Biopolttoaineiden käyttö liikenteen polttoaineissa, lämmityksessä ja kemianteollisuudessa on kasvanut ja erilaisia biopolttoaineita on tullut markkinoille viime vuosina runsaasti. Bioöljyillä pyritään korvaamaan fossiilisia raaka-aineita ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä sekä tuottamaan uusia puhtaampia tuotteita.

Öljyvahinko voi tulevaisuudessa olla bioöljyvahinko

Öljyvahingot ovat yleisiä, esimerkiksi Itä-Suomessa sattuu vuosittain noin 200 öljyvahinkoa. Suuri osa vahingoista on onneksi pieniä, mutta biopolttoaineiden yleistyessä yhä suurempi osa näistä vahingoista voi olla bioöljyvahinkoja.

Bioöljyt voivat käyttäytyä ympäristössä hyvin eri tavalla kuin tavalliset öljyt. Ne voivat esimerkiksi liueta veteen ja painua pohjaan kun taas tavalliset öljytuotteet muodostavat kelluvan öljykalvon veden pinnalle. Eri biopolttoainetuotteiden käyttäytymistä ympäristössä ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin ja tietoa tarvitaan lisää onnettomuuksiin varautumiseksi.

Bioöljyvuodon vaikutuksia ympäristössä demonstroitiin laboratoriossa. Esimerkiksi pyrolyysiöljy osittain liukeni ja osittain painui pohjaan järvivedessä. Kuva: Vuokko Malk.

Biopolttoaineiden kirjo on laaja

Uusiutuvista raaka-aineista valmistetaan mm. biodieseliä, uusiutuvaa dieseliä ja pyrolyysiöljyä. Eri biopolttoainetuotteiden välillä on suurta vaihtelua sekä raaka-aineissa, valmistustavassa että ominaisuuksissa.

Osa tuotteista on kemialliselta koostumukseltaan ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan lähes fossiilisten öljyjen kaltaisia. Toiset biopolttoaineet voivat poiketa ominaisuuksiltaan huomattavasti perinteisistä öljytuotteista ja aiheuttaa aivan uudenlaisia riskejä ja haasteita torjuntaan.

Tutkimusta tarvitaan

Biopolttoaineiden käyttäytymistä ympäristössä ja torjuntaa vahinkotilanteessa on toistaiseksi tutkittu vielä vähän. Muutamat maailmalla sattuneet vahinkotapaukset ovat osoittaneet, että biopolttoaineetkin voivat tahria lintuja, olla myrkyllisiä eliöille tai aiheuttaa esimerkiksi happikatoa.

Öljyntorjunnassa tavallisesti käytettävät öljypuomit, imeytysaineet, säiliömateriaalit ja pilaantuneen maan tai veden kunnostustekniikat eivät välttämättä sovellu kaikille biopolttoaineille.

Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhteisessä ÄLYKÖ-hankkeessa demonstroitiin laboratoriossa suomalaisten biopolttoaineiden käyttäytymistä maaperässä ja järvivedessä vuototilanteessa. Tällaisia kokeita ei ole esimerkiksi pyrolyysiöljyllä aiemmin tehty. Kokeet havainnollistivat hyvin tuotteiden välisiä eroja mutta paljastivat myös lisätutkimustarpeita.