Perinteisillä vesiensuojelumenetelmillä, kuten laskeutusaltailla, ei voida täysin estää kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Erityyppisillä suodattimilla vesiensuojelu voisi tehostua.

Testejä laboratoriossa ja maastossa

Biosuodinmateriaalivaihtoehtojen soveltuvuutta on testattu metsäbiomassan varastoalueiden ja metsäojitusalueiden valumavesien käsittelyyn laboratoriomittakaavassa. Materiaaleina on testattu mm. biohiiltä ja tuhkaa.

Myös orgaanisten materiaalien kuten lehtipuuhakkeen ja rahkasammalen toimivuutta suodattajana on testattu. Laboratoriomittakaavan testauksien aikana selvitetään eri tuotevaihtoehtojen teknistä toimivuutta, kuten rakenteen kestävyyttä sekä puhdistustehoa.

Seuraavassa vaiheessa biosuotimia pilotoidaan käytännön metsätalouden vesiensuojelukohteissa. Viime vuoden aikana on perustettu kolme pilottikohdetta maastoon, jotka sijaitsevat kunnostusojituskohteen vesiensuojelurakenteissa sekä metsäbiomassan varastointialueella. Kokeiden aikana seurataan mm. tuotteiden kestävyyttä ja toimivuutta sekä teknisiä ominaisuuksia.

Biohiilisuodatin metsäojassa. Juva, Pakinmaa. Kuva: Kalle Karosto.

Biosuodattimien pilotointi

Vuonna 2015 rakennettiin yhteensä kolme biosuodatinta. Kaksi kunnostusojituskohteille, Juvan Paatelaan ja Pakinmaalle. Suodattimet asennettiin kevään ja kesän aikana kunnostusojituskohteille. Näillä kohteilla suodattavina materiaaleina käytettiin lehtipuuhaketta ja biohiiltä.

Syksyllä 2015 rakennettiin vielä yksi biohiilisuodatin bioenergiaterminaalin laskeutusaltaan purkuojaan. Suodattimen rakenne erosi edellisistä siten, että se oli edeltäjiään huomattavasti pidempi. Tällä pyrittiin lisäämään veden viipymää suodattavassa materiaalissa, joka oli biohiiltä. Suodattimien toimintaa maastossa seurataan viikoittain. Vesinäytteet suovedestä tuodaan laboratorioon tutkittaviksi. Lisäksi havainnoidaan rakenteiden kuntoa ja materiaalien toimintakykyä.

Kokeiden tuloksena saadaan tietoa biosuodinmateriaalien toimivuudesta. Testauksen yhteydessä arvioidaan mm. biosuotimen materiaalikestävyyttä, käyttöikää, kierrätettävyyttä, huollon tarvetta, logistiikkaa ja erillisen huoltopalvelun tarvetta.

Liikunnan merkitystä korostetaan hyvinvoinnin osatekijänä koko väestön elämänkulussa. Liikunta on keskeinen ja kustannustehokas osa myös terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan ohella tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt ja kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt. Tällaisten hyvinvoinnin edellytysten luomiseen tarvitaan uudenlaista ja monialaista yhteistyötä. (Mm. OKM 2014; STM 2014 ja 2015.)

Eteläsavolaiset harrastavat liikuntaa maan keskitasoa vähemmän ja alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa (THL). Tutkimuksilla on osoitettu, että liikunnan olosuhteiden rakentaminen on tehokas keino vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien kehittämistä pidetään tärkeänä. Lisäksi korkeakoulujen liikuntapalvelut nähdään aiempaa vahvemmin osana suomalaisen liikuntakulttuurin ja myös koko korkeakoulujärjestelmän kehittämistä. (OKM 2014; Itkonen ja Kauravaara 2015.)

Mikkelissä on yhteinen tarve monipuolistaa liikuntamahdollisuuksia

Vuonna 2012 Mikkelin kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan liikuntapaikkojen lisärakentamiselle ja monitoimiareenalle on kaupungissa selkeä tarve. Alueen urheiluseurojen näkökulmasta liikuntatilat eivät nykyisellään täytä lajien vaatimuksia, ja myöskään ammattikorkeakoulun opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet eivät ole enää riittävät.

Huhtikuussa 2014 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus teki Mikkelin kaupunginhallitukselle esityksen selvittää, voidaanko alueen voimavaroja yhdistää monitoimihalli Areenan rakentamiseksi. Yhteistyön käynnistyttyä suunnitteluun on Mikkelin ammattikorkeakoulun johdolla osallistunut kaupungin, urheiluseurojen, Suomen Nuoriso-opiston ja Jäähalli Oy:n edustajia.

Mikkelin ammattikorkeakoululle Areena on keskeisesti investointi opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin. Päämäärä on koko alueen hyvinvoinnin ja vetovoiman kasvattaminen. Tavoitteena on, että väestön mahdollisuudet harrastaa liikuntaa paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi. Lisäksi luodaan puitteet, jotka mahdollistavat erilaisten kulttuuritapahtumien sekä kansallisen ja kansainvälisen tason urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä.

Uusia ulottuvuuksia koulutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen

Ammattikorkeakoulun toimintaan Areena integroituu paitsi valmistuttuaan, myös jo rakennusvaiheessa. Useat eri koulutusalat voivat hyödyntää Areenaa esimerkiksi monialaisena oppimisympäristönä. Areena mahdollistaa myös tulevaisuuden työvoimatarpeisiin liittyvien uusien koulutusavauksien tekemisen. Terveyteen ja hyvinvoinnin digitaalisiin sovelluksiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta laajenee Areenan myötä merkittävästi. Lisäksi tavoitteena on tarjota helposti saavutettavia hyvinvointipalveluja väestötasolla.

Kuva: Mikkelin ammattikorkeakoulun lähtökohdat Areena-investointiin.

Areenan valmistelutyö jatkuu yhdessä Mikkelin kaupungin ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2015 aikana. Lisäksi halutaan kuulla laajasti kaupunkilaisten, Areenan tulevien käyttäjien, ajatuksia suunnitelmasta.

Parhaimmillaan Areena ja Kalevankankaalle syntyvä elämyspuisto voidaan avata uusille kokemuksille jo vuonna 2017.

Lähteet:

Itkonen Hannu ja  Kauravaara Kati (toim.) (2015). Liikunta kansalaisten elämänkulussa. Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnanedistämisestä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296. LIKES. 2015.

Mikkelin kaupunki (2012). Mikkelin monitoimihalli, hankesuunnitelma. Pöyry Finland Oy.

Niemi Kalevi ja Kuninkaanniemi Hanna (toim.) (2015). Mamk Areena. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014). Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (2014). Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Toimeenpanosuunnitelma.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2015). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2015:17.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet.

Mikkelin ammattikorkeakoulun visio on olla tunnettu laadukkaasta toiminnastaan ja olla tuloksiltaan maamme kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Yrittäjyyden liittyen visiona voisi siten olla tunnettuus laadukkaasta ja yrittäjähenkisestä toimintakulttuurista ja sijoittuminen tuloksissa kolmen parhaan ammattikorkeakoulun joukkoon.

Yrittäjähenkinen ajattelutapa vaatii uuden oppimista

Vision toteutuminen edellyttää, että korkeakoulujen opettajilla on valmiudet yrittäjyyskasvatukseen, yrittäjyyden opettamiseen ja edistämiseen. Kaikille ”mamkilaisille” pitäisi myös tarjota mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä ja kehittää yrittäjämäistä ajattelutapaa ja toimintaa. Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri toteutuu parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa kullekin koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Mamkin arvot ovat laatu, luovuus ja vastuullisuus. Arvot eivät ole ristiriidassa yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjähenkisen toimintakulttuurin kanssa. Yrittäjämäiseen toimintatapaan ja asenteeseen on myös sisään rakennettuna aloitteellisuus, luovuus, vastuullisuus. Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri puolestaan edellyttää avointa ja läpinäkyvää toimintaa, johon Mamkin laatujärjestelmä on alusta alkaen perustunut.

Nykytilan kartoitus henkilöstökyselyllä

Lokakuussa 2014 toteutettiin Webropol-kysely Mamkin koko henkilöstölle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstö kokee Mamkin strategian toteutuneen yrittäjähenkisen toimintakulttuurin näkökulmasta.

Mitä asioita olemme kukin tahoillamme tehneet yrittäjähenkisen toimintakulttuurin eteen, ja ennen kaikkea, mitä pitää vielä tehdä? Tutkimuksen toteutus ja yksityiskohtaiset tulokset on luettavissa julkaisussa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-494-7, joten tässä yhteydessä todetaan ainoastaan päätulokset.

Tulostietoisuus, joustavuus ja välittäminen kertoivat yrittäjähenkisyydestä

Lähetettyyn kyselyyn saatiin 54 vastausta. Neljän avoimen kysymyksen vastaukset kertovat toimintakulttuurin nykytilasta ja tavoiteltavasta suunnasta. Yrittäjähenkisyys tunnistettiin arjen käytänteissä monin eri tavoin, vaikka toisaalta joidenkin mielestä se ei näy juuri lainkaan.

Yrittäjähenkinen toimintakulttuuri näkyy esimerkiksi tulostietoisuutena ja valmiutena kokeilla uusia tapoja tehdä työtä. Lisäksi toimitaan joustavasti muutostilanteissa ja tehdään tarvittaessa tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä korjausliikkeitä sekä välitetään työkavereista.

Vahvistamista tarvitaan vielä

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–5, miten yrittäjähenkinen toimintakulttuuri on toteutunut Mamkissa tähän mennessä. Vastausten keskiarvo oli 3 ja vastaukset jakaantuivat lähes ”Gaussin käyrän” mukaisesti.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri on kohtuullisella tasolla, mutta yrittäjyyden edistämistä tarvitaan edelleen. Lisäksi vastaukset osoittavat, että ilmapiiri edistämiselle on suotuisa ja erilaisia mahdollisuuksia käytännön toteutuksiin tunnistetaan.

Henkilöstöltä vinkkejä kehitystyöhön

Vastaajat kertoivat, että henkilöstölle pitää avata, mitä yrittäjähenkisellä toimintakulttuurilla konkreettisesti haetaan ja miten sitä voi hyödyntää. Yrittäjämäiseen toimintaan kannustavaa koulutusta toivotaan koko henkilökunnalle. Lisäksi vastaajat halusivat, että opetus ja kehittäminen kiinnitettäisiin entistä enemmän työelämän ja yritysten tarpeista lähteviin kehittämiskohteisiin.

Ajattelun ja toimintatapojen muutos ei ole helppoa, ja vaatii selkeää tahtotilaa ja aikaa, mutta myös taloudellisia resursseja. Mamkissa on kuitenkin tehty jo paljon yrittäjähenkisen toimintakulttuurin edistämiseksi, joten tästä on hyvä jatkaa.

Ammatillisen koulutuksen, niin toisen asteen kuin ammatillisen korkea-asteen ohjaus ja lainsäädäntöä ovat muuttuneet parin viime vuoden aikana. Uusi laki ammatillisesta peruskoulutuksesta tulee voimaan 1.8.2015.  Lakimuutosten lisäksi muun muassa ammattisen koulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmän muuttuvat.

Uusi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on astunut voimaan asteittain. Vuoden 2014 alussa koulutusohjelmatason säätelystä siirryttiin laajempiin, toimiluvissa määriteltyihin koulutusvastuisiin. Samanaikaisesti tutkintojen tavoitteet kuvattiin osaamisperustaisesti. Vuoden 2015 alussa voimaan tullut lainsäädäntö keskittyi erityisesti muutoksiin ammattikorkeakoulujen rahoituksessa.

Ammattilinen peruskoulutus käy läpi historiansa suurinta muutosta

Uuden lainsäädännön myötä ammattiopistojen tarjoamassa koulutuksessa otetaan aimo askel eteenpäin. Uusissa tutkinnon perusteissa osaamispisteet korvaavat opintoviikot. Tämä tarkoittaa sitä, että perustutkinnon 180 osaamispistettä mittaavat opiskelijan osaamisen laajuutta, eivät opetus- tai opiskeluaikaa.

Osaamispisteet perustuvat ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaiseen siirtojärjestelmään ECVET (European Credit Transfer System for Vocational Education and Training).  Eurooppalaisen järjestelmän lähtökohtana on oppimistuloksiin perustuva järjestelmä, jossa oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä.

Esedulle yhteiset tavoitteet työelämän kanssa

Työelämälähtöiset tutkintojen perusteet ja ammattitaitovaatimukset luovat nyt yhteisen kielen koulutukselle ja työelämälle.

Esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopiston Esedun uusissa opetussuunnitelmissa kerrotaan konkreettisesti, mitä opiskelijoiden tulee osata koulutuksen jälkeen.

Alueen työelämällä on ollut vahva rooli paikallisessa opetussuunnitelmaprosessissa. Uudistamistyössä on huomioitu työelämältä saatu palaute. Lisäksi huomioon on otettu yrityksille tehdyistä osaamistarpeiden kartoituksista saadut ennakointitiedot.

Opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiopistot siirtyvät laajojen, työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavien kokonaisuuksien (tutkinnon osien) arviointiin. Osaamispisteet kertyvät, kun koko tutkinnon osan osaaminen on näytetty ja arvioitu. Oppimista ei arvioida numeerisesti enää lainkaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vuoksi myös opiskeluajat ovat jatkossa yksilöllisempiä.

Uudistuksen tavoitteena on joustavuuden ja yksilöllisyyden lisääminen ja koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen. Syksyllä Esedussa käynnistyykin useita pilotteja, joissa kehitetään uudenlaisia opetuksen järjestämisen tapoja.

Työssäoppiminen korostuu opinnoissa entisestään

Ammattiopistoissa työssäoppimisella on merkittävä rooli paitsi osaamistavoitteiden saavuttamisessa myös ammattiosaamisen näytöissä eli osaamisen arvioinnissa. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan pitää osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon mukaisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä työssäoppimisen yhteydessä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu etenee myös kohti osaamisperustaisuutta

Korkeakouluissa osaamisperustaisuus on näkynyt erityisesti opetussuunnitelmatyössä, osaamisen arvioinnissa ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa. Työelämä on entistä tiiviimmin mukana opetuksen toteutuksessa esimerkiksi projektiopintoina, TKI-hankkeissa ja osana uudenlaisia oppimisympäristöjä. Myös verkossa oppiminen vahvistuu.

Myös ammattikorkeakoulun tavoitteena ovat laajemmat työelämän osaamista vastaavat kokonaisuudet. Oppimistulosten ja niiden arvioinnin merkitys on entistä suurempi yksittäisten sisältöjen arvioinnin sijaan.

Esedun ja Mamkin yhteistyö monipuolistuu

Ammatillisen koulutuksen uudet tutkinnon perusteet ja osaamisperusteisuus mahdollistavat eri oppilaitosten välisen yhteistyön aiempaa paremmin. Osaamisperusteisuus mahdollistaa esimerkiksi yhteisissä projekteissa sen, että osaamistavoitteet voidaan asettaa molempien koulutusasteiden opiskelijoiden osaamistason mukaisiksi.

Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voidaan hyödyntää entistä laaja-alaisemmin. Tätä kautta sekä nuoret että aikuiset ammatillisen perustutkinnon opiskelijat voivat hyödyntää esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa aiempaa paremmin. Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin on mahdollista sisällyttää myös paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia yhteistyössä mm. työelämän ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhdessä voimme oppia toisiltamme – tavoitteena paremmat oppimistulokset, työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja uudenlaiset joustavat koulutuspolut. Työ jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Laatujärjestelmässä ja laatutyössä sovelletaan jatkuvan kehittämisen kehää eli ns. laatuympyrää. Sen osat ovat: suunnittele, toteuta, arvioi ja kehitä.

Hyvä esimerkki laatuympyrän toiminnasta on opintojen ohjauksen kehittäminen. Suunnittelua ohjaavat strateginen tavoite opintoprosessin tehokkuuden parantamiseksi ja opintojen ohjauksen toimintamalli. Toteutusvaiheessa käytössä ovat toimintaa ohjaavat prosessikuvaukset ja ohjeet. Arviointia tehdään tuloskortin mittarien ja opiskelijapalautteiden avulla. Palautteiden pohjalta sitten vuonna 2014 suunniteltiin ja käynnistettiin opintojen ohjauksen kehittämishanke.

Laatuympyrä pyörii

Mamkin toiminnan tuloksista ja laadusta kerätään palautetta säännöllisesti. Tieto kerätään opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyillä, kehityskeskusteluilla, sisäisillä katselmuksilla ja itsearvioinneilla sekä ulkoisten arviointien avulla.

Esimerkiksi opiskelijakyselyillä Mamk kartoittaa, kuinka opintojen aloitus on sujunut, miten opetuksen laatu ja kehittäminen koetaan ja kuinka opintojen ohjaus ja muut tukipalvelut ovat toimineet. Lisäksi palautetta kerätään oppimisympäristöstä ja työskentelyilmapiiristä sekä valmistumisvaiheen työllistymistilanteesta ja työn luonteesta.

Klikkaamalla saat kuvan isommaksi.

Tyytyväiset opiskelijat

Opintojen alkuvaiheen tyytyväisyyttä mittavaan kyselyyn vastasi marraskuussa 2014 yli 80 % syksyllä opintonsa aloittaneista opiskelijoista.

Mamkin kyselystä saamat arviot ovat parantuneet vuodesta toiseen. Syksyllä 2014 keskiarvo oli 3,48 asteikolla 1-5 mitattuna.  Kyselyn mukaan yhteistyö sujuu hyvin sekä henkilöstön että opiskelijoiden kesken, opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva, ja opiskelijatuutorointi on auttanut opiskelun alussa.

Opiskelijat ovat entistä paremmin selvillä tavoitteistaan ja haluavat myös jatkaa opintojaan tutkintoon saakka.

Kolmesti auditoitu laatujärjestelmä

Suomalaisilla korkeakouluilla on lakiin perustuva velvoite vastata toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin eli auditointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Mamkin laatujärjestelmä on auditoitu kolme kertaa vuosina 1999, 2006 ja 2013.

Korkeakoulujen arviointineuvosto on myöntänyt Mamkille 21.2.2013 alkaen laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. Leima tarkoittaa, että Mamkin laatujärjestelmä täyttää kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Jatkuvan kehitystyön tulokset näkyvät vuoden 2013 palautteessa:

Laatujärjestelmä tukee erinomaisesti ammattikorkeakoulun johtamista. Johto käyttää määrätietoisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnanohjauksessa ja strategisessa päätöksenteossa. Opiskelijasta huolehtiminen opiskelujen alkamisesta valmistumiseen asti koko henkilöstön voimin on hyvä esimerkki laatujärjestelmän käytännön toimivuudesta. Ammattikorkeakoulussa on avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri. Kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön.

Lisää koulutuksen ja muun toiminnan laatutyöstä voi lukea blogista, jossa Mamkin laatutoimijat kertovat ajankohtaisista laatuun liittyvistä asioista ja tapahtumista.

Tutustu blogiin:

Käytännön tehtävissä, esimerkiksi ympäristömittauksissa, tämä toimiikin hyvin.  Oppimista tapahtuu vaikkapa Metsä-Sairilan kaatopaikalla tai Etelä-Savon Pelastuslaitoksen paloasemalla. Paloasemalla suoritimme melumittauksia osana ilmansuojelu ja meluntorjunta kurssia viime syksynä.

Vielä pidemmälle ollaan kuitenkin menossa. Vapaan käyttöoikeuden piirissä oleva ympäristötieto on jo koko maassa pitkälti koottuna Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Oiva-tietokantaan. Tietokannasta kuka tahansa voi tarkistaa lähijoen puhtauden, tai nyt talviaikaan jään paksuuden pilkille lähtiessä.

Tietomäärän kerääminen, laadunvalvonta ja käsittely muodostavat yhden tärkeän osaamisalueen nykypäivän ja tulevaisuuden ympäristöinsinöörille.

Yksittäisistä mittaustuloksista älykkäisiin malleihin

Enää mittaustuloksia ei tarkastella yksittäin excelissä vaan ne jalostuvat malleiksi. Yksinkertaisimmillaan mallit edustavat tietyn suureen riippuvuutta toisesta suureesta. Esimerkiksi aurinkoisella ilmalla joesta haihtuu enemmän vettä ilmakehään kun kylmällä säällä, tai sadevesi suotautuu pohjavedeksi nopeammin karkea- kuin hienorakeisen maakerroksen läpi.

Isoja kokonaisuuksia tutkittaessa käytetään monimutkaisia malleja, joiden sisältö perustuu tieteellisiin riippuvuuksiin ja tiedon siirtoon mallin eri osien välillä. Mallien tehokas ja oikea käyttö on osattava, jotta johtopäätöksiä ympäristön tilasta voidaan tehdä – ja miettiä vaikkapa pitääkö haja-asutusalueiden jätevesiasetusta muuttaa vai ei.

Mamkissa opetetaan erilaisten ympäristöohjelmistojen käyttöä esimerkiksi kursseilla Environmental monitoring, Ympäristönmonitorointi ja mallintaminen sekä Vedenhankinta- ja käsittelyprosessit. Opetus tapahtuu luokissa ohjelmistojen avulla.

Työelämässä mallinnusta tehdään jopa paikanpäällä

Työelämässä ympäristömuutoksen mallintamista ei enää aina tehdä vaikka yrityksen Helsingin tai Kööpenhaminan pääkonttorista käsin.

Rambollin, FCG:n tai Pöyryn ympäristöasiantuntija tekee mallinnusta todennäköisesti paikan päällä Mekong-joen alasuistossa, kun hän tutkii tulvan kuljettamien ravinteiden vaikutuksia Tonle Sap -järvelle ja sen ympäristölle. Raporttia tuloksista hän työstää matkalla seuraavaan tutkittavaan kohteeseen.

Onkohan purossa tarpeeksi happea? Sinilinnun luonnonsuojelualue, Heinävesi. Kuva: Hannu Poutiainen

Tehokkaat ja paikasta riippumattomat mallinnustyökalut ovat tulossa myös Mamkin opetukseen.

Parhaillaan Mamkissakin tutkitaan eri tapoja opettaa niin, että oppiminen tapahtuu pääosin luokan ulkopuolella ja mittauksia tehdään ja analysoidaan mallien avulla kentällä.

Opetuksen kehittämisestä monipuolista hyötyä

Opetuksen kehittäminen ja siihen hankittava infrastruktuuri tukee Mamkin asemaa isompien kansallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajana ja asiantuntevana partnerina.

Kun ympäristötekniikan opetusta kehitetään paikasta riippumattomaksi, tuetaan samalla Mamkin tavoitetta entistä laajemmasta verkko-opetustarjonnasta. Opiskelija voi tehdä kotona, tai aikuisopiskelija työpaikallaan mallinnusharjoituksia, joita opettaja tukee etänä Lync-yhteyden välityksellä.

Tulevaisuudessa opiskelija voi harjoitella mallinnustaitojaan myös opetuksen aikatauluista riippumattomasti, siellä missä hän sattuu olemaan.  Esimerkiksi Tanzanian jokien virtauksia voi mallintaa Suomessa tai toisinpäin.

Upeeta!

Mamkin ja Kyamkin yhteinen eKampus on ensimmäisiä korkeakoulujen verkkokampuksia valtakunnallisesti.

eKampus on Xamkin kehittämisprojekti, jossa luodaan verkko-opiskelijoiden oma kampus, joka kokoaa yhteen Kyamkin ja Mamkin verkko-opintotarjonnan ja tuo yhteen myös molempien oppilaitosten verkko-opettajat.

Opintoja joustavasti myös ajasta ja paikasta riippumatta

Alkuvaiheessa eKampus palvelee erityisesti eri opiskelumuotoja yhdistäviä monimuoto-opiskelijoita, jotka tyypillisesti opiskelevat työn ohessa ja tarvitsevat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön. Jatkossa eKampus tulee olemaan osa yhä monipuolisemman ja laajemman opiskelijajoukon arkea.

eKampus on paljon enemmän kuin linkkilista opintojaksoihin. Opiskelijalle eKampus on helppokäyttöinen, kiinnostava ja yhteisöllinen oppimisympäristö, joka tarjoaa myös tukipalvelut digitaalisina niin että opiskelijan ei välttämättä tarvitse käydä muilla kampuksilla lainkaan.

eKampus on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö

eKampuksen ytimenä on opiskelijan oma henkilökohtainen oppimisympäristö, jonka ympärille muut palvelut rakentuvat. Omassa oppimisympäristössään opiskelija voi suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan, suorittaa opintoja monipuolisia välineitä käyttäen ja työskennellä yhdessä muiden kanssa.

eKampus tarjoaa opiskelijalle samat tukipalvelut kuin fyysiset kampukset. Service Desk -palvelussa ovat mukana muun muassa opintotoimisto, hyvinvointipalvelut, kirjasto ja tietohallinto. Opiskelija voi jättää Service Deskiin myös palvelupyynnön ja saada live-yhteyden esimerkiksi opoon tai psykologiin.

Opettaja ei jää yksin

Opettajille luodaan selkeä ja tukea tarjoava työskentely-ympäristö. Arjen avuksi muodostetaan eOpe -mentoriverkosto, josta saa tukea ja apua nopeasti. Sosiaalisessa mediassa toimiva eOpe -ryhmä on kaikkien verkko-opetuksesta kiinnostuneiden foorumi, jossa on helppo kysyä apua ja jakaa vinkkejä.

Erilaiset oppaat, itseopiskeluaineistot ja best practices -kokoelmat auttavat eteenpäin – ja aina voi kysyä apua oppimisteknologian teknisiltä asiantuntijoilta.

eKampus käyttöön kesällä

eKampuksella on julkinen taso ja kirjautumisen takana oleva kampustasotaso. Julkisella tasolla kävijä voi tutustua eKampuksen opintotarjontaan, kampuksen toimintaan ja verkko-opintojen periaatteisiin.

Kampustasolla opiskelijalle avautuu henkilökohtainen etusivu, jolla opiskelijalla on käytettävissään omat oppimisympäristönsä, opintojen suunnittelun työkalut ja opintojen tukipalvelut.

eKampus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä molempien oppilaitosten, tukipalvelujen ja opiskelijoiden kanssa. Nyt suunnittelu alkaa olla loppusuoralla ja on konkreettisen rakennustyön aika ennen palvelun ensimmäisen version julkaisua kesän kynnyksellä.

Joskus myös eKampuksen kehittäjien on hyvä nähdä kasvokkain. Kuvassa pedagogiikan kehittämiskoordinaattori Osku Kiri Kyamkista, suunnittelija Matti Strengell Xamkista, verkko-opetuksen koordinaattori Mirva Pilli-Sihvola Kyamkista ja lehtori Tiina Luukkainen Mamkista.