleiden osallisuus- ja osallistumismahdollisuudet paranevat myös Suomessa.

Hanketta Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa – diaspora, kansalaisuus ja kuuluminen rahoittaa Suomen Akatemia ajalla 2012-2016.

Kansainvälinen dokumenttielokuva Lieksan Reunatieltä

Lieksan somaleista tehty dokumenttielokuva “Finding Edge Road” esitettiin Mamkissa 5.11.2015.
Kanadalaisen Brandy Yanchykin ohjaama, vuonna 2015 valmistunut dokumentti kertoo Lieksan somaleista ja ihmisistä, jotka kokevat heidät uhkana tai vastaavasti mahdollisuutena.

Dokumenttielokuvan esityksen jälkeiseen maahanmuuttoaiheiseen paneelikeskusteluun osallistuvat ohjaajan lisäksi Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa -hankkeen tutkijat. Hankkessa on haastateltu samoja Lieksan somaleista, joista myös dokumenttielokuva kertoo.

Dokumenttielokuva Finding Edge Road kertoo Lieksassa asuvista somaleista.

 

Mamkin Mikpolisalissa yleisö seurasi dokumenttia keskittyneesti.

 

Kanadalainen ohjaaja Brandy Yanchuk keskustelutti yleisöä. Kuva: Suvi Sikstus.

 

Elokuvan traileri: https://vimeo.com/125534164

 

 

Suomi-Venäjä moni- tai kaksoiskansalaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat sekä Suomen että Venäjän kansalaisia. Lähtökohtaisesti heillä on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet molempiin valtioihin. Toisaalta sekä Suomella että Venäjällä on velvollisuus hoitaa heidän asioitaan.

Suomi-Venäjä monikansalaisia on lähes 23 000, ja he ovat selvästi suurin ja nopeimmin kasvava monikansalaisten ryhmä Suomessa. Samaan aikaan Venäjän ja ”lännen” kiristyneet välit ovat nostaneet monikansalaisuuden merkityksen tärkeäksi kysymykseksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä politiikassa.

Lisääntyvää tarkkailua ja epäilyä

Monikansalaisuus voi mahdollistaa helpomman liikkumisen ja vaikuttamisen molemmissa valtioissa tai edistää kotoutumista, työllistymistä ja koulutusta.

Toisaalta asema voi luoda haasteellisia tilanteita yksilöille liittyen esimerkiksi asevelvollisuuteen tai diplomaattiseen suojeluun. Suomi-Venäjä monikansalaiset voivat kohdata myös ennakkoluuloja tai epäilyä lojaalisuudestaan molemmissa valtioissa. Heiltä voidaan myös evätä mahdollisuudet joihinkin valtion virkoihin.

Nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset elävät tilanteessa, jossa heihin kohdistuvaa tarkkailua on lisätty erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa. Heihin kulminoituu hyvin paljon Suomen ja Venäjän välisten suhteiden uhkia ja mahdollisuuksia.

Nuoret oman asemansa tulkitsijoina

Mamkissa alkaneessa hankkeessa tutkitaan, miten nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset käyttävät poliittisia oikeuksiaan, miten he identifioituvat sosiaalisesti ja kulttuurisesti ja millaista heidän ylirajainen toimintansa on Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa.

Tutkimusaineistona on laaja ja edustava kysely Suomessa asuville nuorille 16–29-vuotiaille Suomi-Venäjä monikansalaisille ja sen pohjalta tehtävät haastattelut 40:lle Suomessa ja Venäjällä asuvalle Suomi-Venäjä monikansalaiselle. Hankkeessa tehdään myös ajankohtainen asiakirja-analyysi Suomen ja Venäjän federaation kansalaisuuslaeista ja käytännöistä.

Aiheen arkaluonteisuuden vuoksi tutkimustiedonkeruu voi olla haasteellista, mutta hyvin tarpeellista sekä suomalaisen moniarvoisen yhteiskunnan yhtenäisyyden että kansainvälisen politiikan näkökulmasta.

Uutta tietoa ja vaikuttamista yhteiskuntaan

Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa korkeakouluopetukseen ja monitieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi ne antavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi ja avaavat kehittämismahdollisuuksia kotoutumisessa, kansalaisuutta koskevassa lainsäädännössä ja toimenpidesuosituksissa. Aiheen tutkiminen on tärkeää myös siksi, että nuoret Suomi-Venäjä monikansalaisset saattavat omata hyödyntämätöntä potentiaalia Suomen ja Venäjän välisisille taloudellisille ja poliittisille suhteille.

Nuorten Suomi-Venäjä monikansalaisten elinolojen ja aktiivisen kansalaisuuden tutkiminen kiinnittyy nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian ydinosaamiseen ja tukee sen keskeisiä toimintatavoitteita. Lisäksi hanke on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa, jossa Venäjä on tärkeä painopiste.

Kansalaisuuden konstellaatiot – Nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset yhteiskunnallisina ja ylirajaisina toimijoina, Suomen Akatemia, 2015-2019.