Nomad legend comes to life in Europe

Originally I am from Kazakhstan and Kazakh people have amazing legend about Asan Kaigi. Asan Kaigi was famous Kazakh poet and philosopher of XIV century. He traveled to Central Asia searching for Promised Land where Kazakh nation could be happy.

Asan had female camel Gelmaya that according to the legend was as fast as wind. It’s one of my favorite kazakh legends and I was inspired by it.

I had questions and desperately needed answers. After 3 month of road planning I packed 2 small bags and drove my motorcycle to the shores of Atlantic ocean.

The scent of orange trees

It took me 23 days to drive from Mikkeli to Lisbon and back. During this 3 weeks I have driven more than 11000 km and crossed 15 countries.

Every day was intense and full of adventures. After this trip I realized how much the touristic impression differs of country’s real lifestyle.

My favorite city Barcelona had almost nothing in common with the rest of Spain. Crowded streets of megapolis, easily recognizable architecture of Gaudi, fancy wine bars – everyone who’ve been in Barcelona will understand my love to this culture.

Driving from Madrid to Barcelona.

Greatness of Catalans fades away while driving to the north and gives place to scorching sun, small villages located in the mountains and the scent of orange plantations. Can you imagine driving with open helmet and inhaling scent of orange trees?

Pure adrenaline

Nothing compares to driving in Paris. Pure adrenaline. Endless traffic jams. Paris will always stay in my heart. The way you feel this city is something almost magical. Parisians are stylish and beautiful, they are romantic and unexpectedly very sporty!

While I was walking down the Seine I saw the flickering Eiffel tower, magnificent Louvre and groups of parisians jogging in the evening time. And catacombs. Paris catacombs is something less mainstream but definitely not least exciting and interesting. I decided to visit them because of Community planning course that I had during my studies.

On this picture I am with french bikers. I accidentally met group of more than 80 bikers who were making tour from Bordeaux to Marseille. They warmly welcomed me and were impressed by my tour. It’s honorable among bikers to make such a long-distance trips.

Professional planning and surviving

My professional choice had great effect on trip planning. That’s why I included a visit to Sintra-Cascais Natural Park in Portugal to study park management for my thesis work.

Portuguese are very emotional and curious. They were surprised to hear that in Kazakhstan we have snow in winter time. For Portuguese people seeing snow is something extraordinary, for me – seeing ocean. I’ve never seen ocean before.

Nature of Portugal perfectly sums up temperament of Portuguese people – cold water of Atlantic and burning sun. But also Portugal was a challenge for me becauseI faced problems with motorcycle. Stuck somewhere on a gas station close to Portugal-Spanish border I had to fix engine cooling system.

Cooling liquid on motorcycle engine cascade. One of the cooling system pipes was leaking.

Another great part of being engineer student from Mamk – we can find a solution for every situation. It was hard, but no one said my trip would be easy.

Only you define your dreams

I have so much more to tell about – Netherlands, Denmark, Lithuania, Italy and other countries. But I will leave these unwritten pages for you, my friends.

Don’t be afraid to explore the world. You can’t learn this life just reading books or blogs. And don’t listen to people when they say that something is not possible.

So many times I heard that young women can’t make such a long trip alone with 125 cc motorcycle. Only you define your limits. Dream big. Don’t be scared of other languages, cultures or countries. We are all different, but that makes us beautiful.

More picures in  my photography blog: http://akurinova.wix.com/rainbowhasgone

Savonlinnassa amerikkalaiset opiskelijat ovat harjoitelleet mm. neuvolassa, kouluterveydenhoidossa ja vanhusten avopalveluissa. Vierailuihin on kuulunut myös opintokäynti Savonlinnan keskussairaalaan. Vierailut Suomessa ovat kestäneet kaksi viikkoa, ja terveysalan yhteysopettajana on toiminut hoitotyön lehtori Sirkka Erämaa.

Syksyllä 2014 amerikkalaiset opettajat Leslie Miles ja Curtis Newman tiedustelivat Mamkin englannin opettajalta Sari Parkkiselta, josko opiskelijoille löytyisi mahdollisuus tehdä jo etukäteen enemmän yhteistyötä – ennen keväälle 2015 suunniteltua Suomen vierailua.

Yhteistyötä englannin kurssin aikana

Aloimme valmistella jo alkuvuodesta sairaanhoitajaryhmän English for Health Care -kurssilla. Suomeen tulevia amerikkalaisia opiskelijoita oli yhteensä 10. Suomalaisia opiskelijoita oli mukana yhteensä 34.

Tammikuussa kirjoitimme sähköpostia puolin ja toisin. Helmikuun aikana suomalaiset opiskelijat tekivät videoita ryhmien yhteiselle YouTube-tilille. Videoilla kerrottiin Mamkista, Savonniemen kampuksesta ja Suomesta.

Osa suomalaisten opiskelijoiden tekemistä videoista laitettiin opiskelijoiden suostumuksella myös terveysalan laitoksen nettisivulle näkyville:
Talviturkin heitto -video saavutti suurimman suosion. Amerikkalaiset halusivat heti tullessaan tietää, kuka oli se tyyppi joka hyppäsi kylmään järveen?

Vihdoin keskusteluyhteys!

Maaliskuussa 2015 oli aika ottaa Skype-yhteys ja jutella ennalta sovituista teemoista terveysalaan liittyen. Tämä jännitti kovasti etukäteen! Lainasimme kirjaston iPadit ja opiskelijat käyttivät myös omia älypuhelimiaan. Tarkoitus oli saada aikaan 11 Skype-yhteyttä Atlantin yli.

Iltapäivällä testailimme Skype-yhteyksiä keskenämme, kunnes klo 16.15 oli showtime! Brigham Young Universityn sairaanhoitajaopiskelijat Utahissa olivat nousseet aikaisin ja tulleet koululle klo 7.15 aamulla. Ensin soitti Leslie-ope meille ja pikkuhiljaa opiskelijatkin saivat yhteydet toimimaan. Näytölle ilmestyi amerikkalaisen ja suomalaisen opiskelijan kuva ja ääni! – Hi! How are you? -Fine! Amazing, I can speak with you…. – Can you tell me about…

Lämmin kiitos teknisestä avusta Mamkin kirjastolle ja atk-tuelle!

Toukokuun tapaaminen

Toukokuussa 2015 tapasimme amerikkalaiset opiskelijat. Ohjelmassa oli amerikkalaisten opiskelijoiden tekemä esittelyvideo, kielipelejä ja nyyttärit. Osa opiskelijoista oli kirjoittanut sähköpostia kevään aikana vapaaehtoisesti paljonkin ja uusia Facebook-kaveruuksia oli syntynyt.

Herkkupöydästä löytyi ainakin amerikkalaisia suklaakeksejä, suomalaisia karjalanpiirakoita, munavoita, oman pellon rukiista leivottua ruisleipää, graavilohta, leipäjuustoa ja itse poimituista lakoista tehtyä hilloa, suklaata, lakritsaa ja korvapuusteja.

Suomalaisia ja amerikkalaisia makuja nyyttikesteillä.

Opiskelijat esittelivät toisilleen myös tuomisensa, lisäksi oli mahdollisuus myös osallistua omalla vapaa-ajalla Linnanneitokierros-kävelytapahtumaan.

Motivaatiot kohtasivat

Tässä projektissa opiskelijoiden motivaatiot kohtasivat: suomalaiset opiskelijat saivat käyttää ja kehittää englannin kielen taitojaan ”oikeasti” ja kuulla amerikkalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä.

Amerikkalaiset opiskelijat saivat tietoa Suomesta ja suomalaisesta sairaanhoitojärjestelmästä jo etukäteen. Ensi kevään tapaamista uusien opiskelijaryhmien kanssa valmistellaan jo.

Yrityksillä on mahdollisuus saada tietoa uusimmista kehityssuunnista osallistumalla Kuitulaboratorion tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Esimerkiksi tällä hetkellä laboratorio kehittää Reaktek-hankkeessa uutta reaktoritekniikkaa, missä haetaan tehokkuutta teollisuuden sekoitusprosesseihin. Hanke pohjautuu aiemmin FLASH-hankkeessa saatuihin nopeiden sekoitusilmiöiden tutkimustuloksiin. Tutkimushankkeisiin osallistuminen saattaa tuoda yrityksille etua kilpailijoihin nähden.

Ympäristöä säästävän teknologian kehittämistä

Savonlinnassa sijaitseva, mm. paperiteollisuuden kemikaalisekoitusjärjestelmiä valmistava ja kehittävä Wetend Technologies Oy on kuuluisa ”TrumpJet” -sekoitusteknologiastaan. Teknologia palvelee paperia ja kartonkia valmistavia yrityksiä, sillä sen avulla erilaiset lisäaineet ja kemikaalit sekoittuvat hyvin tehokkaasti suuriin prosessivirtoihin. Wetendin kehittämä teknologia on uutta Cleantech-tekniikkaa.

– Sekoitustekniikka auttaa saavuttamaan kustannussäästöjä tuotannoissa, sillä esimerkiksi puhdasta vettä ja energiaa tarvitaan vähemmän, toimitusjohtaja Jouni Matula kertoo.

– Kuitulaboratorion tutkimushankkeet liittyvät Wetendin teknologioiden ydinalueisiin ja auttavat kehitystyön eteenpäin viemistä, kuten myös verkottumista yritysten ja henkilöiden välillä, Matula lisää.

Kehitystyön tulokset nopeasti käyttöön

Savonlinna Works Oy on tehnyt tuotteiden prosessikehitystä Kuitulaboratorion kanssa paljon vuosien varrella.

– Tutkimustyö on auttanut laitteiden kilpailukyvyn lisäämisessä ja uusien kauppojen saannissa, jolla on ollut ratkaiseva merkitys koko konepajan toimintaan, toimitusjohtaja Kaj Lindh kertoo.

Lindhin mukaan yritykselle on myös ollut tärkeää, että osaamista on voinut ostaa läheltä ja että tulokset on saatu nopeasti käyttöön.

Etelä-Savon kehittämistä ja työpaikkojen turvaamista

Kuitulaboratorio tarjoaa laboratorio- ja koeajopalveluja, joiden avulla yritykset voivat varmistaa esimerkiksi valmistamiensa laitteiden toimivuuden.

Tätä kautta yritykset voivat esimerkiksi testata laitteitaan ja kehittää prosessejaan tehokkaammiksi. Kehitystyö on merkittävää myös Etelä-Savon maakunnan kannalta, sillä se kerryttää osaamista ja turvaa työpaikkoja.

Yritysyhteistyö on oleellinen tekijä myös silloin, kun rahoittajat ohjaavat tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueen toimijoille, kuten Mikkelin ammattikorkeakoululle.

Kuitulaboratoriolla onkin alusta alkaen ollut alueella vahva tuki niin kaupungin toimijoiden kuin yritystenkin taholta.

Laboratorion laajennus mahdollistaa entistä suurempien laitteistojen testauksen

Kuitulaboratorion laajennusosan vihkiäiset pidettiin 13. huhtikuuta. Laajennuksessa laboratorio sai isomman pilot- eli koeajohallin sekä uuden laboratorion vesi- ja lietetutkimukseen ja sen palvelutoimintaan. Samalla rakennettiin uusia toimistohuoneita ja opetuskäyttöön soveltuva neuvotteluhuone.

Uudet tilat mahdollistavat jopa satamien merikonttien kokoisten pilot-laitteistojen testauksen sisätiloissa. Heti vastaanottotarkastuksen jälkeen uusissa tiloissa tutkittiin diplomityönä kaasun ja veden sekoittumista 20 m3 säiliössä, mikä vastaa suurehkon säiliöauton tilavuutta.

Kuitulaboratorion laajennuksen vihkiäisiä vietettiin 13.huhtikuuta. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Tulevaisuuden prosessi-insinöörit valmistuvat Kuitulaboratoriosta

Syksyllä 2014 Mamkissa alkanut prosessi- ja materiaalitekniikan insinöörikoulutus tuo alueelle uutta osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, varsinkin maakunnan raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Tätä täydentää vuoden 2015 alussa Kuitulaboratoriossa aloitettu prosessitekniikan monimuotokoulutus.

Prosessitekninen koulutus suuntautuu uusiin biotuoteprosesseihin unohtamatta kuitenkaan perinteistä sellu- ja paperitekniikkaa.

Syksystä 2016 alkaen yrityksillä on mahdollisuus teettää opiskelijatöinä erilaisia selvityksiä ja mahdollisesti myös pienimuotoista prosessisuunnittelua. Tulevaisuudessa opiskelijoiden panos yrityslähtöisten projekti- ja harjoitustöiden teossa muodostaa merkittävän osan Kuitulaboratorion toiminnasta.

Kotkamills on 500 henkeä työllistävä metsäteollisuusyritys, joka tuottaa Kotkassa laminaatti- ja painopaperia sekä sahatavaraa. Kotkan lisäksi yrityksellä on tuotantoa Imatralla ja Malesiassa.

Yhteistyö Kotkamillsin kanssa sai alkunsa viime syksynä, kun kävimme Kotkassa kertomassa Mamkin tarjoamista tutkimus- ja kehittämispalveluista. Samalla toimme esiin uuden toimintamallin monialaisista opiskelijaryhmistä, Xinno-caseista. Xinno on Mamkin uusi oppismisympäristö, jossa opiskelijoiden työskentely nivoutuu vahvasti yritysyhteistyöhön.

Yritystä kiehtoivat uudet ideat

Kotkamillsin edustajat kiinnostuivat konseptista. Yrityksen työntekijät ovat usein niin sisällä ja niin lähellä tuotteitaan, että kehitystyö rajoittuu olemassa olevien tuotteiden parantamiseen.

Kotkamillsin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Eveliina Lukkarisen mukaan toimeksiantoon lähdettiin ”avoimin mielin”. Rimaa ei tarkoituksella nostettu liian korkealle vaan lähdettiin katsomaan, mitä toimeksianto tuottaa vai tuottaako mitään.

– Meillä ei sinällään ollut mitään menetettävää. Jos mitään uutta ei tule esiin, niin sillä ei ole dramaattista vaikutusta. Toisaalta kiehtoi ajatus siitä, että joku voisi nähdä asian ja tuotteen ihan eri kantilta kuin mihin olemme tottuneet. Tätä kautta meillä oli pelkästään voitettavaa tässä casessa, Lukkarinen kuvailee ajatuksiaan lähtötilanteesta.

Vapaata ideointia ja avarakatseisuutta

Yhteistyöprojektin tavoitteena oli saada uusia, raikkaita ajatuksia kehittäjiltä, jotka katsoivat tuotetta sitoutumatta olemassa oleviin käyttökohteisiin. Ideavaiheessa ainoina rajoituksina olivat tietyt reunaehdot, jotka liittyivät materiaalin ominaisuuksiin.

– Tulokset yllättivät tosi positiivisesti. Pidimme tavasta, jolla asioita oli työstetty ja kuinka ne esitettiin ja raportoitiin”, kertoo Lukkarinen.

– Vaikka emme antaneet kovin paljon taustatietoja tuotteemme mahdollisista nykyisistä käyttökohteista, niin siitä huolimatta työryhmät olivat osin päätyneet hyvin vastaaviin tuoteratkaisuihin. Tämä kertoo siitä, että tuotteen perusominaisuudet oli sisäistetty hyvin ja niistä oli pystytty johtamaan järkeviä, varsin teknisiäkin, applikaatioita. Joukossa oli myös varsin mielenkiintoisia uusia sovelluksia, Lukkarinen jatkaa.

Muutamia ideoita vakavaan harkintaan

Vielä ideoita ei ole viety toteutukseen asti, mutta muutamia ideoita harkitaan vakavasti. Opiskelijoille tämä yrityscase antoi riittävästi haastetta ja varmasti paljon oppia kehittämistyöstä. Lisäksi toimeksiannon myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan yrityksen tuotteisiin ja loppuhuipennukseksi tehdaskierrokselle Kotkaan.

Eveliina Lukkarisen mukaan on hyvin todennäköistä, että yhteistyötä oppilaitoksen kanssa jatketaan tavalla tai toisella. Toivottavasti yhä useammat yritykset rohkaistuvat Kotkamillsin esimerkistä ja tarttuvat tilaisuuteen hyödyntää Mamkin monialaisia ryhmiä ja monikansallisen opiskelijajoukon osaamista.

Lue listää Xinnosta REaDistä 1/2015

Tässä artikkelissa kirjoittajat pohtivat ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien uudistumista yrittäjyyden näkökulmasta. Voisiko uudistuksella vahvistaa alueen yrittäjyyttä esimerkiksi opiskelijoiden moniammatillisella osallistumisella yritystoiminnan kehittämiseen? Vahvistaisivatko yrittäjyysopinnot yrittäjyyden laatua ja kasvua, jos opinnot suunnataan kiinteämmin yrittäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön?

Yrittäjän näkökulma

Yli 30 vuotta hyvinvointialan yrittäjänä toiminut Arja Tiensuu Mikkelin Kuntopalvelusta valaisee meitä oman kokemuksensa ja tulevaisuuden visionsa avulla vastaamalla yllä esitettyihin kysymyksiin.

– Yrittäjien ja opiskelijoiden monialainen yhteistyö, kehittäminen ja innovointi ovat yrityksille mainio ajatus ja erityisesti siitä on hyötyä opiskelijoille. Opiskelijoilla tulisi olla moniammatillisia kontakteja osaamisen kasvattamiseksi, Tiensuu kertoo.

– Parhaimmillaan sosiaali-ja terveysalan, taloustieteiden ja tietotekniikan alat tekisivät poikkitieteellistä yhteistyötä, jossa yhdistyisi yrityksen perustamiseen liittyvä osaaminen. Tämän tyyppinen laaja-alainen osaaminen voisi edistää uusien yritysten perustamista.

– Toisella toiset taidot, toisella toiset ja yhdessä ollaan enemmän kuin tekijöiden summa – tätä juuri tarvitaan. Olen vakuuttunut, että varmasti löytyy hyviä yhteistyötapoja yritysten ja opiskelijoiden välille.

Kysely Etelä-Savon hyvinvointialan yrittäjille

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvitti syksyllä 2013 Etelä-Savon alueen hyvinvointialan yrittäjien valmiutta alueen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Yrittäjillä on tarve kehittää omaa työssä jaksamista, tarjousten tekemistä, palvelujen tuotteistamista sekä palvelujen laatua ja markkinointia.

Selvityksessä pohdittiin myös hyvinvointialan pienyritysten asemaa suhteessa suuriin valtakunnallisiin yritysketjuihin ja niiden levittäytymiseen myös paikallisille markkinoille. Tämä asettaa erityisesti yksityiset ammatinharjoittajat ja pienet fysioterapia-alan yritykset vaativaan kilpailuasetelmaan suhteessa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yrityksiin.

Opiskelijoiden ajatuksia yrittäjyydestä

Vuosi sitten opiskelunsa aloittaneilta, 30 fysioterapiaopiskelijalta kysyttiin ajatuksia yrittäjyydestä ja yrittäjyysopinnoista. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli noin 23 vuotta, vastaajista miehiä oli 12 ja naisia 18. Vastaajista noin 57 prosenttia aikoo fysioterapiayrittäjäksi.

Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan 2014 valmistuneista opiskelijoista vain kolme prosenttia aikoi jatkaa yrittäjänä. Luku noudattelee valtakunnallista tulosta kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden suuntautumisesta yrittäjyyteen. (Opala 2014.)

Onko tilanne se, että innokas yrittäjäksi aikova fysioterapiaopiskelija ei saa riittävästi yrittäjyyteen liittyvää perustietoa ja vahvistusta oman yrittäjäpolun rakentamiseen? Vai syntyykö opintojen aikana sittenkin ajatus siitä, että yrittäminen on liian haastavaa ja riskialtista?

Koulutusohjelmien uudistus

Ammattikorkeakoulujen tulee olla herkkiä reagoimaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, ja reagoinnin tulisi olla samaan aikaan sekä nopeaa että hallittua. Yrittäjyysopinnot tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa. Yrittäjyyskasvatuksen pitäisi olla osa kaikkia koulutusohjelmia, jotta mahdollisimman moni opiskelija innostuisi yrittämisestä.

Kansainvälisiä yrittäjyyden malleja tulee seurata aktiivisesti ja kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluja myös kansainvälisen kysynnän näkökulmasta.

Mamkissa tuntuu vallitsevan vahvasti me-henki, joka näkyy opiskelijoissa ja henkilökunnassa. Mamkille on tärkeää mitä mieltä opiskelijat ovat ja päätökset tehdään opiskelijalähtöisesti. Mamkissa asioita tehdään opiskelijoita varten, mutta myös heidän kanssa. Opiskelija tuovat ideoitaan, ajatuksiaan ja mahdollisia ongelmakohtia esille opiskelijakunta MAMOKille.

Lisäksi opiskelijat vaikuttavat asioihinsa opettajien ja muun henkilökunnan kautta. Kuilu henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on vain pieni, ja henkilökuntaa voi nykäistä hihasta milloin missäkin.

Opiskelijakunta on kehitystyössä vahvasti mukana

MAMOKin opiskelijaedustajat vaikuttavat Mamkin virallisissa tiimeissä ja työryhmissä tuoden opiskelijoiden mielipiteitä esille. MAMOK on ollut mukana esimerkiksi Mamkin strategian ja toimiluvan laatimisessa – koulu arvostaa opiskelijoiden mielipiteitä ja antaa helppoja mahdollisuuksia vaikuttaa.

Opiskelijoille on myös muita vaikuttamiskanavia, kuten erilaiset kyselyt, tutkimukset ja palautteet, joita sekä koulu että laitokset teettävät. Osa kyselyistä on suunnattu tietyille aloille, mutta jotkin kaikille koulun opiskelijoille.

Lisäksi opiskelijat pääsevät tuomaan palautettaan esille kehittämisfoorumeissa ja opintojaksopalautteen muodossa. Monilla opintojaksoilla opettajat kuuntelevat opiskeluryhmää ja kehittävät opintojaksoa ryhmäkohtaisesti saamansa suoran palautteen perusteella.

Unelmien kampus tehdään yhdessä

Mamkissa aloitettiin Kampusvision 2030 laatiminen viime vuonna. Hyvän Kampusvision aikaansaamiseksi Mamkissa on pyörinyt Unelmien Kampus -ideakioskeja ja kampustyöpajoja, joissa on suunniteltu erilaisia opiskelu-, oleskelu- ja työtiloja.

Kampusvisioon 2030 ovat päässeet vaikuttamaan opiskelijat, henkilökunta ja ulkopuoliset tahot, kuten yritykset ja muut kampuksien käyttäjäryhmät. Kampustyöpajoissa oli niin ikään mukana opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Mamk on viime vuosina ollut rohkea edelläkävijä ja tiukatkin ratkaisut näkyvät ammattikorkeakoulun tuloksissa. Laadukas korkeakoulu vaatii laadukasta pohjatyötä ja kehittyvä ammattikorkeakoulukenttä vaatii kehittyvän korkeakoulun, jossa opiskelijoiden mielipiteillä on oikeasti merkitystä.

Mikkelin Ammattikorkeakoulussa työelämään suhtaudutaan positiivisella asenteella.

– Tällä alalla työllistyminen on hyvin monimuotoista, joten ainakin projektitöitä tulee varmasti saamaan, jollei vakipaikkaa irtoa, uskoo yhteisöpedagogi-opiskelija Katariina Kovanen.

Monet opiskelijoista kertovat jo päässeensä tekemään sijaisuuksia oman alansa työpaikoilla. Erityisesti harjoittelujen kautta työllistyminen on helpompaa, uskoo opiskelijakunta Mamokin puheenjohtaja Riikka Peni.

– Sitä kautta pääsee tutustumaan oman alansa yrityksiin ja heillekin voi jäädä opiskelija mieleen. Pitää todistaa, että pärjää työelämässä. Verkostoituminen on tärkeää.

”Alueelliset erot työllistymisessä ovat isoja”

Ammattiliitto Akavan ekonomisti Heikki Taulun mukaan korkeakoulutettujen työttömien määrä tulee todennäköisesti tänä vuonna jatkamaan kasvuaan. Eniten työttömyyttä on insinöörien ja tradenomien keskuudessa.

– Täytyy myös muistaa, että meillä on aloja, joilla ei käytännössä ole työttömyyttä ollenkaan, huomauttaa Taulu viitaten hoitoalan ammattilaisiin.

Vuonna 2014 Mikkelin Ammattikorkeakoulusta valmistuville tehdyssä kyselyssä 67,3 prosenttia ilmoitti työllistyvänsä joko uudessa, tai vanhassa työpaikassaan. Tulos on aavistuksen parempi kuin ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen keskiarvo, joka on 67,1 prosenttia.

– Työllistymisessä on suuria alakohtaisia ja alueellisia eroja. Viime vuonna meiltä valmistuneista parhaiten työllistyivät metsätalousinsinöörit, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja liiketalouden tradenomit. Näillä aloilla vastavalmistuneiden työllistymisprosentti oli myös valtakunnallista keskiarvoa parempi. On selvää, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on enemmän töitä tarjottavana, mutta Mamkilla on toimintaympäristöönsä nähden hyvä tilanne, kertoo Marjo Nykänen, Mikkelin ammattikorkeakoulun laatu- ja palvelujohtaja.

Työpaikasta ei nirsoilla

Tietojenkäsittelyä opiskeleva Henri Kantanen uskoo, että työelämä vaatii enemmän koulutustaustaa kuin ennen. Kuva: Tuuli Teittinen.

Vallitsevan taloustilanteen myötä opiskelijat tietävät työpaikkoja olevan vähemmän kuin ennen. Työpaikan saamiseksi ollaan kuitenkin valmiita myös joustamaan. Esimerkiksi muiden alojen työt tai muuttaminen ammatin perässä eivät pelota.

– Mieleisen työn perässä voisin muuttaa vaikka Lappiin. Olen harkinnut myös ulkomaita. Ei pidä nirsoilla tarjolla olevista töistä, sillä kaikista töistä oppii jotain uutta, joka auttaa omassa ammatillisessa kasvussa, toteaa kulttuurituottaja-opiskelija Petra Sorsa.

– Mitään sellaista ammattiylpeyttä ei ole, ettenkö voisi tehdä myös muiden alojen hommia. Tietysti se voi myös turhauttaa jos ei saa työssään tarpeeksi haastetta, pohtii sosionomiksi opiskeleva Casimir Muhonen.

TKI-todistus työkaluksi työnhakuun

Vaikka oppilaitos ei voi parantaa työvoiman kokonaiskysyntää, se voi vahvistaa opiskelijoidensa työelämävalmiuksia. Mikkelin Ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden osaamista tuetaan yrityksille tehtävissä kehitys- ja selvityshankkeissa. Yritysyhteistyö antaa opiskelijalle tärkeää oman alan työkokemusta.

– Monialaisia kehittämisprojekteja tehdään yhteistyössä eri laitosten ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi tänä talvena Enstolle tehdyssä selvityksessä työskenteli sekä tekniikan että liiketalouden opiskelijoita, kertoo Mikkelin Ammattikorkeakoulun yritysasiamies Minna Pasila.

Projektin päätyttyä tulokset esitellään yritykselle, joka hyödyntää aineiston käytännön työssä. Ympäristöteknologiaa opiskelevan Oona Leppäsen mukaan projektityö on hyvä oppimiskokemus.

– Olin mukana projektissa, jossa kartoitettiin Etelä-Savolaisten yritysten ekotehokkuutta. Opin muun muassa tiedonhakua sekä erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä.

Mikkelin Ammattikorkeakoulussa työllistymisen tueksi on otettu juuri käyttöön myös TKI-todistus, jonka opiskelija voi itse täyttää ja tulostaa. Todistus voi olla ratkaiseva tekijä työnhaussa, jos vastakkain on kaksi saman koulutuksen omaavaa hakijaa.

–          Todistus on nyt kokeilussa vuoden verran. Siihen opiskelija saa lisätä kaikki yrityksien kanssa tehdyt työelämäyhteistyö-projektinsa koulutuksen ajalta. Todistuksen täyttäminen ei ole pakollista, mutta totta kai se kannattaa, vinkkaa Mamokin edustajiston varapuheenjohtaja Nita Ahola.

Valmistuvien Mamkilaisten tilanne työmarkkinoilla vuonna 2014. Tutkimukseen osallistui 965 opiskelijaa eri koulutusohjelmista. Kyselystä nähdään opiskelijan työllistymistilanne kolme viikkoa ennen valmistumista. Lähde: OPALA:n työllistymiskysely.

Syksystä 2014 lähtien yamk-opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita Master Schoolin täydentävien opintojen tarjottimelta monenlaisia opintoja ajankohtaisista teemoista. Tarjolla on muun muassa tutkimus- ja kehittämismenetelmäkursseja, johtamisopintoja ja yrittäjyyttä sekä viestintää syventäviä opintojaksoja.

Master School kouluttaa ennakkoluulottomia muutosagentteja

Master School kehittää opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja, joita työelämässä tarvitaan. Kokenutkin ammattilainen löytää yksilöllisten opintopolkujen avulla uutta erityisesti johtamiseensa ja tutkimus- ja kehittämistaitoihinsa.

Työelämälle koulutus tuottaa osaavaa työvoimaa, kehittämispotentiaalia ja mahdollisuuden hyödyntää kokeilevaa ja uudistavaa alojen välistä yhteistyötä. Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueille
Master School tuottaa ennakkoluulottomia muutosagentteja, sillä tavoitteena on, että opinnot valmentavat viemään uudistuksia eteenpäin työelämässä.

Ammattikorkeakoulut saavat puolestaan entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin koottua osaamista yhteen, yhdistettyä tutkimus- ja kehittämistoimintaa opetukseen sekä kehitettyä entistä laajempia strategisia hankkeita. Opettajille tarjoutuu mahdollisuus työskennellä monialaisissa opettajatiimeissä, syventää omaa asiantuntijaosaamistaan sekä tutkimus- ja kehittämistaitoja.

Kehittäminen jatkuu

Syksyn 2014 tulokyselyssä yksi yamk-opiskelija kommentoi opintojaan ”Mahdollisuuksia vaikka mihin!”. Juuri tällaista opiskelutunnelmaa Master School pyrkii tarjoamaan. Kevään aikana valmistuvat Kyamkin ja Mamkin yhteiset yamk-opinnäytetöiden arviointikriteerit. Hyviä toimintatapoja jaetaan koulutusten vastuuhenkilöiden kesken.

Master Schoolin kehittäjät ovat mukana valtakunnallisessa YAMK vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -kehittämishankkeessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen rahoittama rahoittama hanke vahvistaa monialaista kehittämisosaamista ja edistää kansainvälisyyttä.

Kasvua on muutenkin ilmassa, sillä Master Schoolin tarjonta laajenee uusien yamk-tutkintojen myötä syksyllä 2015.

Tavoitteena on Suomen paras Master School.

• Monialainen, kansainvälinen, muutosta edistävä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus.
• Tarjoaa opiskelijalle useita eri oppimispolkuja oman asiantuntijuuden ja uran rakentamiseen.
• Opiskelijat ymmärtävät ja tunnistavat työelämän toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset.
• Oppiminen tapahtuu monialaisessa oppimisympäristössä, herättää uusia ajatuksia ja edistää innovatiivisuutta.
• Vuorovaikutteiset opetusmenetelmät haastavat opiskelijat kriittiseen ajatteluun, argumentointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen.
• Monipuolisesti työelämää uudistava.

Vuoden 2014 aikana Mamkin N-rakennukseen remontoidut uudet oppimistilat luovat loistavat puitteet erilaiseen ryhmätyöskentelyyn ja uuden oppimisteknologian hyödyntämiseen. Tilat eivät kuitenkaan ole uudenlaisen oppimisen ydin vaan korkeintaan mahdollistaja: tärkeintä on tekeminen ja toimiminen, uuden oppimiskulttuurin luominen ja omaksuminen.

Monialaisilla toimeksiannoilla pyritään kehittämään opiskelijoiden innovaatiokykyä, taitoa hyödyntää erilaista osaamista ja toimia ryhmässä. Xinnossa opiskelijat oppivat tekemällä, teoriapohjaa unohtamatta.

Erilaiset oppimistavat

Ihmiset ovat tutkitusti erilaisia oppijoita: yksi muistaa näkemänsä hyvin, toinen paremmin kuulemansa. Oppimista voi auttaa käsillä tekeminen tai liikkeen, kehomuistin kautta tapahtuva mieleen painaminen. Oppiminen voi myös toiselle lähteä holistisesta näkemyksestä, kokonaisuuksien hahmottamisesta ja toinen lähestyy asioita analyyttisesti, yksityiskohdista kokonaisuuksiin.

Oleellista oppimisen näkökulmasta on tunnistaa omat oppimistapansa ja vahvuutensa ja pyrkiä löytämään tapoja, jotka tukevat omaa oppimista. Mamkin tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia erilaiseen oppimiseen, ja työelämälähtöisissä tosielämän case-tapauksissa korostuu erityisesti tekemällä oppiminen.

Opettamisesta oppimiseen

Työelämä linkittyy opiskeluun harjoittelujaksojen kautta, mutta myös yrityksiltä ja muilta työnantajatahoilta tulevat toimeksiannot ovat silta opiskelun ja tosielämän yhdistämiseen.

Oppimiskäsityksen painopisteen muuttuminen opettamisesta oppimiseen vaatii uutta otetta ja roolitusta niin opettajalta kuin opiskelijaltakin. Tekemällä oppiminen vaatii opiskelijalta oma-aloitteista ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Näitä ominaisuuksia pyritään kehittämään tosielämän kehittämishaasteissa, tässä tapauksessa ns. Xinno- caseissa.  Opettajan tehtävä toimeksiantojen ohjaajana on toimia ryhmän valmentajana enemmän kuin perinteisenä opettajana.

Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen

Yritysyhteistyötä ja tosielämän toimeksiantoja on aikaisemminkin toteutettu eri opintojaksoihin ja erityisesti projektiopintoihin liittyen. Xinno-toimeksiannoissa oleellista ja uutta onkin projektiryhmän monialainen tausta ja tehtävän luonne. Monialaisiksi kehittämishaasteiksi valitaan erityistä innovaatiopotentiaalia sisältävät toimeksiannot. Tavanomaisemmat ja tarkemmin rajatut tehtävät soveltuvat paremmin suoritettaviksi eri opintojaksoilla.

Yrityksiltä tulevat toimeksiannot ovat mielenkiintoisia, mutta sen vuoksi usein myös erittäin haastavia. Erään yrityksen edustajan sanoin:” Mikäli ongelma olisi helposti ratkaistavissa, olisimme jo itse ratkaisseet sen.”

Xinno-projekteissa opiskelija työskentelee ryhmässä, jossa jäsenten taustat ja osaaminen voivat olla hyvinkin erilaisia. Opintojaksoilla tapahtuva ryhmätyöskentely urautuu helposti samojen, entuudestaan tuttujen kavereiden kanssa toimimiseksi. Kuitenkin työelämässä on opittava toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa ja pystyttävä vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin, myös niihin, jotka eivät ole juuri ominta ydinaluetta. Näissä tilanteissa tarvitaan rohkeutta astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Toisaalta on myös tärkeää oppia hyödyntämään muiden osaamista ja oppia kuuntelemaan muiden ajatuksia. Erilaiset näkemykset, erilaiset osaamis- ja kokemustaustat luovat pohjaa uuden ja tavanomaisesta poikkeavan lopputuloksen aikaansaamiselle.

Tekemällä oppii

Xinno on fyysisenä tilana viihtyisä ja virikkeellinen paikka erilaisten ryhmätöiden tekemiselle. Xinno-projektit puolestaan tarjoavat opiskelijalle mieleenpainuvia oppimishaasteita. Siitä, mitä opiskellessa on kuullut ja lukenut, muistaa ehkä tulevaisuudessa jotakin. Siitä, mitä on itse tehnyt ja on todennäköisesti oppinutkin, muistaa paljon enemmän. Virheitäkään ei tarvitse pelätä: virheistä oppii eikä ongelmaan monesti edes ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua vaan joukko vaihtoehtoja.

Toivottavasti yhä useammat opiskelijat tarttuvat jatkossa mahdollisuuteen oppia monialaisissa kehittämisryhmissä ja huomaavat, että työelämälähtöiset projektit tarjoavat hienon tilaisuuden tutustua erilaisiin yrityksiin ja mahdollisuuden osoittaa omaa osaamistaan käytännössä.

Samalla kutsumme myös kaikki alueen yritykset ja organisaatiot mukaan Xinno-toimintaan, joko antamalla kehittämishaasteen opiskelijoiden työstettäväksi tai osallistumaan itse omaa osaamistaan lisätäkseen.

Kansainväliselle Digital business development -opintojaksolla opiskelijat syventyivät digitaaliseen liiketoimintaan, kävivät luennoilla ja työstivät monikulttuurisissa ryhmissä toimeksiantoja MPY:lle. Opintojaksolle osallistui 31 opiskelijaa monista eri maista.

Kolmen viikon aikana Mamkissa luennoi kahdeksan asiantuntijaa eurooppalaisen SPACE eli Space European Network For Business Studies and Languages -verkostosta. Projektityöskentelyä ohjasivat suomalaiset opettajat.

Opiskelijan silmin

Anastasia Perezova opiskelee Mamkissa Business management koulutusohjelmassa. Kuva: Anna-Maija Torniainen.

Pietarista kotoisin oleva Anastasia Perevozova opiskelee Mamkissa kolmatta vuotta Business management -koulutusohjelmassa. Elokuussa hän osallistui myös Digital business development -opintojaksolle.

– Aitojen, yrityksen antamien aiheiden työstäminen toi työhön vastuuta ja ammattimaisuutta. Työ oli ”vakavampaa” ja vastuu tuloksista oli oikea.

Uutta oppia Anastasia kertoo saaneensa tiimityöskentelyyn.

– Oivalsin, että tuloksellinen tiimityöskentely vaatii paljon panostusta, aikaa lukea asioiden taustoja ja analysointia. Opin myös uusia ryhmätyöskentelytaitoja. Ennen olen työskennellyt yhden projektipäällikön vetämissä projektiryhmissä – nyt koko ryhmä otti ”päällikön aseman” ja jakoi vastuun keskenään, mikä toimi erinomaisesti.

Kurssille osallistui korkeakouluopiskelijoita Belgiasta, Kosovosta, Portugalista, Saksasta, Unkarista ja Tanskasta. Mamkista mukana opiskelijoita Business Management- ja Information Technology-koulutusohjelmista.

– On hyödyllistä löytää uusia tapoja työskennellä erilaisten kulttuurien kanssa. Opin paljon eri kansallisuuksista ja kumosin monia stereotypioita. Lisäksi kokemus toi mukanaan paljon uusia ystäviä, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä, Anastasia kertoo.

Yrityscase + Opiskelijat = Tulos

Opiskelijaryhmien MPY:lle työstämät aiheet liittyivät digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Seniorien älykoti -toimeksiannossa tehtävänä oli suunnitella, kuinka konsepti pystytään kaupallistamaan. Seniorien älykoti on teknologinen ratkaisu, jonka tavoitteena on mahdollistaa seniorikansalaisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään.

Tapahtumasovellus -toimeksiannossa tavoitteena oli suunnitella ja ideoida tapahtumien ympärille rakentuvaa digitaalista palvelukokonaisuutta.

Opiskelijat ideoivat yrityksen palvelutoiminnan kehittämistä ja kartoittivat yritykselle muun muassa markkinoita kotimaissaan ja muissa potentiaalisissa vientikohteissa. Opintojakson viimeisenä päivänä opiskelijat esittelivät ryhmiensä tuotokset ja parhaat ryhmät molemmista caseista palkittiin.

Win-win eli molemminpuolista tyytyväisyyttä

MPY:n palvelujohtaja Vesa Jordan kehuu yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.

– Keskustelu oli avointa ja aiheet mielenkiintoisia. Saimme paljon näkökulmia uusien palveluiden kehittämiseen ja opiskelijoiden tuottama materiaali oli hämmästyttävän hyvää. Olemme erittäin tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin, ja pystymme hyödyntämään niitä liiketoimintamme kehittämisessä.

Mamkin opiskelija Anastasia Perevozova on samoilla linjoilla.

– Voin hyödyntää digitaalisuudesta ja uusista teknologiaratkaisuista oppimiani esimerkiksi tulevaisuuden työssäni. Tämän kaltaisia opintojaksoja tulisi järjestää niin paljon kuin mahdollista, Digital business development oli paras opintojakso koko opiskeluaikanani!

Yrityksen edustajat ja voittajajoukkueet. Kuva: Anna-Maija Torniainen