Eteläsavolainen järvimaisema tai auringonlasku Saimaalla ovat yleisiä sosiaalisessa mediassa jaettuja luontokuvia. Tutkitusti nämä maisemat vaikuttavat myönteisesti myös kehon ja mielen hyvinvointiin.

Puhdas vesi, luonto ja ympäristö luovat oivallisen lähtökohdan kestävän hyvinvoinnin kehittämiselle. Maakunnallisesti nämä tekijät nähdään keskeisenä perustana elinkeinoelämän, erityisesti matkailun kehittämiselle kohti kansainvälisiä markkinoita.

Luontoon liittyviä hyvinvointi-innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi sosiaalisiksi, teknisiksi tai palveluinnovaatioiksi. Mamkissa on viimeisten vuosien aikana ollut useita kehitysprojekteja, joissa puhdasta luontoa ja vettä on hyödynnetty näistä näkökulmista.

Outdoors Esa -hankkeessa kartoitetaan Etelä-Savon retkeilyreittejä. Vetovoimaiset reitit ohjaavat matkailijoita myös reittien ympärillä olevien palvelujen pariin. Tähän pyritään juuri alkaneessa Outdoors -reitistöt Etelä-Savossa -hankkeella. Kuva: Manu Eloaho.

Luonnosta voimaa

Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimuksella on osoitettu, että luontoympäristöllä on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia ihmiseen. Näitä luonnon todennettuja, hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palveluaihioita on luotu ja testattu Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen matkailussa eli LUOTUO-hankkeessa.

Vaikutusten havainnollistamiseksi on otettu käyttöön uusia hyvinvointiteknologian mahdollistamia ratkaisuja. Erilaiset mobiilisovellukset ovat mahdollistaneet myös hyvinvointitietojen seurannan. Aihioista rakentuneet tuotteet ovat konkreettisia avauksia eteläsavolaisen luontoon perustuvan matkailun kansainvälisellekin markkinoinnille.

LUOTUO-hanke on ensimmäisten joukossa viemässä luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimustietoa ja mittaamista osaksi matkailupalveluja. Kuva: Manu Eloaho.

Etelä-Savossa on paljon erilaisia retkeilyreittejä, jotka lisäävät alueen vetovoimaa, helpottavat matkailijan pääsyä luontoon ja hyvin suunniteltuina vahvistavat hänen luontokokemustaan.

Jatkossa kehittämisen kannalta mielenkiintoista on myös se, millaisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi karttasovellukset, virtuaaliympäristöt ja erilaiset pelit. Tekniset ratkaisut voivat parantaa kohteiden löydettävyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta, mutta myös motivaatiota hakeutua luontoyhteyteen.

Kestävää matkailua

Puhtaan luonnon, veden ja ympäristön hyödyntämisessä elinkeinoelämän tarpeisiin on myös riskinsä. Samalla kun näiden ympärille rakennetaan esimerkiksi mittavaa markkinointia kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseksi, on huomioitava se, että ratkaisumme tukevat kestävää matkailua. Pyrkimyksenä pitää olla puhtauden säilyttäminen myös tuleville sukupolville.

Eteläsavolaisten valttikorttien säilyttäminen myös tulevaisuudessa vaatii entistä vahvemmin muun muassa matkailun vastuullisuuden ja vähähiilisyyden tiedostamista ja huomioimista. Näitä teemoja on jo kehitelty hankkeessa Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa. Hanke on luonut pohjaa myös laaja-alaisemmalle vastuullisen matkailun kehittämiselle Saimaan alueella.

Luontohoivaa!

Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä green care- toiminnan kehittämisessä. Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hankkeessa kehitettiin eteläsavolaisiin yrityksiin luontohoiva -palvelukonsepteja yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Samainen hanke loi pohjaa myös kehittämistyölle, jolla pyritään luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen kuntouttavassa työtoiminnassa.

Hoivafarmi-hankkeen avulla onkin laajennettu kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten päivä- ja työtoimintaa eteläsavolaisille maatiloille. Tämän kehittämisen tuloksena on syntynyt uudenlaisia hyvinvointipalveluja, joissa yhdistyvät maataloustyöt, kuntoutuspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyö sekä luonnon hyödyntäminen kuntouttavana elementtinä. Tämä on monipuolistanut myös työ- ja elinmahdollisuuksia maaseudulla.

Hoivafarmi – erityisryhmille kuntoutusmahdollisuuksia maaseudulla. Kuva: Manu Eloaho.

Vesiliikunnan ja vesiterapian mahdollisuuksia ja toteutusmuotoja puolestaan kehitettiin muutama vuosi sitten ”Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa – hankkeessa. Hankkeen aikana tuotettiin elämyksellisiä ja terveyttä edistäviä vesiliikunnan palveluja uusille kohderyhmille sekä toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä vesiterapiapalveluja ikääntyvälle väestölle, erilaisille erityisryhmille ja terveysmatkailijoille.

Maakuntamme elinkeinorakenne on maamme alkutuotantovaltaisin. Puhdas luonto ja korkea elintarvikkeiden turvallisuusaste on alueellinen valttikortti myös ruokapalveluiden ja lähiruoan markkinoinnille. Puhdas ruoka ja sen todentaminen vaativat alkuperän ja elintarvikeketjun jäljittämisen malleja ja menetelmiä. Tähän tarpeeseen on vastattu mm. kehittämällä RFID-teknologiaa järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittämiseksi.

Myös lähiruuan tuotteistaminen vaatii kehittämistä. Siksi viimeisen vuoden aikana Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle -hankkeessa on tuotettu asiakaslähtöisesti uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi sekä innoleireillä että kilpailulla. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on maaseudun matkailu- ja elintarvikeyritysten kilpailukyvyn lisääminen parantamalla yrittäjien osaamista asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä sekä uusien markkinakanavien selvittämisessä.

Ruokamatkailuideoita -hankkeessa haetaan uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi. Kuva: Manu Eloaho.

Mitä vielä irti eteläsavolaisesta luonnosta?

Tulevaisuudessa uusia luontolähtöisiä hyvinvointipalveluita ja tuotteita uskotaan syntyvän erityisesti sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden rajapinnalla. Sitran mukaan vihreän talouden innovaatioita (Green Economy) on kehittymässä ainakin seuraaville aloille: vihreä terveys (Green Health), vihreä arki/kotoilu (Green Living ), vihreä viihtyminen (Green Entertainment and Media = Green Edutainment), vihreä rakentaminen (Green City/Building) ja vihreä hoiva (Green Care). Nämä uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot muodostuvat luonnosta, kaikkia aistikanavia hyödyntävistä elämyksellisyyteen perustuvista palveluista ja teknologiasta.

Palvelujen kehittämisessä teknologiset ratkaisut voivat mahdollista luontoelämysten tuomisen erilaisiin ympäristöihin ja esimerkiksi sellaisille käyttäjille, joilla on vaikeuksia päästä luontoon. Kehittämisessä voidaan hyödyntää myös avoimen datan ja oman hyvinvointia koskevan terveystiedon yhdistämistä. Tavoitteeksi voidaan asettaa myös uudenlaisten ekologisten ja liikkuvien palvelujen kehittäminen eri kohderyhmille.

Mamkilla on lisäksi ravintolat Junnu Kotkassa ja Paja Kouvolassa. Myös näille ravintoloille on tarkoitus saada Joutsenmerkki lähivuosina.

Kasarmin kampuksen ravintoloiden ympäristöasioiden hyvä hoito on ollut osa Mikkelin ammattikorkeakoulun Kestävämpi Mamk -ympäristöohjelmaa. Tavoitteet ja toteutus näkyvät ravintolapalveluissa jätelajittelussa, energiakulutusmittauksissa, lähi- ja luomuruokana ruokalistoilla, ympäristömerkittyinä kemikaaleina sekä erilaisina tiedotus- ja markkinointitoimenpiteinä.

Uusi 1.1.2017 aloittava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on profiloitunut kestävän hyvinvoinnin ja teknologian korkeakouluksi. Kaikessa toiminnassa kannetaan vastuuta sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Ravintolapalveluissa ekologisen kestävyyden tukipilarina tulevat säilymään Pohjoismaisen ympäristömerkin laatukriteerit ja -mittarit.

Vilkas lounashetki Dexissä.

Joutsenmerkki näkyy Mamkin ravintoloiden ruokalistoilla

Joutsenmerkin saaminen edellyttää ravintolalta tiukkojen ympäristökriteerien läpäisemistä. Kasarmin kampuksen ravintoloissa tämä näkyy mm. päivittäin tarjolla olevan lähi- ja luomuruoan määrässä ruokalistoilla.

Suomen hallitus on asettanut ammattikeittiöille haasteellisen tavoitteen luomutuotteiden käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on, että ammattikeittiöiden tarjoamasta ruoasta 20 % olisi luomua vuonna 2020. Esimerkiksi ravintola DeXissä on käytössä vähintään 20 luomutuotetta pysyvästi. Kaikissa ravintoloissa on myös tarjolla päivittäin Joutsenmerkin vaatima kasvisruokavaihtoehto.

Kasarmin kampuksen ravintolapalveluissa käytetään ainoastaan vastuullisesti tuotettuja, ensiluokkaisia raaka-aineita. Kestävää toimintaa edellytetään myös tavarantoimittajilta. Kaikista käytetyistä raaka-aineista yli 70 % on kotimaisia. Kotimaisuus, lähellä tuotettu ja tuotteiden jäljitettävyys ovat tärkeitä valintakriteereitä. Lähiruoan osuutta elintarvikeostoista kasvatetaan yhteistyössä ja osana Mikkelin seudun suurtalouksien hankintarengasta.

Kotimaisuus on tärkeä valintakriteeri Mamkin ravintolapalveluissa.

Ekologisia arjen valintoja lisätään suunnitelmallisesti kampuksilla

Ravintoloissa, aula- ja kokoustiloissa on parannettu ja parannetaan edelleen jätteiden lajitteluohjeistusta ja asiakasohjausta. Lisäksi ravintoloissa on panostettu energiaa ja vettä säästäviin laitteisiin, koneisiin ja toimenpiteisiin sekä henkilökunnan ympäristötietoisuuden kasvattamiseen.

Kaikilla kampuksilla käytettävät kertakäyttöasiat ovat biohajoavia. Ravintoloiden käyttämät kemikaalit, kuten astianpesuaineet, ovat yli 90 %:sti ympäristömerkittyjä. Valaistuksen osalta kampuksilla ollaan siirtymässä led-tyyppisiin ratkaisuihin ja liiketunnistimien avulla tapahtuvaan valaistuksen ohjaukseen.

Mamkin ravintolapalveluiden muissakin hankinnoissa, kuten ammattikeittiölaitteissa, painotuotteissa, kalustevalinnoissa, serveteissä ja astiahankinnoissa painotetaan kestävää kehitystä kilpailutuskriteerinä.

Tiukkojen kriteerien lisäksi Joutsenmerkki ohjaa ravintoloita vähentämään ympäristökuormitusta ja edellyttää ravintolalta selkeästi mitattavia vuositason tavoitteita. Mamkin ravintolapalvelut osallistuu vuosittain valtakunnallisiin luomuviikko- ja energiansäästöviikko -tapahtumiin.

Ruoka on iso asia. Ruokatuotanto työllistää ja sillä on taloudellista merkitystä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Turvallinen ruoka ja hyvä syöminen vaikuttavat myönteisesti kansanterveyteen lisäämällä hyvinvointia ja terveyttä.

Jokainen meistä päättää itse miten syö, mutta ruokatuotantoa ja ruokapalveluja ohjataan suosituksilla ja säädöksillä.

Eteläsavolaiset elintarvikkeet ovat vahvasti kiinni ruokatrendeissä

Maku ja edullisuus ovat edelleen tärkeimmät asiat peruselintarvikkeiden valinnassa. Kuitenkin myös muut ruoan ominaisuudet, kuten ruoan paikallisuus, ravitsevuus tai terveyden ylläpito, kiinnostavat kuluttajia.

Etelä-Savossa monipuolinen elintarviketuotanto ja -jalostus vastaavat laajenevaan kiinnostukseen. Hyvistä ja terveellisistä raaka-aineista tuotetaan laadukkaita elintarvikkeita kuluttajamyyntiin ja ruokapalvelujen käyttöön.

Alueen elintarvikeyritykset ovat kuitenkin pieniä, usein mikroyrityksiä, ja resurssit kehittämistyöhön ovat rajalliset, vaikka tahtoa ja ideoita onkin. Mamkin kehittämishankkeet lisäävät elintarvike- ja ruokapalveluyrittäjien voimavaroja ja osaamista kehittämiseen ja välittävät ajantasaista tietoa esimerkiksi muuttuvista pakkausmerkinnöistä.

Jäljitettävyys ja paikallisuus tukevat tosiaan

Elintarvikkeen toimitusketjun jäljitettävyyttä voidaan myös parantaa teknologian avulla. Kokeiluilla ja hanketoiminnalla alueen yrityksille tuodaan uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla paikallisuutta, alkuperää ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä voidaan parantaa.

Järvikalan seurantajärjestelmä, joka tuo kalaerän toimitusketjun läpinäkyväksi kuluttajalle asti, sai pari vuotta sitten runsaasti valtakunnallistakin huomiota. Toimintatavan siirtäminen käytäntöön ei kuitenkaan käy nopeasti. Edellytys sille on, että kaikki toimijat kokevat saavansa siitä hyötyä ja ovat valmiita muuttamaan toimintatapojaan. Lisähyötyjä ketjun alkupään toimijoille, kalastajille, haetaan aktiivisesti yhteistyökumppaneiden kanssa.

Terveyden edistäminen osana ruokapalveluja

Ruokapalvelut voivat tukea ravitsemusta ja ylläpitää terveyttä tarjoamalla hyvää, terveellistä ja asiakkaille maistuvaa ruokaa. Lisäksi asiakkaita voidaan kannustaa terveellisiin ruokavalintoihin esimerkiksi tiedottamalla tai kampanjoilla. Myös uusi teknologia avaa mahdollisuuksia: Mamkissa ideoitu älykäs lounaslinjasto kertoo asiakkaalle tarkkaa tietoa linjastosta lautaselle kerätyn aterian ravintosisällöstä. Jatkossa tutkitaan vaikuttaako reaaliaikaisesti saatu tieto ruokavalintoihin ja miten ruokapalvelut voivat hyödyntää ruoanmenekistä kertyvää tietoa omassa toiminnassa.

Tekniikan lisäksi hyvää ravitsemusta tuetaan myös muilla keinoin. Mamkissa keksitty, Mikkelissä kokeiltu uusvanha toimintatapa, yhteislounaat, sai ikäihmiset syömään yhdessä ja palautti kateissa olleen ruokahalun. Parhaillaan myös työmiehiä on innostettu syömään enemmän kasviksia työpäivän aikana. Tämän tyyppiset uudet avaukset ja kokeilut ovat kiinteä osa Mamkin kehittämistyötä.

Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (KEHYS) -hankkeen yhtenä tavoitteena on koota elintarviketurvallisuuden tarpeita ja osaamista yhteen sekä kehittää elintarviketurvallisuutta. Erityisesti hankkeessa keskitytään jäljitettävyyteen, ruokapalvelujen toimintaan ja ravitsemukselliseen turvallisuuteen. KEHYS-hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Suomessa ruokamatkailu on vasta lähtökuopissaan. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia julkistettiin viime vuonna. Ruokamatkailulla käsitteenä tarkoitetaan paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvaa ruokailuelämystä. Parhaimmillaan se on matkailijan osallistamista ruuan tekemiseen.

Ruokamatkailun keskeisiksi trendeiksi strategiassa nostetaan yksinkertainen elämäntyyli, tutustuminen kohdemaan kulttuuriin ja paikallisuuteen, osallistuminen ja kodinomaiset maut.

Suomessa ei ole selkeää yhtenäistä ruokatuotetta, jonka varaan voisimme rakentaa ruokamatkailumme. Maamme monipuolinen ruokakulttuuri ja alueellinen erilaisuus raaka-aineissa tuo suuren rikkauden ruokamatkailun kehittämiseen kunkin maakunnan omien vahvuuksien mukaan. Eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ovat pitkälti kuuluneet järvikalat ja metsänantimet kuten muikku ja mustikat.

Ruokamatkailun trendeistä vetoapua Saimaan seudulle

Matkailussa viimeisintä huutoa on Glamping eli glamorous camping. Tämä luksustrendi tuo matkailijat Lapin erämaahan telttaigluihin majoittumaan – miksei myös Saimaalle ”BeachCamp Saimaa”? Matkailija ei vain vieraile vaan eläytyy kohteeseen. Mikäpä sen parempaa voisi olla kuin yhdistää tähän trendiin ruokailu luonnon helmassa.

Mansikkamatkailua tulevaisuudessa? Kuva: Marjut Kasper.

Matkailija etsii ainutkertaisia elämyksiä, aitoutta ja hyviä tarinoita. Olennaista matkailijoille tarjottavissa ruokapalveluissa ja tuotteissa on korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten ainutlaatuisuutta. Viimeisimpien matkailun raporttien mukaan matkailijoille pitäisi olla tarjontaa nykyistä enemmän muun muassa suomalaisten kanssa yhdessä tehtäviin ruoka-aktiviteetteihin kuten leipomiseen ja ruoanlaittoon.

Kiinnostusta siis matkailijoiden puolelta on. Haastetta matkailuyrittäjällä on siinä, että trendit ja toiveet saadaan paketoitua kannattaviksi matkailutuotteiksi myös yrittäjän näkökulmasta.

Uusia tuoteideoita ruokamatkailuun

Suomalaisten matkailu kotimaassa on noin 70 % koko matkailusta. Ulkomaalaisten matkailu Suomeen kasvanee keskimäärin 4–5 prosentin vuosivauhtia. Tässä siivussa ruoka- ja matkailualan yrittäjät haluavat olla mukana myös Saimaan seudulla.

Eteläsavolaisia ruoka- ja matkailutoimijoita heräteltiin ruokamatkailun kehittämiseen – Ruoka matkailun keskiöön -hankkeessa vuosina 2013–2014. Etelä-Savon ruokamatkailuyrityskilpailun tuloksena saatiin hyviä esityksiä ruokamatkailua harjoittavista matkailuyrityksistä. Kilpailu myös osoitti, että alan toimijoiden kärki on vielä kapea ja uusia ruokamatkailutuotteita kaivataan maakuntaan.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgria Etelä-Savon Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle – hanke järjesti alkuvuodesta ideakilpailun uusista ruokamatkailutuotteista. Ideakilpailun tarkoituksena oli kerätä nimenomaan matkailijoilta ajatuksia siitä, minkälaista ruokamatkailua tulisi Saimaan seudulla tulevaisuudessa järjestää.

Ideoita jalostetaan huhtikuun lopulla 24h innoleirillä, jossa pääteemana on tarinallisuus ruokamatkailussa. Innoleirillä Mamkin opiskelijat sekä maaseutumatkailuyrittäjät työstävät yhdessä kilpailun satoa. Tulokset kilpailusta ja leiristä kootaan julkaisuksi matkailuyrittäjiä varten.

Ideat on tarkoitus viedä toteutukseen asti. Etelä-Savon ruokamatkailusta kiinnostuneista yrityksistä kootaan yritysryhmiä, joiden kanssa lähdetään hiomaan parhaita ja kullekin yritykselle sopivimpia ideoita ruokamatkailupalveluiksi – tarjottavaksi vaikkapa Asuntomessut 2017 messuvieraille.