Uuden Pienyrityskeskuksen tehtävänä on ensisijaisesti uusien innovaatioiden, yrittäjyyden kaupallistamisen tukeminen. Toiseksi Pienyrityskeskus tukee yrityksiä niiden alkuvaiheessa sekä kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Vahvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Pienyrityskeskus vahvistaa yrittäjien osaamista ja pienten yritysten kehittymistä tällä useassa eri hankkeessa, joissa työskennellään yhdessä yrittäjien tai muun yrityksen henkilökunnan kanssa.

Voimakkaassa nousussa yrityksissä ovat palveluiden tuotteistamisen koulutukset, valmennukset ja tutkimus. Pienyrityskeskuksen sparrattavana on parhaillaan sekä eteläsavolaisia että pohjoissavolaisia yrityksiä.

Uuden yrittäjyyden tukemista

Pienyrityskeskus kehittää yrittäjyyden pedagogisia valmiuksia oppilaitoksissa. Tällä hetkellä yhteistyötä on erityisesti lukioiden kanssa. Eri oppilaitosasteiden välinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyö on myös käynnissä.

Nuorten työllistymistä Pienyrityskeskus tukee uusilla menetelmillä, kuten pelillistämällä ja digitaalisilla valmennuksilla. Kokeneempia tuetaan työllistymisessä perinteisemmillä menetelmillä, esimerkiksi kannustamalla oman yrityksen perustamiseen tai menemään osuustoimintaan mukaan.

Kansainvälisen vaikuttamisen keskiössä on Itämeren alueen yhteistyö

Yrityshautomoyhteistyötä tehdään yli Itämeren ja Venäjä nostaa jälleen merkitystään. Uusien Suomi-Venäjä -kehittämisohjelmien avautuminen mahdollistaa rajat ylittävän yhteistyön.

Tällä on suuri merkitys yrittäjyyden kehittämiselle sitä kautta työllistymiselle. Suomitalo Pietarin ydinkeskustassa on hyvä paikka uudenlaisen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan korkeakouluyhteistyölle.

Tiedosta tuottavuutta yrityksiin

Yrityksien keräämän datan yhä tehokkaampi hyödyntäminen – ja datasta saatavalla tiedolla johtaminen – ovat tulevaisuudessa yhä keskeisempiä myös pk-yrityksille.

Marraskuussa Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa Datasta arvoa tietojohtamisella pääpuhujana ollut Pirjo Ståhle muistutti, että Suomalaiset yritykset ovat erittäin otollisessa asemassa hyödyntämään tietoa johtamisessaan. Suomessa yritysten saatavilla olevat tiedot ovat luotettavia ja suomalaiset luottavat viranomaisten ja yritysten tuottamaan tietoon.

Tiedon parempi hyödyntäminen johtamisen ja ennakoinnin tukena parantaa myös alueen pk-yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tässä kehityksessä Pienyrityskeskus on keskeisessä asemassa osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digitaalisen talouden tutkimus- ja kehittämisympäristöä.

Mamkin tutkimustoiminnassa ympäristöturvallisuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, yritysten kehittämistä ympäristöystävällisemmiksi ja puhtaan elinympäristön turvaamista.

Mamk kehittää alueen palveluja ja prosesseja huomioiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, mahdolliset ympäristöriskit sekä uuden ympäristöteknologian tuomat mahdollisuudet. Lisäksi tutkimme jätteiden ja sivuainevirtojen uusia hyötykäyttömahdollisuuksia.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus- ja kehittämistyössä otetaan huomioon esimerkiksi yritysten toiminnan koko elinkaari ja vähähiilisyyden edistäminen.

Kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia

Mamk on mukana eurooppalaisessa tutkimusryhmässä, jossa kaatopaikat on tarkoitus saada hyötykäyttöön raaka-ainereserveinä. Näin jäte saa uuden merkityksen raaka-aineena kiertotaloudessa – sen sijaan, että se on lopullisesti poistettuna käytöstä. Smart Ground -tutkimusta rahoittaa Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (lue REaD-juttu Smart Groundista).

Tekesin rahoittamassa Smart Effluents -hankekokonaisuudessa Mamk ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä yritysten kanssa uutta, kokonaisvaltaista jätevedenkäsittelyn järjestelmää (lue lisää tästä). Samalla cleantech-osaamista viedään eteenpäin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hankekokonaisuuden yritysryhmässä ovat mukana BioGTS Oy, Metsäsairila Oy, Mikkelin Vesilaitos, Mipro Oy ja JK Corporation Oy. Yrityksen kehittävät tutkimustiedon pohjalta uusia laitteistoja, menettelytapoja ja toimintakonsepteja kansainvälisille markkinoille.

 Yhteinen halu vaikuttaa

Ympäristöturvallisuuden kehittämistä tehdään yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Kaikilla toimijoilla on yhteinen halu vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen ja puhtaan ympäristön turvaamiseen.

Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy vastaa kunnan lakisääteisten jätehuoltopalveluiden järjestämisestä Mikkelissä. Parhaillaan yritys on mukana jopa kuudessa Mamkin tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Toimitusjohtaja Sami Hirvonen kertoo, että Metsäsairila Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa sisäisillä ja ulkopuolisten kanssa tehtävillä hankkeilla.

– Mamkin kanssa hankkeet suunnitellaan yhdessä, ja ne ovat kehittämässä Metsäsairilan toimintaa. Erityisesti yhteisillä hankkeilla pyritään vaikuttamaan muun muassa resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen.

Hirvosen mukaan kaikki Metsäsairilassa tehtävä kehitystyö tähtää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi Smart Ground -hankkeessa, jossa kaatopaikkoja muutetaan raaka-ainereserveiksi, katse on pitkällä tulevaisuudessa.

Mamk mukana bio- ja kiertotalouden kehityksessä

Mamk on tutkinut viime vuosina myös mahdollisuuksia ympäristöriskien vähentämiseen. Saimaan alueella on kartoitettu öljyn kuljetuksiin ja varastointiin liittyviä ympäristöriskejä ja tutkittu bioöljyjen käyttäytymistä ympäristössä (lue REaD-juttu aiheesta). Lisäksi parhaillaan Mikkelin ympäristössä monitoroidaan veden ja ilman laatua useissa eri kohteissa. Mamk on myös alueella vuosien varrella edistänyt biokaasun käyttöönottoa ja laitosten saamista alueelle.

Tänä vuonna alkaneet uudet tutkimushankkeet keskittyvät alueen yritysten ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeissa edistetään muun muassa kasvisten tuoteturvallisuutta, jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä ja biohiilipellettien polttoa pienkattiloissa. Lisäksi etsitään energia- ja ekotehokkaita ratkaisuja vesihuoltolaitosten jätevesiverkoston vuotovesille ja tutkitaan hevosenlannan käyttöä bioenergiana.

Tällä kaikella pyritään turvaamaan alueen kehittäminen niin, että samalla turvataan puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville.

Aina ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja kannattaa etsiä myös maailmalta. Ainakin anglosaksisissa maissa nuorten palvelujen kehittämisen suuntaukset liittyvät keskeisesti järjestöjen innovatiiviseen panokseen. Järjestöissä on esimerkiksi kehitetty nuorisotyön menetelmiä nuorten osallisuutta tukeviksi ja valmennetaan nuorisotyöntekijöitä uusin menetelmiin.

Myös Suomessa on otettu mallia esimerkiksi brittiläisissä järjestöissä alkunsa saaneista innovaatioista. Suomessa nuorten palveluissa on kokeiltu muun muassa uudentyyppisiä palvelujen rahoittamisen käytäntöjä, kuten osallistavan budjetin mallia. Mallissa nuoret ovat mukana päättämässä, millaisia palveluita järjestetään ja päätökset ohjaavat, mitä palveluja rahoitetaan. Mallia on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä nuorten vapaa-ajan palveluissa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia pitää olla

Palveluita koskevien innovaatioiden taustalla onkin usein tarkoitus tukea nuorten osallisuutta ja myös lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella nuorilla kuntalaisilla on lopulta vain harvoin mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin palveluihin.

Nuoret eivät välttämättä tiedä kunnan palvelutarjonnasta tarpeeksi tai he eivät tiedä, missä elämänvaiheissa ja miten olisivat palveluihin oikeutettuja.

Nuorten näkökulmia ja tarpeita kartoittaessa hankkeessa on tullut havaituksi, että nuorilla on napakkaa sanottavaa kaikkien sektorien palveluista – oli kysymys niin sosiaali- ja terveys- kuin koulutus-, nuoriso- ja virkistys- ja vapaa-ajan palveluistakin.

Nuorten palautetta tarvitaan

Koska nuorilla on sanottavaa ja halua vaikuttaa, maaperä on kunnissa otollinen nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle. Kaikissa kunnissa ei välttämättä ole käytäntöjä, joissa nuoret saisivat tilaisuuden antaa palautetta palvelujen toimivuudesta tai muista palveluihin liittyvistä tarpeistaan.

Kunnallisissa palveluissa tarvitaan siis sellaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa nuorten näkökulma palveluihin otetaan huomioon entistä systemaattisemmin.

Digitaalisuus lyhentää välimatkaa

Digitaalinen kehitys mahdollistaa ketteriä palveluinnovaatioita. Vaikka digitaalisuus on luonut uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, sitä on Etelä-Savossa käytetty juuri nuorten palveluissa vasta vähän.

Etenkin syrjäseutukunnissa, joissa välimatkat ovat pitkiä, digitaalisuuden hyödyntäminen parantaisi palveluiden saavutettavuutta. Palveluverkosto ei välttämättä toimi saumattomasti, joten eri palvelusektorien ammattilaiset voisivat hyödyntää digitaalisia tietojärjestelmiä oman verkostotoimintansa välineenä ja parantamaan keskinäistä tiedonvaihtoaan.

Nuorten palveluiden, niiden saavutettavuuden ja toimivuuden kehittämiseen on Etelä-Savossa paljon mahdollisuuksia. Vaikuttamisen mahdollisuudet parantavat kuntalaisten hyvinvointia yleisesti.

Kestävän hyvinvoinnin strategisen kehittämisen hankkeessa (2015–2016) tarkastellaan Etelä-Savon syrjäseutujen nuorten elinolosuhteita ja nuoria tukevia palveluja. Havaintoja suhteutetaan kansainväliseen tietämykseen syrjäseuduilla elävistä nuorista. KEHYS-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) rahoitus ja korkeakoulujen välinen kilpailu siitä on kiristynyt muun muassa Tekesin ja Suomen Akatemian myöntövarojen leikkauksen vuoksi. Myös Suomeen tuleva EU-rahoitus on pienentynyt. Lisäksi pitkään jatkuneen talouden taantuman vuoksi yritysten kehitystoiminnan panostukset ovat kutistuneet viimeisen neljän vuoden aikana kansallisesti jopa 700 miljoonaa euroa.

Korkeakouluilta odotetaan kansainvälistymistä

Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus laski 20 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2015 laskun ennakoidaan edelleen jatkuvan.

Ammattikorkeakouluille ulkoinen tki-toiminnan rahoitus on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän tulosperusteisen rahoituksen indikaattori, eli rahoitusmalli-indikaattori. Tämän lisäksi se mahdollistaa korkeakouluyhteisön osaamisen ja toiminnan aluevaikuttavuuden lisäämisen. Erityisesti suora EU-rahoitus ja muu kilpailtu kansainvälinen rahoitus on osoitus tietyn substanssin vahvasta asiantuntijuudesta. Korkeakoulujen tutkimusrahoituksesta kansainvälistä kilpailtua rahaa on vielä toistaiseksi kuitenkin melko pieni osuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö odottaa suomalaisilta korkeakouluilta vahvempaa kansainvälistymistä ja Suomen rajojen ulkopuolelta kanavoituvan tutkimusrahoituksen hankintaa. Samanlaisia odotuksia on aluerahoittajilla. Sen vuoksi maakuntien Älykkään erikoistumisen strategiat sitovat alueiden kärjet ja osaamisen EU:n painottamiin ja rahoittamiin kehittämisen prioriteetteihin.

Onnistumisen Horisontti

Suoran EU-tutkimusrahoituksen kanavoitumista Suomeen on arvosteltu pieneksi. Väkilukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu kuitenkin EU-tason vertailussa kuuden parhaan joukkoon. Suomeen on saatu Horisontti 2020 -rahaa 33 euroa asukasta kohti. Vertailun kärjessä on Luxemburg, joka on saanut rahoitusta 42€/asukas. Esimerkiksi Saksa ja Englanti, jotka määrällisesti euroissa mitattuna ovat selvästi suurimpia Horisontti-rahoituksen saajia, eivät kuitenkaan pärjää väkilukuun suhteutetussa vertailussa (16€/asukas ja 18€/asukas).

Konsortion osaaminen kiteytyy hakemukseen

Kilpaillun EU-rahoituksen saamista edeltää vaativa valmisteluprosessi. Suunnittelutyön hyvä koordinointi ja konsortion yhteistyö on välttämätöntä. Varsinainen hankehakemus on oikeastaan tiivistymä pitkäjänteisestä valmistelusta. Hakemukseen kiteytyy paitsi hankkeen sisältö, myös konsortion yhteinen osaaminen ja keskinäinen työnjako. Vaikuttavuus rakentuu tästä kokonaisuudesta. Hakukuulutuksen mukainen, tarvelähtöinen idea sekä innovatiivinen ratkaisu eivät yksin riitä. Tämän lisäksi itse hakemuksen on oltava selkeästi laadittu ja hyvin kirjoitettu.

Myönteistä rahoituspäätöstä seuraa monivaiheinen neuvotteluprosessi, johon kuuluu muun muassa tietojen täydennyksiä ja mahdollisesti muutoksia budjetissa. Keskeisintä on sopimusvalmistelu konsortion ja koordinaattorin (Consortium Agreement) sekä koordinaattorin ja EU:n Komission välillä (Grant Agreement). Sopimuksia ja mandaatteja allekirjoitetaan sekä kirjallisesti että sähköisesti organisaatiokohtaisessa tutkimusportaalissa. Kaikkiaan myönteisen päätöksen saamisesta hankkeen käynnistymiseen kuluu aikaa noin puolesta vuodesta yli vuoteen.

Työmäärä kansainvälisen hankkeen valmistelussa onkin suuri. Onko pitkä, aikaa ja resursseja vievä valmistelu sen arvoista? Kun kansainvälisen hanketoiminnan kulttuuri on nuorta, taloudellisesti suorat hyödyt voivat olla marginaaliset. Osaamispääoman lisääntyminen on kuitenkin arvo sinänsä.

Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus sopimuskaudella 2017-2020. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 16.6.2015. Tavoitetila 2025. Julkaisematon PowerPoint -esitys.

Singleimage. 2015. In-touch with H2020. August 2015.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2014, Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2014/tkke_2014_2015-10-29_kat_004_fi.html

Ammattikorkeakouluissa tehdään nykyisin paljon aluekehitystä laajemmin sovellettavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä perustuu osaltaan tutkimuksellisuuteen, joka on mukana yhä vahvemmin kaikessa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan kokeilut ja pilotoinnit vaativat kokonaisvaltaisen kehittämisen pohjaksi vahvaa tietoa ja tieteellisen ajattelun lähtökohtia.

Tutkimuksellisuuden vahvistuminen avaa mahdollisuuksia yhä useammin myös tieteellisesti kilpailtuun tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Suomen Akatemia, strategisen tutkimuksen rahoitus ja tieteellistä tutkimusta tukevat säätiöt, puhumattakaan kansainvälisistä rahoituskanavista, esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, ovat myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmahdollisuuksia.

Vahvoissa verkostoissa kaikki täydentävät toisiaan

Ammattikorkeakoulun kansainväliset verkostot ovat rakentuneet ensisijaisesti koulutuksellisen yhteistyön lähtökohdista. Tälle perustalle voidaan luoda myös TKI-toiminnan verkostoja, mutta se ei välttämättä ole suorin tie laadukkaan tutkimuskonsortion aikaansaamiseksi. Verkostojen rakentumisessa keskeistä on se, että eri toimijoiden asiantuntijuus täydentää toisiaan.

Verkostojen rakentaminen konferensseissa on tehokasta. Jo ennakolta on määritelty se, mihin teemoihin konferenssissa keskitytään ja esiintyjäehdotuksista on valittu vain parhaat. Esiintyjät ovat myös esityksiä valmistellessaan määritelleet sen, millaista tutkimuksellista asiantuntijuutta he haluavat itsestään tuoda esille.

Osallistujat puolestaan voivat valita jo ennakolta, ketä haluaisivat kuulla ja kenen kanssa keskustella verkostoitumista edistääkseen. Näin verkostoa on mahdollista rakentaa aidosti asiantuntijuuksien varaan eikä esimerkiksi hankekuulutukseen liittyvän kiinnostuksen perusteella, mikä on yleistä vaikkapa Horisontti 2020-hakujen esittely- ja verkostoitumistilaisuuksissa.

Tieteelliset konferenssit oman osaamisen mittapuina

Verkostojen rakentumisessa ydinosaamisen määrittely on lähtökohta – osaamista tarjotaan muille osaksi heidän verkostoaan ja toisaalta osaamista etsitään oman verkoston kattavuuden lisäämiseksi. Tieteelliset konferenssit tarjoavat mahdollisuuden altistaa oma tutkimus ja tiedontaso kysymyksille ja keskustelulle.

Keskustelussa joutuu selkeyttämään ja kirkastamaan myös itselle sitä, mikä on omaa ydinosaamista ja varsinaista asiantuntijuutta. Parhaimmillaan keskustelut johtavat nk. jaettuun kognitioon, joka toimii vahvan verkoston rakennusaineena ja verkostoa yhdessä pitävänä voimana.

Toki antautuminen keskusteluun vaatii rohkeutta astua ulos omalta mukavuusalueelta, mutta yleensä konferenssista tuliaisina tuotu flow hautaa alleen epämukavuusalueelle hyppäämisen haasteet. Tuliaisina on ennen kaikkea uusia ajatuksia oman asiantuntijuuden edelleen kehittämiseksi.

Tuliaisina uusia ajatuksia ja varmuutta suunnata kohti tulevaa

TKI-toiminnan kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen liittyviä ajatuksiani testasin osallistuessani UNESCON järjestämään monialaiseen Anticipation-konferenssiin Trentossa, Italiassa marraskuun alussa. Konferenssin tarkoituksena oli tarjota foorumi tulevaisuudesta ja ennakoinnista sekä tulevaisuudentutkimuksen tietoperustasta ja menetelmällisestä kehittämisestä kiinnostuneille eri alojen tutkijoille ympäri maailman.

Konferenssissa käsiteltiin tulevaisuusorientoituneesti teemoja mm. tekniikasta ja teknologiasta, designista ja arkkitehtuurista, taloudesta, psykologiasta, hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä maahanmuutosta. Laajasta ohjelmasta valitsin esityksiä, joissa perehdyttiin mm. ihmisyyden, ruuan ja ravitsemuksen, nuorten ja neurotieteisiin nojaavan hyvinvoinnin tulevaisuuteen.

Omista ympyröistä irrottautuminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioita nk. helikopteriperspektiivistä. Tämä on osaltaan konferensseihin osallistumisen parasta antia. Omaa ja omaa yksikössä tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä saa suhteutettua paremmin, kun sitä tarkastelee kauempaa. Toisaalta virkistäviä uusia näkökulmia tulevaisuuden kehittämistyölle tarjosivat esimerkiksi esitykset ihmisyyden tulevaisuudesta, tulevaisuustiedon hyödyntämisestä opiskelijoiden elämänhallinnan edistämisessä tai neurotieteiden soveltamisesta hyvinvoinnin tukemisessa.

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminta kansainväliselle huipulle

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnan teemoja on kehitetty Mamkissa jo useamman vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; nuoret, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuus; ravitsemis- ja matkailupalvelut sekä hyvinvointiteknologiat -teemojen tutkimuksellinen kehittäminen kansainväliselle tasolle vaatii valmiuksia analysoida ja arvioida tehtyä työtä, uskallusta irrottautua ja kykyä havaita uusia mahdollisuuksia. Kauas katsova tulevaisuudentutkimus tarjoaa näkökulmia tällaiseen nostamalla keskusteluun vielä kaukaiselta tuntuvia visioita tai utopioita.

Painoalallamme on jo useita asiantuntijoita, jotka ovat mukana erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälinen TKI-toiminta vaatii kuitenkin erityistä panostusta – osaaminen ja sen suhteuttaminen kv-hankeverkostoiksi on erilaista kuin alueellisen tason TKI-toiminta. Koska osa asiantuntijuudesta on jo sillä tasolla, että olemme ja voisimme olla haluttu partneri, on hyvä käydä keskustelua myös siitä, missä ja minkä teemojen osalta tähän myös panostetaan.

Verkostoiden ylläpitäminen ja konsortion yhteisen asiantuntijuuden ja toiminnan kehittäminen vaatii aikaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme olla mukana kehittämässä kansainvälisestikin arvostettua kestävän hyvinvoinnin tutkimusta ja kehittämistä.

Mikä on tärkeää kohtaamisissa ja kansainvälisyydessä täällä? Tätä kysymystä usein oppilaitospappinakin pohdin. Liisa Salo-Lee puhuu nöyryydestä ja halusta ymmärtää ja oppia uutta. Jokainen ihminen, jonka kohtaa, on samanlainen ja erilainen. Sitä erilaisuutta ei pidä pelätä.

Erilaisuutta voi olla ikä, kansalaisuus, sukupuoli, kulttuuri, ihonväri, uskonto ja moni muuta asiaa. Erilaisuutta täällä riittää. Mahtavaa! Joka päivä saamme kohdata jotain uutta.

Erityisen samaa meillä on ihmisyytemme

Emerita professori Liisa Salo-Lee viraili Mamkissa marraskuussa osana Multiculturalism in studies and working life -kurssia. Kuva: Kati Hoffren.

Mutta kyllä samanlaisuuttakin riittää. Kun lapsi, 10 vuotta, lähti aamulla kouluun, hän huomasi, että kaverilla oli samanlainen takki kuin hänellä. ”Jes, me olemme nyt samikset!”

Mamkillakin löytyy niitä ”samiksia”, joilla on samanlaiset vaatteet ja aatteetkin, mutta erityisen samaa täällä meille kaikille on ihmisyytemme.

Dialogista osaamista voi kehittää

Liisa Salo-Leen peruslähtökohta kulttuurien välisessä viestinnässä on, että se on jatkuvaa oppimista. Meidän täytyy oppia viestimään toisten kanssa, jotka ovat sekä samanlaisia että erilaisia kuin me.

Oppiminen tapahtuu parhaiten dialogissa ja dialogista osaamista voi kehittää. Dialogi ei ole vain pinnallista keskustelua. Se on tietoisuutta siitä, mitä itse ajattelen ja haluan toiselle viestiä, ja sen kuulemista (ei vain kuuntelemista), mitä toinen minulle viestii.

Tämä ei ole aina helppoa. Varsinkin, kun Salo-Leen mukaan kulttuurienvälisessä viestinnässä ratkaisevaa ei ole se mitä näytät tai sanot, vaan se miten näyttämäsi nähdään ja miten sanomasi kuullaan.

Vapaita, aikuisia olentoja

Olen erittäin iloinen luennon rohkaisevasta viestistä, että voimme oppia ja kehittyä. Kyse on paljolti siitä, haluammeko oppia. Ja siitä, kunnioitammeko toista ihmistä.

Luennoitsijamme lainasi Libanonista Ranskaan muuttaneen kirjailijan Amin Maaloufin ajatusta:” Toisen kunnioittaminen on sitä, että puhuu hänelle kuin täysivaltaiselle ihmiselle, vapaalle ja aikuiselle olennolle eikä niin kuin epäitsenäiselle olennolle, joka kuuluu yhteisöönsä niin kuin maaorja maahansa.”

Sen helpottamiseksi, että opimme kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, on tärkeää, että on hyvä ilmapiiri, jossa oppimista voi tapahtua. Siihen voimme jokainen vaikuttaa.

Ohjenuorana halu oppia ja toisen lähestyminen avoimesti

Kulttuurinen nöyryys oli minulle uusi ilmaisu emerita professorin luennossa, mutta sen selitys ei yllättänyt. Kulttuurinen nöyryys on halua oppia ja lähestyä toista ihmistä avoimesti.

Sitä voisi varmaan kutsua myös lähimmäisenrakkaudeksi. Siltä pohjalta on hyvä iloisesti jatkaa kansainvälistyvää matkaa, erilaisina samanlaisina.

Minnesotan somalien suhteellisen hyvä työllisyys, yrittäjyysinto, poliittinen osallistuminen ja vilkas järjestötoiminta ovat herättäneet median, poliitikkojen ja virkamiesten kiinnostusta kansainvälisesti.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa -tutkimushanke (2012–2016) on ensimmäinen Suomen ja Yhdysvaltojen tilannetta vertaileva tutkimus. Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen yhtenä päätavoitteena on tuoda esille suomalaisen yhteiskunnan kotoutumisen kipupisteitä ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisuja.

Koulutususkoa, työtä ja yrittäjyyttä

Tilastojen mukaan yksi suurimmista eroista Suomen ja Minnesotan välillä liittyy koulutukseen. Vaikka somaleiden yleinen koulutustaso on alhainen sekä Minnesotassa että Suomessa, niin ero nuorten tämän hetkisessä kouluttautumisinnossa on merkittävä.

Suomessa somalinuoret ovat tutkimusten mukaan heikoimmin koulutettu maahanmuuttajaryhmä, ja heistä vain harvat jatkavat lukioihin ja korkeakouluihin. Minnesotassa puolestaan lähes kaksikymmentä prosenttia kaikista somalinuorista opiskelee parhaillaan korkeakouluissa.

Koulutuksen ohella työllistymistä pidetään usein kotoutumisen todellisena mittarina, ja ainakin tilastojen mukaan somaleiden asema Minnesotan työmarkkinoilla on parempi kuin missään muualla länsimaissa. Minnesotan somaleiden työttömyysaste on kaksitoista prosenttia, kun se esimerkiksi Suomessa on lähes kuusikymmentä prosenttia.

Varsin alhaisen työttömyyden lisäksi Minnesotan somaleissa huomiota herättää yrittäjyysinto. Osavaltiossa toimii tällä hetkellä noin tuhat somaliyritystä, kun taas Suomessa somaleiden omistamia yrityksiä oli viime vuonna vain 27.

Mutta myös köyhyyttä

Minnesotan somaleiden tilanteesta kerrottavassa tarinassa korostuvat siis usein työllisyys, yrittäjyys ja koulutususko. Usein kertomatta jää kuitenkin tarinan kääntöpuoli, eli somalimaahanmuuttajia piinaava köyhyys.

Somaliväestön ja kokonaisväestön väliset tuloerot ovat Minnesotassa huomattavan suuret, ja pienten tulojen seurauksena yli kuusikymmentä prosenttia Minnesotan somaleista elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Suomessa somaleiden taloudellinen tilanne on hieman parempi korkeammasta työttömyydestä huolimatta.

Maahanmuuton kahdet kasvot

Minnesotan somaleiden tilanne kuvaa hyvin amerikkalaisen maahanmuuton kaksijakoisuutta, jossa maahanmuuttajat sijoittuvat usein yhteiskunnan ääripäihin. Somaliyhteisössä on omat miljonäärinsä mutta myös köyhyyttä ja kodittomuutta. Amerikkalainen yhteiskunta tarjoaa siis mahdollisuuksia niille, joilla on riittävästi pääomaa pärjätä koulu- ja työmaailman kilpailussa. Mutta se ei tarjoa turvaverkkoa niille, jotka eivät tässä kilpailuissa syystä tai toisesta pärjää.

Suomessa puolestaan somaleilla on ollut suuria vaikeuksia työllistyä, mutta köyhyyttä on pystytty torjumaan hyvinvointivaltion avulla. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että somaleiden osallisuus- ja osallistumismahdollisuudet paranevat myös Suomessa.

Hanketta Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa – diaspora, kansalaisuus ja kuuluminen rahoittaa Suomen Akatemia ajalla 2012-2016.

Kansainvälinen dokumenttielokuva Lieksan Reunatieltä

Lieksan somaleista tehty dokumenttielokuva “Finding Edge Road” esitettiin Mamkissa 5.11.2015.
Kanadalaisen Brandy Yanchykin ohjaama, vuonna 2015 valmistunut dokumentti kertoo Lieksan somaleista ja ihmisistä, jotka kokevat heidät uhkana tai vastaavasti mahdollisuutena.

Dokumenttielokuvan esityksen jälkeiseen maahanmuuttoaiheiseen paneelikeskusteluun osallistuvat ohjaajan lisäksi Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa -hankkeen tutkijat. Hankkessa on haastateltu samoja Lieksan somaleista, joista myös dokumenttielokuva kertoo.

Dokumenttielokuva Finding Edge Road kertoo Lieksassa asuvista somaleista.

 

Mamkin Mikpolisalissa yleisö seurasi dokumenttia keskittyneesti.

 

Kanadalainen ohjaaja Brandy Yanchuk keskustelutti yleisöä. Kuva: Suvi Sikstus.

 

Elokuvan traileri: https://vimeo.com/125534164

 

 

Suomi-Venäjä moni- tai kaksoiskansalaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat sekä Suomen että Venäjän kansalaisia. Lähtökohtaisesti heillä on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet molempiin valtioihin. Toisaalta sekä Suomella että Venäjällä on velvollisuus hoitaa heidän asioitaan.

Suomi-Venäjä monikansalaisia on lähes 23 000, ja he ovat selvästi suurin ja nopeimmin kasvava monikansalaisten ryhmä Suomessa. Samaan aikaan Venäjän ja ”lännen” kiristyneet välit ovat nostaneet monikansalaisuuden merkityksen tärkeäksi kysymykseksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä politiikassa.

Lisääntyvää tarkkailua ja epäilyä

Monikansalaisuus voi mahdollistaa helpomman liikkumisen ja vaikuttamisen molemmissa valtioissa tai edistää kotoutumista, työllistymistä ja koulutusta.

Toisaalta asema voi luoda haasteellisia tilanteita yksilöille liittyen esimerkiksi asevelvollisuuteen tai diplomaattiseen suojeluun. Suomi-Venäjä monikansalaiset voivat kohdata myös ennakkoluuloja tai epäilyä lojaalisuudestaan molemmissa valtioissa. Heiltä voidaan myös evätä mahdollisuudet joihinkin valtion virkoihin.

Nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset elävät tilanteessa, jossa heihin kohdistuvaa tarkkailua on lisätty erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa. Heihin kulminoituu hyvin paljon Suomen ja Venäjän välisten suhteiden uhkia ja mahdollisuuksia.

Nuoret oman asemansa tulkitsijoina

Mamkissa alkaneessa hankkeessa tutkitaan, miten nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset käyttävät poliittisia oikeuksiaan, miten he identifioituvat sosiaalisesti ja kulttuurisesti ja millaista heidän ylirajainen toimintansa on Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa.

Tutkimusaineistona on laaja ja edustava kysely Suomessa asuville nuorille 16–29-vuotiaille Suomi-Venäjä monikansalaisille ja sen pohjalta tehtävät haastattelut 40:lle Suomessa ja Venäjällä asuvalle Suomi-Venäjä monikansalaiselle. Hankkeessa tehdään myös ajankohtainen asiakirja-analyysi Suomen ja Venäjän federaation kansalaisuuslaeista ja käytännöistä.

Aiheen arkaluonteisuuden vuoksi tutkimustiedonkeruu voi olla haasteellista, mutta hyvin tarpeellista sekä suomalaisen moniarvoisen yhteiskunnan yhtenäisyyden että kansainvälisen politiikan näkökulmasta.

Uutta tietoa ja vaikuttamista yhteiskuntaan

Tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa korkeakouluopetukseen ja monitieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi ne antavat tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi ja avaavat kehittämismahdollisuuksia kotoutumisessa, kansalaisuutta koskevassa lainsäädännössä ja toimenpidesuosituksissa. Aiheen tutkiminen on tärkeää myös siksi, että nuoret Suomi-Venäjä monikansalaisset saattavat omata hyödyntämätöntä potentiaalia Suomen ja Venäjän välisisille taloudellisille ja poliittisille suhteille.

Nuorten Suomi-Venäjä monikansalaisten elinolojen ja aktiivisen kansalaisuuden tutkiminen kiinnittyy nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian ydinosaamiseen ja tukee sen keskeisiä toimintatavoitteita. Lisäksi hanke on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa, jossa Venäjä on tärkeä painopiste.

Kansalaisuuden konstellaatiot – Nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset yhteiskunnallisina ja ylirajaisina toimijoina, Suomen Akatemia, 2015-2019.

There are around 370 international students in the degree programmes of Mikkeli University of Applied Sciences (Mamk) and approximately 150 exchange students this year.

In official matters, such as application and exams, they are served well in English, but there is obviously a lot we could do to serve them better in terms of student communication during their studies.

Everyone belongs to our community

In general, almost all written student communication in our UAS should and could be provided in English as well. It would be much easier, if we would remember this right from the beginning – when planning the content and communication channels. Usually the instructions, forms, pieces of news, event advertisements etc. at our UAS are produced in Finnish.

It is considered only after that if the information is also needed in English. For example, can a non-Finnish speaker participate in the event we are organizing?

Our UAS finds it important that everyone belongs to our community and no one is left outside. Therefore, it is important to inform and invite everyone to our activities, let it be a soccer tournament or a visit by the Finnish prime minister.

The needs are various

People often tend to think that foreign students need less information than Finnish students. Often the truth is vice versa. Finnish students can easily find information about housing, public transport etc. on the internet, but this is not the case with foreign students.

Many pieces of news, guides etc. that are published by another party but involve our students are only in Finnish. In order to get the students to feel welcome and to join the local community the information needs to be translated and adapted to their needs.

For example, in the degree programme of business management almost all students come from abroad. The staff wants to give a cosy feeling for everyone and there is a special person, a study councellor, who ensures that they get all the information they need – in English and precisely explained.

This is one of the improvements the business management degree programme has made on the basis of the feedback given by previous students. Therefore, it is important that also international students can give feedback and this way improve the quality of both studies and support services. The system was also praised by the Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) in the audit made in 2013.

The student intranet of Mamk and Kyamk was published in the beginning of 2015. There are separate front pages in Finnish and in English, but the event calendar and flea market are common.

Social media can be a powerful tool

Also the activities for international alumni need to be adjusted according to their needs. Bachelor of Business Administration, Meri Honkaniemi, explored this in her bachelor’s thesis in 2014 and found that social media is a powerful tool to reach alumni who live around the world. But the services and channels have to be studied and carefully chosen – Facebook is not enough, though it is popular among Finns.

Honkaniemi suggests that Mamk could provide communication in English also on YouTube, LinkedIn and Pinterest. Also for those members of the alumni network who still live in Finland, the topics of interest are different from those of the originally Finnish alumni. For example, they want to hear fellow stories about what is it like to find a job and work in Finland as a foreigner.

Students are involved in improving student communication at Mamk and Kyamk

At the moment we have a year-long project in improving student communication at Mamk and Kymenlaakso University of Applied Sciences (Kyamk). All the first year student had a possibility to answer an enquiry about their experiences so far, and the results gave us important information on the viewpoint of international students.

In addition, there is a project group of international students helping us. They collect feedback and suggestions for our student intranet service from both the international degree programmes and exchange students. The fact is that the intranet in English is more limited than in Finnish.

Still, the international students have rated it better than the Finnish students in the previous enquiries. Could this be due to different expectations of students coming from different cultures? In any case, it is valuable to get more concrete feedback from international students. It will form the basis for developing our daily work and also a common language and translation guidelines for our new, common university of applied sciences in 2017.

Sources:

The audit report of Mikkeli University of Applied Sciences (in Finnish) http://karvi.fi/publication/mikkelin-ammattikorkeakoulun-auditointi-2013/

Meri Honkaniemi: Developing international alumni activities in Mikkeli University of Applied Sciences : Case Business Management degree programme. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201402192444

ENPHE-verkosto tarjoaa korkeakoulujen opettajille, ja nykyisin myös opiskelijoille, innostavan yhteistyöfoorumin Euroopan alueen fysioterapeuttikoulutuksen kehittämiselle. Tärkeä tavoite on aktivoida kansainvälistä opettaja- ja opiskelijaliikkuvuutta, parantaa koulutuksen laatua ja kannustaa korkeakoulujen väliseen tutkimusyhteistyöhön. Verkosto myös pitää yhteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin ja koulutusta ohjaaviin viranomaisiin alan kehittämiseksi.

Kohtaamispaikkoina vuosittaiset konferenssit ja työpajat

Verkosto järjestää vuosittain kaksipäiväisen konferenssin vuorotellen Euroopan eri maissa. Konferenssipäivien aikana työskennellään työpajoissa, joissa kaikki osallistujat pääsevät jakamaan omia näkemyksiään ja kokemuksiaan käsiteltävistä teemoista.

Kehittämishankkeita ja tutkimuksia esitellään konferenssin posterinäyttelyssä ja asiantuntijoita kuullaan teemaan liittyvissä alustuksissa. Tärkeitä ovat myös vapaamuotoisemmat kohtaamiset ja illanvietot, joissa tavataan yhteistyökorkeakoulujen kollegoita, sovitaan kansainvälisistä vaihdoista ja ideoidaan muuta yhteistyötä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu mukana konferenssien posterinäyttelyissä

Mikkelin ammattikorkeakoulusta verkoston konferensseissa on esitelty Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen Yamk-koulutuksessa tehtyjä fysioterapeuttien (YAMK) opinnäytetöitä. Ne ovat esimerkkejä työelämän kehittämishankkeista ja elinikäisen oppimisen mahdollistamisesta suomalaisessa korkeakoulussa. Alueellisesta kehittämisestä esimerkkinä oli posteri, jossa esiteltiin Vesiliikunnan ja vesiterapian kehittämistä Etelä-Savossa (VESKU-hanke).

Merja Reunanen (oik.) esittelemässä Mamkin yamk-koulutuksen opinnäytetöitä Wienissä vuonna 2012.

Lisäksi posterilla on esitelty aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kuntoutukseen liittyviä Mamkin englanninkielisiä verkko-opintoja. Ne kehitettiin Itä-Suomessa toteutuneiden alueellisten tutkimushankkeiden pohjalta ja ovat nyt kansainvälisesti tarjolla.

Juhlakonferenssin kokemuksia

Mikkelin ammattikorkeakoulusta syyskuussa 2015 Belgiassa järjestettyyn konferenssiin osallistui lisäkseni fysioterapian koulutuspäällikkö Anne Henttonen.

Konferenssin aikana kutsuimme kollegan Hollannista vierailulle Savonlinnaan valmistelemaan mahdollista hankeyhteistyötä, Brightonin yliopiston kanssa sovimme vuosittaisille opettajavaihdoille jatkoa ja työpajoista saimme ideoita oman kansainvälisen viikon toteuttamiseen.

Myös suomalaisten kollegoiden tapaaminen hyödynnettiin keskusteluun mm. ajankohtaisesta valintakoeuudistuksesta. Iloista oli, että suomalaisten korkeakoulujen opiskelijavaihtojärjestelmä sai isäntämaan kiitokset: kansainväliset opiskelijavaihdot Suomessa hoidetaan esimerkillisesti ja opiskelijalähtöisesti!

Koulutusten vertailtavuus tukee kansainvälisyyttä

Vuosittaisen konferenssin lisäksi verkostolla on ollut teemaryhmiä, joissa on jatkotyöstetty työpajojen antia ja valmisteltu seuraavan vuoden tapaamista. Yhteenveto viime vuosien tuloksista koottiin kirjaseen, joka tukee eri maiden fysioterapeuttikoulutuksen kehittämistä.

Kehittämisteemoja ovat olleet EU-direktiivien ja kansainvälisen koulutusviitekehyksen soveltaminen, opetussuunnitelmien läpinäkyvyys ja laatu, elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen.

Vaikka näkemys fysioterapian ydinosaamisesta on yhtenäinen, eri maiden koulutuksissa on ja saakin olla kulttuurisia erityispiirteitä. Juuri ne ovat kansainvälisen vuorovaikutuksen suola! Koulutusten vertailtavuutta pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä se edistää fysioterapeuttien sekä alan opiskelijoiden ja kouluttajien liikkuvuutta Euroopan alueella mahdollistaen alan jatkuvan kehittymisen.