Aina ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja kannattaa etsiä myös maailmalta. Ainakin anglosaksisissa maissa nuorten palvelujen kehittämisen suuntaukset liittyvät keskeisesti järjestöjen innovatiiviseen panokseen. Järjestöissä on esimerkiksi kehitetty nuorisotyön menetelmiä nuorten osallisuutta tukeviksi ja valmennetaan nuorisotyöntekijöitä uusin menetelmiin.

Myös Suomessa on otettu mallia esimerkiksi brittiläisissä järjestöissä alkunsa saaneista innovaatioista. Suomessa nuorten palveluissa on kokeiltu muun muassa uudentyyppisiä palvelujen rahoittamisen käytäntöjä, kuten osallistavan budjetin mallia. Mallissa nuoret ovat mukana päättämässä, millaisia palveluita järjestetään ja päätökset ohjaavat, mitä palveluja rahoitetaan. Mallia on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä nuorten vapaa-ajan palveluissa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia pitää olla

Palveluita koskevien innovaatioiden taustalla onkin usein tarkoitus tukea nuorten osallisuutta ja myös lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella nuorilla kuntalaisilla on lopulta vain harvoin mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin palveluihin.

Nuoret eivät välttämättä tiedä kunnan palvelutarjonnasta tarpeeksi tai he eivät tiedä, missä elämänvaiheissa ja miten olisivat palveluihin oikeutettuja.

Nuorten näkökulmia ja tarpeita kartoittaessa hankkeessa on tullut havaituksi, että nuorilla on napakkaa sanottavaa kaikkien sektorien palveluista – oli kysymys niin sosiaali- ja terveys- kuin koulutus-, nuoriso- ja virkistys- ja vapaa-ajan palveluistakin.

Nuorten palautetta tarvitaan

Koska nuorilla on sanottavaa ja halua vaikuttaa, maaperä on kunnissa otollinen nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle. Kaikissa kunnissa ei välttämättä ole käytäntöjä, joissa nuoret saisivat tilaisuuden antaa palautetta palvelujen toimivuudesta tai muista palveluihin liittyvistä tarpeistaan.

Kunnallisissa palveluissa tarvitaan siis sellaisia käytäntöjä ja toimintamalleja, joissa nuorten näkökulma palveluihin otetaan huomioon entistä systemaattisemmin.

Digitaalisuus lyhentää välimatkaa

Digitaalinen kehitys mahdollistaa ketteriä palveluinnovaatioita. Vaikka digitaalisuus on luonut uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, sitä on Etelä-Savossa käytetty juuri nuorten palveluissa vasta vähän.

Etenkin syrjäseutukunnissa, joissa välimatkat ovat pitkiä, digitaalisuuden hyödyntäminen parantaisi palveluiden saavutettavuutta. Palveluverkosto ei välttämättä toimi saumattomasti, joten eri palvelusektorien ammattilaiset voisivat hyödyntää digitaalisia tietojärjestelmiä oman verkostotoimintansa välineenä ja parantamaan keskinäistä tiedonvaihtoaan.

Nuorten palveluiden, niiden saavutettavuuden ja toimivuuden kehittämiseen on Etelä-Savossa paljon mahdollisuuksia. Vaikuttamisen mahdollisuudet parantavat kuntalaisten hyvinvointia yleisesti.

Kestävän hyvinvoinnin strategisen kehittämisen hankkeessa (2015–2016) tarkastellaan Etelä-Savon syrjäseutujen nuorten elinolosuhteita ja nuoria tukevia palveluja. Havaintoja suhteutetaan kansainväliseen tietämykseen syrjäseuduilla elävistä nuorista. KEHYS-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.