Uuden Pienyrityskeskuksen tehtävänä on ensisijaisesti uusien innovaatioiden, yrittäjyyden kaupallistamisen tukeminen. Toiseksi Pienyrityskeskus tukee yrityksiä niiden alkuvaiheessa sekä kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Vahvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Pienyrityskeskus vahvistaa yrittäjien osaamista ja pienten yritysten kehittymistä tällä useassa eri hankkeessa, joissa työskennellään yhdessä yrittäjien tai muun yrityksen henkilökunnan kanssa.

Voimakkaassa nousussa yrityksissä ovat palveluiden tuotteistamisen koulutukset, valmennukset ja tutkimus. Pienyrityskeskuksen sparrattavana on parhaillaan sekä eteläsavolaisia että pohjoissavolaisia yrityksiä.

Uuden yrittäjyyden tukemista

Pienyrityskeskus kehittää yrittäjyyden pedagogisia valmiuksia oppilaitoksissa. Tällä hetkellä yhteistyötä on erityisesti lukioiden kanssa. Eri oppilaitosasteiden välinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyö on myös käynnissä.

Nuorten työllistymistä Pienyrityskeskus tukee uusilla menetelmillä, kuten pelillistämällä ja digitaalisilla valmennuksilla. Kokeneempia tuetaan työllistymisessä perinteisemmillä menetelmillä, esimerkiksi kannustamalla oman yrityksen perustamiseen tai menemään osuustoimintaan mukaan.

Kansainvälisen vaikuttamisen keskiössä on Itämeren alueen yhteistyö

Yrityshautomoyhteistyötä tehdään yli Itämeren ja Venäjä nostaa jälleen merkitystään. Uusien Suomi-Venäjä -kehittämisohjelmien avautuminen mahdollistaa rajat ylittävän yhteistyön.

Tällä on suuri merkitys yrittäjyyden kehittämiselle sitä kautta työllistymiselle. Suomitalo Pietarin ydinkeskustassa on hyvä paikka uudenlaisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan korkeakouluyhteistyölle.

Tiedosta tuottavuutta yrityksiin

Yrityksien keräämän datan yhä tehokkaampi hyödyntäminen – ja datasta saatavalla tiedolla johtaminen – ovat tulevaisuudessa yhä keskeisempiä myös pk-yrityksille.

Marraskuussa Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa Datasta arvoa tietojohtamisella pääpuhujana ollut Pirjo Ståhle muistutti, että Suomalaiset yritykset ovat erittäin otollisessa asemassa hyödyntämään tietoa johtamisessaan. Suomessa yritysten saatavilla olevat tiedot ovat luotettavia ja suomalaiset luottavat viranomaisten ja yritysten tuottamaan tietoon.

Tiedon parempi hyödyntäminen johtamisen ja ennakoinnin tukena parantaa myös alueen pk-yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tässä kehityksessä Pienyrityskeskus on keskeisessä asemassa osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digitaalisen talouden tutkimus- ja kehittämisympäristöä.

Mamkin tutkimustoiminnassa ympäristöturvallisuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, yritysten kehittämistä ympäristöystävällisemmiksi ja puhtaan elinympäristön turvaamista.

Mamk kehittää alueen palveluja ja prosesseja huomioiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, mahdolliset ympäristöriskit sekä uuden ympäristöteknologian tuomat mahdollisuudet. Lisäksi tutkimme jätteiden ja sivuainevirtojen uusia hyötykäyttömahdollisuuksia.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus- ja kehittämistyössä otetaan huomioon esimerkiksi yritysten toiminnan koko elinkaari ja vähähiilisyyden edistäminen.

Kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia

Mamk on mukana eurooppalaisessa tutkimusryhmässä, jossa kaatopaikat on tarkoitus saada hyötykäyttöön raaka-ainereserveinä. Näin jäte saa uuden merkityksen raaka-aineena kiertotaloudessa – sen sijaan, että se on lopullisesti poistettuna käytöstä. Smart Ground -tutkimusta rahoittaa Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (lue REaD-juttu Smart Groundista).

Tekesin rahoittamassa Smart Effluents -hankekokonaisuudessa Mamk ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä yritysten kanssa uutta, kokonaisvaltaista jätevedenkäsittelyn järjestelmää (lue lisää tästä). Samalla cleantech-osaamista viedään eteenpäin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hankekokonaisuuden yritysryhmässä ovat mukana BioGTS Oy, Metsäsairila Oy, Mikkelin Vesilaitos, Mipro Oy ja JK Corporation Oy. Yrityksen kehittävät tutkimustiedon pohjalta uusia laitteistoja, menettelytapoja ja toimintakonsepteja kansainvälisille markkinoille.

 Yhteinen halu vaikuttaa

Ympäristöturvallisuuden kehittämistä tehdään yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Kaikilla toimijoilla on yhteinen halu vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen ja puhtaan ympäristön turvaamiseen.

Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy vastaa kunnan lakisääteisten jätehuoltopalveluiden järjestämisestä Mikkelissä. Parhaillaan yritys on mukana jopa kuudessa Mamkin tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Toimitusjohtaja Sami Hirvonen kertoo, että Metsäsairila Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa sisäisillä ja ulkopuolisten kanssa tehtävillä hankkeilla.

– Mamkin kanssa hankkeet suunnitellaan yhdessä, ja ne ovat kehittämässä Metsäsairilan toimintaa. Erityisesti yhteisillä hankkeilla pyritään vaikuttamaan muun muassa resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen.

Hirvosen mukaan kaikki Metsäsairilassa tehtävä kehitystyö tähtää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi Smart Ground -hankkeessa, jossa kaatopaikkoja muutetaan raaka-ainereserveiksi, katse on pitkällä tulevaisuudessa.

Mamk mukana bio- ja kiertotalouden kehityksessä

Mamk on tutkinut viime vuosina myös mahdollisuuksia ympäristöriskien vähentämiseen. Saimaan alueella on kartoitettu öljyn kuljetuksiin ja varastointiin liittyviä ympäristöriskejä ja tutkittu bioöljyjen käyttäytymistä ympäristössä (lue REaD-juttu aiheesta). Lisäksi parhaillaan Mikkelin ympäristössä monitoroidaan veden ja ilman laatua useissa eri kohteissa. Mamk on myös alueella vuosien varrella edistänyt biokaasun käyttöönottoa ja laitosten saamista alueelle.

Tänä vuonna alkaneet uudet tutkimushankkeet keskittyvät alueen yritysten ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeissa edistetään muun muassa kasvisten tuoteturvallisuutta, jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä ja biohiilipellettien polttoa pienkattiloissa. Lisäksi etsitään energia- ja ekotehokkaita ratkaisuja vesihuoltolaitosten jätevesiverkoston vuotovesille ja tutkitaan hevosenlannan käyttöä bioenergiana.

Tällä kaikella pyritään turvaamaan alueen kehittäminen niin, että samalla turvataan puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) rahoitus ja korkeakoulujen välinen kilpailu siitä on kiristynyt muun muassa Tekesin ja Suomen Akatemian myöntövarojen leikkauksen vuoksi. Myös Suomeen tuleva EU-rahoitus on pienentynyt. Lisäksi pitkään jatkuneen talouden taantuman vuoksi yritysten kehitystoiminnan panostukset ovat kutistuneet viimeisen neljän vuoden aikana kansallisesti jopa 700 miljoonaa euroa.

Korkeakouluilta odotetaan kansainvälistymistä

Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus laski 20 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2015 laskun ennakoidaan edelleen jatkuvan.

Ammattikorkeakouluille ulkoinen tki-toiminnan rahoitus on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän tulosperusteisen rahoituksen indikaattori, eli rahoitusmalli-indikaattori. Tämän lisäksi se mahdollistaa korkeakouluyhteisön osaamisen ja toiminnan aluevaikuttavuuden lisäämisen. Erityisesti suora EU-rahoitus ja muu kilpailtu kansainvälinen rahoitus on osoitus tietyn substanssin vahvasta asiantuntijuudesta. Korkeakoulujen tutkimusrahoituksesta kansainvälistä kilpailtua rahaa on vielä toistaiseksi kuitenkin melko pieni osuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö odottaa suomalaisilta korkeakouluilta vahvempaa kansainvälistymistä ja Suomen rajojen ulkopuolelta kanavoituvan tutkimusrahoituksen hankintaa. Samanlaisia odotuksia on aluerahoittajilla. Sen vuoksi maakuntien Älykkään erikoistumisen strategiat sitovat alueiden kärjet ja osaamisen EU:n painottamiin ja rahoittamiin kehittämisen prioriteetteihin.

Onnistumisen Horisontti

Suoran EU-tutkimusrahoituksen kanavoitumista Suomeen on arvosteltu pieneksi. Väkilukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu kuitenkin EU-tason vertailussa kuuden parhaan joukkoon. Suomeen on saatu Horisontti 2020 -rahaa 33 euroa asukasta kohti. Vertailun kärjessä on Luxemburg, joka on saanut rahoitusta 42€/asukas. Esimerkiksi Saksa ja Englanti, jotka määrällisesti euroissa mitattuna ovat selvästi suurimpia Horisontti-rahoituksen saajia, eivät kuitenkaan pärjää väkilukuun suhteutetussa vertailussa (16€/asukas ja 18€/asukas).

Konsortion osaaminen kiteytyy hakemukseen

Kilpaillun EU-rahoituksen saamista edeltää vaativa valmisteluprosessi. Suunnittelutyön hyvä koordinointi ja konsortion yhteistyö on välttämätöntä. Varsinainen hankehakemus on oikeastaan tiivistymä pitkäjänteisestä valmistelusta. Hakemukseen kiteytyy paitsi hankkeen sisältö, myös konsortion yhteinen osaaminen ja keskinäinen työnjako. Vaikuttavuus rakentuu tästä kokonaisuudesta. Hakukuulutuksen mukainen, tarvelähtöinen idea sekä innovatiivinen ratkaisu eivät yksin riitä. Tämän lisäksi itse hakemuksen on oltava selkeästi laadittu ja hyvin kirjoitettu.

Myönteistä rahoituspäätöstä seuraa monivaiheinen neuvotteluprosessi, johon kuuluu muun muassa tietojen täydennyksiä ja mahdollisesti muutoksia budjetissa. Keskeisintä on sopimusvalmistelu konsortion ja koordinaattorin (Consortium Agreement) sekä koordinaattorin ja EU:n Komission välillä (Grant Agreement). Sopimuksia ja mandaatteja allekirjoitetaan sekä kirjallisesti että sähköisesti organisaatiokohtaisessa tutkimusportaalissa. Kaikkiaan myönteisen päätöksen saamisesta hankkeen käynnistymiseen kuluu aikaa noin puolesta vuodesta yli vuoteen.

Työmäärä kansainvälisen hankkeen valmistelussa onkin suuri. Onko pitkä, aikaa ja resursseja vievä valmistelu sen arvoista? Kun kansainvälisen hanketoiminnan kulttuuri on nuorta, taloudellisesti suorat hyödyt voivat olla marginaaliset. Osaamispääoman lisääntyminen on kuitenkin arvo sinänsä.

Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus sopimuskaudella 2017-2020. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 16.6.2015. Tavoitetila 2025. Julkaisematon PowerPoint -esitys.

Singleimage. 2015. In-touch with H2020. August 2015.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2014, Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2014/tkke_2014_2015-10-29_kat_004_fi.html

Ammattikorkeakouluissa tehdään nykyisin paljon aluekehitystä laajemmin sovellettavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä perustuu osaltaan tutkimuksellisuuteen, joka on mukana yhä vahvemmin kaikessa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan kokeilut ja pilotoinnit vaativat kokonaisvaltaisen kehittämisen pohjaksi vahvaa tietoa ja tieteellisen ajattelun lähtökohtia.

Tutkimuksellisuuden vahvistuminen avaa mahdollisuuksia yhä useammin myös tieteellisesti kilpailtuun tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Suomen Akatemia, strategisen tutkimuksen rahoitus ja tieteellistä tutkimusta tukevat säätiöt, puhumattakaan kansainvälisistä rahoituskanavista, esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, ovat myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmahdollisuuksia.

Vahvoissa verkostoissa kaikki täydentävät toisiaan

Ammattikorkeakoulun kansainväliset verkostot ovat rakentuneet ensisijaisesti koulutuksellisen yhteistyön lähtökohdista. Tälle perustalle voidaan luoda myös TKI-toiminnan verkostoja, mutta se ei välttämättä ole suorin tie laadukkaan tutkimuskonsortion aikaansaamiseksi. Verkostojen rakentumisessa keskeistä on se, että eri toimijoiden asiantuntijuus täydentää toisiaan.

Verkostojen rakentaminen konferensseissa on tehokasta. Jo ennakolta on määritelty se, mihin teemoihin konferenssissa keskitytään ja esiintyjäehdotuksista on valittu vain parhaat. Esiintyjät ovat myös esityksiä valmistellessaan määritelleet sen, millaista tutkimuksellista asiantuntijuutta he haluavat itsestään tuoda esille.

Osallistujat puolestaan voivat valita jo ennakolta, ketä haluaisivat kuulla ja kenen kanssa keskustella verkostoitumista edistääkseen. Näin verkostoa on mahdollista rakentaa aidosti asiantuntijuuksien varaan eikä esimerkiksi hankekuulutukseen liittyvän kiinnostuksen perusteella, mikä on yleistä vaikkapa Horisontti 2020-hakujen esittely- ja verkostoitumistilaisuuksissa.

Tieteelliset konferenssit oman osaamisen mittapuina

Verkostojen rakentumisessa ydinosaamisen määrittely on lähtökohta – osaamista tarjotaan muille osaksi heidän verkostoaan ja toisaalta osaamista etsitään oman verkoston kattavuuden lisäämiseksi. Tieteelliset konferenssit tarjoavat mahdollisuuden altistaa oma tutkimus ja tiedontaso kysymyksille ja keskustelulle.

Keskustelussa joutuu selkeyttämään ja kirkastamaan myös itselle sitä, mikä on omaa ydinosaamista ja varsinaista asiantuntijuutta. Parhaimmillaan keskustelut johtavat nk. jaettuun kognitioon, joka toimii vahvan verkoston rakennusaineena ja verkostoa yhdessä pitävänä voimana.

Toki antautuminen keskusteluun vaatii rohkeutta astua ulos omalta mukavuusalueelta, mutta yleensä konferenssista tuliaisina tuotu flow hautaa alleen epämukavuusalueelle hyppäämisen haasteet. Tuliaisina on ennen kaikkea uusia ajatuksia oman asiantuntijuuden edelleen kehittämiseksi.

Tuliaisina uusia ajatuksia ja varmuutta suunnata kohti tulevaa

TKI-toiminnan kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen liittyviä ajatuksiani testasin osallistuessani UNESCON järjestämään monialaiseen Anticipation-konferenssiin Trentossa, Italiassa marraskuun alussa. Konferenssin tarkoituksena oli tarjota foorumi tulevaisuudesta ja ennakoinnista sekä tulevaisuudentutkimuksen tietoperustasta ja menetelmällisestä kehittämisestä kiinnostuneille eri alojen tutkijoille ympäri maailman.

Konferenssissa käsiteltiin tulevaisuusorientoituneesti teemoja mm. tekniikasta ja teknologiasta, designista ja arkkitehtuurista, taloudesta, psykologiasta, hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä maahanmuutosta. Laajasta ohjelmasta valitsin esityksiä, joissa perehdyttiin mm. ihmisyyden, ruuan ja ravitsemuksen, nuorten ja neurotieteisiin nojaavan hyvinvoinnin tulevaisuuteen.

Omista ympyröistä irrottautuminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioita nk. helikopteriperspektiivistä. Tämä on osaltaan konferensseihin osallistumisen parasta antia. Omaa ja omaa yksikössä tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä saa suhteutettua paremmin, kun sitä tarkastelee kauempaa. Toisaalta virkistäviä uusia näkökulmia tulevaisuuden kehittämistyölle tarjosivat esimerkiksi esitykset ihmisyyden tulevaisuudesta, tulevaisuustiedon hyödyntämisestä opiskelijoiden elämänhallinnan edistämisessä tai neurotieteiden soveltamisesta hyvinvoinnin tukemisessa.

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminta kansainväliselle huipulle

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnan teemoja on kehitetty Mamkissa jo useamman vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; nuoret, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuus; ravitsemis- ja matkailupalvelut sekä hyvinvointiteknologiat -teemojen tutkimuksellinen kehittäminen kansainväliselle tasolle vaatii valmiuksia analysoida ja arvioida tehtyä työtä, uskallusta irrottautua ja kykyä havaita uusia mahdollisuuksia. Kauas katsova tulevaisuudentutkimus tarjoaa näkökulmia tällaiseen nostamalla keskusteluun vielä kaukaiselta tuntuvia visioita tai utopioita.

Painoalallamme on jo useita asiantuntijoita, jotka ovat mukana erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen TKI-toiminta vaatii kuitenkin erityistä panostusta – osaaminen ja sen suhteuttaminen kv-hankeverkostoiksi on erilaista kuin alueellisen tason TKI-toiminta. Koska osa asiantuntijuudesta on jo sillä tasolla, että olemme ja voisimme olla haluttu partneri, on hyvä käydä keskustelua myös siitä, missä ja minkä teemojen osalta tähän myös panostetaan.

Verkostoiden ylläpitäminen ja konsortion yhteisen asiantuntijuuden ja toiminnan kehittäminen vaatii aikaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme olla mukana kehittämässä kansainvälisestikin arvostettua kestävän hyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä.

Academic institutions in Europe and beyond are nowadays expected to become key players in a global knowledge network (Guri-Rosenblit 2015). In the last two decades, this has led to a dramatic expansion of their international activities, both in volume and scope, as well as in complexity (Altbach and Knight, 2007).

International activities include for instance traditional study-abroad programs, using English as the lingua franca for scientific communication, and the growing international labour market for scholars and scientists (Altbach and Knight, 2007).

An important source, and at the same time, mechanism, which provides the necessary intelligence leading to internationalization is networking. Such concept refers both to the skill, and to the art of building useful linkages within and among a variety of institutions, societies, and communities.

The creation of these links aims at mobilizing resources, achieving various goals, building collaborative strategies, and accessing information and tools. This is especially important in the research environment, not only at the national level, but also at the international level.

Growing, living, and researching in an international environment

A concrete example of that is given by my doctoral studies, where the topic of my research has focused on an international comparison. The goal of my doctoral research has been to elaborate new insights on the co-evolutionary role of agriculture and rural development in different regional institutional contexts, namely in North Karelia, Finland, and South Tyrol, Italy. Comparing Italian and Finnish rural areas, cultures and practices has involved the building of collaborative networks with experts with international experience.

Also at the Mikkeli University of Applied Sciences (Mamk), my work has been dealing with the building and strengthening of international connections, with the specific goal of accessing new information, planning common projects, and creating cross-border collaborative arrangements.

Experiencing higher education abroad

Internationalisation and globalisation require mobility of people and labour, which causes more competition of competent and educated people (ARENE 2007). Within this context, at the EU level, an important role is played by the ERASMUS + Programme, which allows higher education (HE) staff to teach at HE partners abroad.

The opportunity to participate at the ERASMUS + Programme at Charles University, Czech Republic, in November 2014 has strengthened my research and development skills, especially my portfolio of hard knowledge and soft skills. I gave lectures and seminars on multi-level governance of rural development and policy in the EU and on multifunctionality in agriculture.

In addition, I had the opportunity to participate in a field trip where I familiarized with the different types of land uses that characterize the Czech countryside. My experience from this ERASMUS + Programme has created solid networks with experts from Charles University.

Amazing view of Czech countryside.

Promoting entrepreneurial culture: the International Association of Science Parks (IASP)

Since promoting entrepreneurial culture is one of the key assets of the universities of applied sciences, it is highly relevant to create links with science parks, whose role include the combination of business and research in order to create new innovations.

The participation as a speaker at the International Association of Science Parks’ workshop “Regional specialization and Green Growth” (held in Joensuu in May 2015) has given me the opportunity to increase my knowledge and contacts on the role of science parks’ in Europe and beyond by a variety of national and international case studies.

Conference in Aberdeen: platform for international networking and development projects

The European Society for Rural Sociology Congress, held in Aberdeen, Scotland, in August 2015 has also represented an important platform to strengthen the R&D activities of the Mikkeli University of Applied Sciences. Such activities have focused on expanding research networks, and at the same time on planning a future research proposal within the Horizon 2020 Programme.

At the same venue, the conference proceeding “Identifying Social Innovations in Local Rural Development Initiatives” was presented and discussed. In a meeting with other university colleagues, we discussed on developing such proceeding into to a full scientific article. Last but not least, this conference has been an important setting for strengthening national collaborations on how to bring forward ongoing project plans at the international level.

This picture was taken during an agritourism field trip during my conference in Aberdeen.

Concluding remarks

“Operating in an international higher education setting has a crucial impact on shaping the missions, strategic planning and operational practices of higher education institutions in the current global society” (Guri-Rosenblit 2015, 13).

My international involvement at Mamk has been developing my skills in teaching, in building new international collaborations, and in developing research projects.

On the other hand, such international activities have brought to the forefront the cutting-edge research, development, and innovation activities of Mamk. By being increasingly involved in the international arena, Mamk will become a strong competitor in the global knowledge network, by attracting young talents, and strengthening its innate entrepreneurial culture.

References

Altbach, P.G., and J. Knight, (2007). The Internationalization of Higher Education: motivation and realities. Journal of Studies in International Education, Vol. 11, No. 3/4, 290-305.

ARENE (2007). The Bologna Process and Finnish Universities of Applied Sciences. Participation of Finnish Universities of Applied Sciences in the European Higher Education Area. The Final Report of the Project. Helsinki: Edita Prima Oy.

Guri-Rosenblit (2015). Internationalization of higher education: navigating between contrasting trends. In Curaj, A., Matei, L., Pricopie, R., Salmi, J., and P. Scott (eds). The European Higher Education Area. Between critical reflections and future policies, 13-26, Springer, UK.

Mikä on tärkeää kohtaamisissa ja kansainvälisyydessä täällä? Tätä kysymystä usein oppilaitospappinakin pohdin. Liisa Salo-Lee puhuu nöyryydestä ja halusta ymmärtää ja oppia uutta. Jokainen ihminen, jonka kohtaa, on samanlainen ja erilainen. Sitä erilaisuutta ei pidä pelätä.

Erilaisuutta voi olla ikä, kansalaisuus, sukupuoli, kulttuuri, ihonväri, uskonto ja moni muuta asiaa. Erilaisuutta täällä riittää. Mahtavaa! Joka päivä saamme kohdata jotain uutta.

Erityisen samaa meillä on ihmisyytemme

Emerita professori Liisa Salo-Lee viraili Mamkissa marraskuussa osana Multiculturalism in studies and working life -kurssia. Kuva: Kati Hoffren.

Mutta kyllä samanlaisuuttakin riittää. Kun lapsi, 10 vuotta, lähti aamulla kouluun, hän huomasi, että kaverilla oli samanlainen takki kuin hänellä. ”Jes, me olemme nyt samikset!”

Mamkillakin löytyy niitä ”samiksia”, joilla on samanlaiset vaatteet ja aatteetkin, mutta erityisen samaa täällä meille kaikille on ihmisyytemme.

Dialogista osaamista voi kehittää

Liisa Salo-Leen peruslähtökohta kulttuurien välisessä viestinnässä on, että se on jatkuvaa oppimista. Meidän täytyy oppia viestimään toisten kanssa, jotka ovat sekä samanlaisia että erilaisia kuin me.

Oppiminen tapahtuu parhaiten dialogissa ja dialogista osaamista voi kehittää. Dialogi ei ole vain pinnallista keskustelua. Se on tietoisuutta siitä, mitä itse ajattelen ja haluan toiselle viestiä, ja sen kuulemista (ei vain kuuntelemista), mitä toinen minulle viestii.

Tämä ei ole aina helppoa. Varsinkin, kun Salo-Leen mukaan kulttuurienvälisessä viestinnässä ratkaisevaa ei ole se mitä näytät tai sanot, vaan se miten näyttämäsi nähdään ja miten sanomasi kuullaan.

Vapaita, aikuisia olentoja

Olen erittäin iloinen luennon rohkaisevasta viestistä, että voimme oppia ja kehittyä. Kyse on paljolti siitä, haluammeko oppia. Ja siitä, kunnioitammeko toista ihmistä.

Luennoitsijamme lainasi Libanonista Ranskaan muuttaneen kirjailijan Amin Maaloufin ajatusta:” Toisen kunnioittaminen on sitä, että puhuu hänelle kuin täysivaltaiselle ihmiselle, vapaalle ja aikuiselle olennolle eikä niin kuin epäitsenäiselle olennolle, joka kuuluu yhteisöönsä niin kuin maaorja maahansa.”

Sen helpottamiseksi, että opimme kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, on tärkeää, että on hyvä ilmapiiri, jossa oppimista voi tapahtua. Siihen voimme jokainen vaikuttaa.

Ohjenuorana halu oppia ja toisen lähestyminen avoimesti

Kulttuurinen nöyryys oli minulle uusi ilmaisu emerita professorin luennossa, mutta sen selitys ei yllättänyt. Kulttuurinen nöyryys on halua oppia ja lähestyä toista ihmistä avoimesti.

Sitä voisi varmaan kutsua myös lähimmäisenrakkaudeksi. Siltä pohjalta on hyvä iloisesti jatkaa kansainvälistyvää matkaa, erilaisina samanlaisina.

There are around 370 international students in the degree programmes of Mikkeli University of Applied Sciences (Mamk) and approximately 150 exchange students this year.

In official matters, such as application and exams, they are served well in English, but there is obviously a lot we could do to serve them better in terms of student communication during their studies.

Everyone belongs to our community

In general, almost all written student communication in our UAS should and could be provided in English as well. It would be much easier, if we would remember this right from the beginning – when planning the content and communication channels. Usually the instructions, forms, pieces of news, event advertisements etc. at our UAS are produced in Finnish.

It is considered only after that if the information is also needed in English. For example, can a non-Finnish speaker participate in the event we are organizing?

Our UAS finds it important that everyone belongs to our community and no one is left outside. Therefore, it is important to inform and invite everyone to our activities, let it be a soccer tournament or a visit by the Finnish prime minister.

The needs are various

People often tend to think that foreign students need less information than Finnish students. Often the truth is vice versa. Finnish students can easily find information about housing, public transport etc. on the internet, but this is not the case with foreign students.

Many pieces of news, guides etc. that are published by another party but involve our students are only in Finnish. In order to get the students to feel welcome and to join the local community the information needs to be translated and adapted to their needs.

For example, in the degree programme of business management almost all students come from abroad. The staff wants to give a cosy feeling for everyone and there is a special person, a study councellor, who ensures that they get all the information they need – in English and precisely explained.

This is one of the improvements the business management degree programme has made on the basis of the feedback given by previous students. Therefore, it is important that also international students can give feedback and this way improve the quality of both studies and support services. The system was also praised by the Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) in the audit made in 2013.

The student intranet of Mamk and Kyamk was published in the beginning of 2015. There are separate front pages in Finnish and in English, but the event calendar and flea market are common.

Social media can be a powerful tool

Also the activities for international alumni need to be adjusted according to their needs. Bachelor of Business Administration, Meri Honkaniemi, explored this in her bachelor’s thesis in 2014 and found that social media is a powerful tool to reach alumni who live around the world. But the services and channels have to be studied and carefully chosen – Facebook is not enough, though it is popular among Finns.

Honkaniemi suggests that Mamk could provide communication in English also on YouTube, LinkedIn and Pinterest. Also for those members of the alumni network who still live in Finland, the topics of interest are different from those of the originally Finnish alumni. For example, they want to hear fellow stories about what is it like to find a job and work in Finland as a foreigner.

Students are involved in improving student communication at Mamk and Kyamk

At the moment we have a year-long project in improving student communication at Mamk and Kymenlaakso University of Applied Sciences (Kyamk). All the first year student had a possibility to answer an enquiry about their experiences so far, and the results gave us important information on the viewpoint of international students.

In addition, there is a project group of international students helping us. They collect feedback and suggestions for our student intranet service from both the international degree programmes and exchange students. The fact is that the intranet in English is more limited than in Finnish.

Still, the international students have rated it better than the Finnish students in the previous enquiries. Could this be due to different expectations of students coming from different cultures? In any case, it is valuable to get more concrete feedback from international students. It will form the basis for developing our daily work and also a common language and translation guidelines for our new, common university of applied sciences in 2017.

Sources:

The audit report of Mikkeli University of Applied Sciences (in Finnish) http://karvi.fi/publication/mikkelin-ammattikorkeakoulun-auditointi-2013/

Meri Honkaniemi: Developing international alumni activities in Mikkeli University of Applied Sciences : Case Business Management degree programme. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402192444