Liike-seminaarin päätarkoituksena oli summata ammattikorkeakoulujen työtä työelämän ja alueiden kehittäjinä.

– Suomessa tutkimus, – kehitys ja innovaatiotoiminta on hyvällä mallilla. Ammattikorkeakoulujen kohdalla toiminta on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana nousujohteista. Toimintaa on toki ollut pitkään perustamisesta asti, mutta se on vahvistunut 2000-luvun alussa myös lainsäädännön myötä, toteaa ensimmäisen vierailijapuheenvuoron seminaarissa käyttänyt opetusneuvos Eeva Kaunismaa opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Ministeriö on valtakunnallisesti tukenut ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa vuosina 2013–2015 rahoittamalla yhteensä 17 hanketta kymmenellä miljoonalla eurolla. Resurssit eivät kuitenkaan ole tulevaisuudessa kasvamassa, jolloin avain onkin siinä, kuinka varoja käytetään. Kaikkien hankkeiden tuloksellisuutta ei kuitenkaan voida mitata vain taloudellisilla mittareilla.

– Meillä on laaja korkeakoulujen ja tutkimustoiminnan kenttä. On tärkeää tehdä tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaa kaikilla aloilla, mutta kaikilla aloilla ne eivät ole sellaisia, jotka voidaan nopeasti kaupallistaa. Kaikkia kuitenkin tarvitaan. Tietysti voidaan miettiä myös toista kautta; esimerkiksi jos TKI-toiminnan kautta terveydenhoitojärjestelmää saadaan kehitettyä, voidaan saada aikaan säästöjä, Kaunismaa toteaa.

Työelämästä eväitä oppimiseen

Ensimmäisen päivän paneelikeskustelussa puntaroitiin kokeilukulttuuria ja ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Keskusteluun osallistunut Sami Kämppi OiOi Collective Oy:stä korostaa yritysten ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä.

-Olen painottanut jokaisessa työpaikassani, että oppilaitosten kanssa pitää tehdä yhteistyötä. Näin opiskelijat näkevät konkreettisesti, miten he voivat soveltaa oppimaansa työelämässä ja millaista työnteko on. Tällä tavoin myös yrittäjä saa valmiimpia työntekijöitä, mutta tietysti yrityksellä on vastuu kouluttaa uutta työntekijää myös työelämässä.

Sami Kämppi (OiOi Collective Oy) pitää työelämän ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä tärkeänä. Kuva: Tuuli Teittinen.

-Oma kokemukseni tällaisesta yhteistyöstä on, että esitimme ammattikorkeakoululle teknologiamme, jota halusimme soveltaa kuntoutuksen, autististen lasten tai ikäihmisten pariin. Pienenä yrityksenä meillä ei ole resursseja perehtyä näihin toimialoihin perusteellisesti, mutta kun saadaan se viimeisin tutkittu tieto mukaan ja yhdessä pohditaan, on se tällaisen toiminnan paras anti.

Työelämävaihdot hyödyllisiä myös opettajille

Paitsi opiskelijat, myös opettajat voivat saada eväitä yhteistyöstä työelämän edustajien kanssa. Alakohtaiset käytännöt voivat muuttua vuosien varrella ja ammattilaisen arkeen osallistumalla voi löytää uusia näkökulmia myös opetukseen. Osaamisvaihto oli yksi tiistain puheenaiheista.

FastROI Oy:n talousjohtaja Marke Tyrväinen uskoo, että osaamisvaihtoa koulujen ja työmaailman välillä tulisi tehdä enemmän. Kuva: Tuuli Teittinen.

– Yrityksessämme oli harjoittelujaksolla opettaja Karelia-ammattikorkeakoulusta. Hän oli mukana yrityksessä sekä asiakkaiden luona katsomassa kotihoidon arkea, kertoo talousjohtaja Marke Tyrväinen FastROI Oy:ltä. Yritys on joensuulainen toiminnanohjaus- ja asiakastietojärjestelmiä hoiva-alalle tuottava ohjelmistoyritys.

– Osaamisvaihtoa ei tehdä mielestäni tarpeeksi. Vaatii varmasti nöyryyttä mennä täysin uuteen tilanteeseen, mutta se myös antaa paljon. Olisi hienoa, jos olisi ammatteja, joissa oltaisiin puolet ajasta opettajina ja puolet alan kentällä työelämässä. Mekin yrityksessämme teemme töitä omalla tavallamme, joten on hyvä, että joku tulee välillä haastamaan totuttuja tapoja.

Hanketorilla tavattiin ja tutustuttiin tuloksiin

Sirkka Hagman ja Minttu Lampinen (HAMK) ovat työskennelleet samassa hankkeessa. Hagman toimi hankkeen ohjausryhmässä työelämän edustajana. Kuva: Tuuli Teittinen.

Kaksipäiväisen seminaarin yhteydessä järjestettiin myös hanketori, jossa vieraat pääsivät tutustumaan tehtyihin hankkeisiin ja toimiin.

– Usein tuijottaa sitä, mitä tekee itse, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä muut ovat saaneet aikaan, kertoi Minttu Lampinen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Lampinen kävi seminaarissa esittelemässä YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi-hanketta, jossa hän toimi projektipäällikkönä.

Mikko Laasanen ja Mikko Vuoristo puolestaan edustivat Savonian ammattikorkeakoulua, jonka Coworking learning space (TKI 2.0) -hanke oli esillä myös hanketorilla. Hankkeessa kehitettiin opetuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työelämäyhteyttä yhteistyössä Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa.

Mikko Laasanen ja Mikko Vuoristo (SAMK) tulivat seminaariin kuulemaan tuloksista ja verkostoitumaan. Kuva: Tuuli Teittinen.

– Täällä käydään keskustelua, nähdään, mitä muut ovat saaneet aikaan ja saadaan pieni katsaus siitä, mitä amk-kentällä tapahtuu juuri nyt. Suurin arvo tällaisissa tilaisuuksissa on verkostoitumisessa, totesi Vuoristo.

Virkistystä virallisen ohjelman lomassa

Virallisen ohjelman lisäksi seminaarivieraille oli tarjolla muun muassa liikuntaa ja iltaohjelmaa. Maj-Lis Läykki Tampereen ammattikorkeakoulusta kiitteli tapahtuman sisältöä kehonhuoltotunnin päätteeksi. Tunnilla myös mukana olleet Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Jatta-Jussila Suokas ja Sakariina Heikkanen totesivat myös kokonaisuuden toimineen. Muutama parannusehdotuskin löytyi.

– Olisimme toivoneet näkevämme vielä konkreettisemmin hankkeiden tuloksia, jotta näemme, millaisia projekteja kenenkin kanssa voisimme tehdä.

Sakariina Heikkanen, Jatta Jussila-Suokas, (Haaga-Helia) ja Maj-Lis Läykki (TAMK) lähtivät kehonhuoltotunnilta virkistäytyneenä. Kuva: Tuuli Teittinen.

Juontaja Jussi-Pekka Rantanen totesi tiistaipäivän päätteeksi seminaarien olevan yhä tärkeä tiedonvälityskanava.

-Vaikka käytössämme on sosiaalinen media ja hankesivustot, ei se ole poistanut tämän tyyppisten tapahtumien merkitystä, jossa kokoonnutaan yhteen ja puhutaan ihminen ihmiselle. On eri asia lukea nettisivua kuin kuulla ihmisen kertovan asiasta itse ja on mahdollisuus esittää jatkokysymyksiä.

Ensimmäisen päivän juontajana ja keskustelujen vetäjänä toimi Ylen uutisista tuttu Jussi-Pekka Rantanen. Kuva: Tuuli Teittinen.

Kuinka liike nyt jatkuu?

TKI-toiminnan tulevaisuudessa Eeva Kaunismaa näkee yhä limittyneempää toimintaa koulutuksen ja tutkimuksen kentällä.

– Avainasemassa ovat digitaalisuus, avoimuus, käyttäjä-kysyntä-hyödyntäjänäkökulman huomioiminen, verkostoituminen ja ehkä se, että korkeakoulutuksessa ei olisi erikseen TK-toimintaa tai TK-henkilöstöä, vaan se olisi tiiviisti yhteydessä koulutustoimiin. Digitaalisuuden osalta näkee jo nyt, että tutkimuksien tuloksia jaetaan vapaasti muillekin. Se avaa myös mahdollisuuksia verkostoitumiselle. Verkostoituminen ei ole kulttuurillemme aivan luonteenomaista, sitä meidän olisi syytä opetella.