Perinteisillä vesiensuojelumenetelmillä, kuten laskeutusaltailla, ei voida täysin estää kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Erityyppisillä suodattimilla vesiensuojelu voisi tehostua.

Testejä laboratoriossa ja maastossa

Biosuodinmateriaalivaihtoehtojen soveltuvuutta on testattu metsäbiomassan varastoalueiden ja metsäojitusalueiden valumavesien käsittelyyn laboratoriomittakaavassa. Materiaaleina on testattu mm. biohiiltä ja tuhkaa.

Myös orgaanisten materiaalien kuten lehtipuuhakkeen ja rahkasammalen toimivuutta suodattajana on testattu. Laboratoriomittakaavan testauksien aikana selvitetään eri tuotevaihtoehtojen teknistä toimivuutta, kuten rakenteen kestävyyttä sekä puhdistustehoa.

Seuraavassa vaiheessa biosuotimia pilotoidaan käytännön metsätalouden vesiensuojelukohteissa. Viime vuoden aikana on perustettu kolme pilottikohdetta maastoon, jotka sijaitsevat kunnostusojituskohteen vesiensuojelurakenteissa sekä metsäbiomassan varastointialueella. Kokeiden aikana seurataan mm. tuotteiden kestävyyttä ja toimivuutta sekä teknisiä ominaisuuksia.

Biohiilisuodatin metsäojassa. Juva, Pakinmaa. Kuva: Kalle Karosto.

Biosuodattimien pilotointi

Vuonna 2015 rakennettiin yhteensä kolme biosuodatinta. Kaksi kunnostusojituskohteille, Juvan Paatelaan ja Pakinmaalle. Suodattimet asennettiin kevään ja kesän aikana kunnostusojituskohteille. Näillä kohteilla suodattavina materiaaleina käytettiin lehtipuuhaketta ja biohiiltä.

Syksyllä 2015 rakennettiin vielä yksi biohiilisuodatin bioenergiaterminaalin laskeutusaltaan purkuojaan. Suodattimen rakenne erosi edellisistä siten, että se oli edeltäjiään huomattavasti pidempi. Tällä pyrittiin lisäämään veden viipymää suodattavassa materiaalissa, joka oli biohiiltä. Suodattimien toimintaa maastossa seurataan viikoittain. Vesinäytteet suovedestä tuodaan laboratorioon tutkittaviksi. Lisäksi havainnoidaan rakenteiden kuntoa ja materiaalien toimintakykyä.

Kokeiden tuloksena saadaan tietoa biosuodinmateriaalien toimivuudesta. Testauksen yhteydessä arvioidaan mm. biosuotimen materiaalikestävyyttä, käyttöikää, kierrätettävyyttä, huollon tarvetta, logistiikkaa ja erillisen huoltopalvelun tarvetta.

Suomalainen luonto on inspiroinut taiteilijoita vuosisadoista toiseen. Ihmisen suhdetta luontoon ja metsään on kuvattu suomalaisessa kirjallisuudessa, muuntuen aikojen saatossa.

Metsät eivät merkitse meille suomalaisille pelkästään taloudellista turvaa tai maksimaalista puuntuottoa, vaan myös virkistäytymismahdollisuutta esimerkiksi metsästäen, marjastaen ja retkeillen.

Metsä voi merkitä myös tunnesidettä sukutilaan ja perheeseen. Monella meillä on myös oma mielipaikka metsässä, tai siihen osana kuuluu metsämaisema. Mielipaikassa on mahdollista palata lapsuuden tunnelmiin ja paikan herättämään turvallisuuden tunteeseen.

Metsälaki monipuolisen metsänkäytön takana

Kuva: Kati Kontinen.

Nykyisen metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosi-aalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Laki ohjaa tekemään tämän siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

Tähän kiteytyy paljon sekä haasteita että mahdollisuuksia. Isoimpina muutoksina vuonna 2014 voimaan astunut laki sallii metsien jatkuvan kasvatuksen. Menetelmän tarkoituksena on säilyttää metsä peitteisenä ja johtaa puuston rakenteen kehittyminen eri-ikäiseksi. Menetelmän toivotaan houkuttelevan uinuvia tiloja metsän taloudelliseen käyttöön, kun uudistusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi aukkohakkuilla.

Metsikön jatkuvan kasvatuksen malli monipuolistaa metsätyyppiä. Puun ikä- ja kokoerot kasvavat ja puuston tasalaatuisuus vaihtuu kerroksellisuuteen. Metsässä on sitä enem-män eliölajeja, mitä enemmän siellä on erilaisia erirakenteista puustoa. Näin ollen moni-muotoisuus lisääntyy.

Metsien käytön vaikutus hyvään elämään

Metsien taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittävässä asemassa maamme historiassa yhteiskunnallisesti, ja myös yksilötasolla. Metsänhoitosuosituksilla on pyritty suuntaamaan metsänkasvatusta niin, että puustopääoma lisääntyy. Siinä on onnistuttu erinomaisesti; tänä päivänä metsämme kasvavat enemmän puuta kuin koskaan ja metsäteollisuutemme saa tarvittavan raaka-aineen kotimaisesta puusta.

Yksittäisellä puukaupalla on positiivisia vaikutuksia sekä metsänomistajan talouteen että paikallistalouteen. Puukauppa tuo töitä koneyrittäjille ja metsäteollisuudelle.

Etelä-Savon aluetaloudessa merkittäviä ovat etenkin kantoraha- ja työtulot sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuomat tulot. Metsäsektori työllistää noin 4 000 henkilöä, joista 1 700 toimii metsätaloudessa ja reilu 2 000 puunjalostuksessa.