Vuotovedet ovat hule- tai pohjavettä, joka pääsee viemärijärjestelmään esimerkiksi viallisten putkiliitosten kautta. Hulevedet eli sade- ja sulamisvedet ovat merkittävä vuotovesien lähde. Vuotovettä voi syntyä myös pohjavesistä, kun pohjaveden pinta on viemärijärjestelmää ylempänä.

-Vähentämällä vuotovesiä jätevesiviemäriverkostossa saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä. On tärkeää saada tietoa kunnostusta vaativista kohteista, verkostoteknikko Satu Kuparinen Savonlinnan Vedestä kertoo.

Vuotovettä kulkeutuu puhdistamoihin huomattavia määriä

Vuotovesien määrä on tutkimusten mukaan jopa yli kolmannes jäteveden virtaamasta. Vuotovedet kuormittavat jätevesijärjestelmää ja voivat aiheuttaa ylivuotoja jätevedenpumppaamoilla tai -puhdistamoilla. Tämä johtaa puolestaan ympäristön pilaantumiseen ja voi aiheuttaa terveysriskejä.

-Vuotovesien käsittely jätevesienpuhdistamoilla kuluttaa energiaa sekä huonontaa puhdistamojen puhdistustulosta. Lisäksi vuotovedet voivat saastuttaa pohjavesiesiintymiä, projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen Mamkista sanoo.

Lisää energia- ja ekotehokuutta vesilaitosten toimintaan

VEVO-hanke pyrkii lisäämään vesihuoltolaitosten energia- ja ekotehokkuutta. Mamkin asiantuntijat selvittävät hankkeessa Etelä-Savon vesilaitosten jätevesiverkostojen vuotovesien määriä ja muodostumista sekä vaikutusta laitosten energiankulutukseen.

-Kartoituksen avulla saadaan tietoa kunnostusta vaativista kohteista ja voidaan siten kohdentaa niukkoja taloudellisia resursseja entistä tehokkaammin, Ranta-Korhonen kertoo.

Saatu tieto kootaan selvitykseksi, joka auttaa vesilaitoksia parhaiden menetelmien löytämisessä ja niiden käyttöönotossa. Näin lisätään jätevesijärjestelmien ekotehokkuutta ja kehitetään vesilaitosten toimintaa vähähiilisempään suuntaan.

Hulevedet eli sade- ja sulamisvedet voivat aiheuttaa kaupungeissa ja taajamissa tulvia niin kaduilla kuin viemäriverkostoissa. Vesien sisältämät epäpuhtaudet voivat heikentää esimerkiksi pohjavesien laatua.

– Hulevesien vaikutuksista monet ovat saaneet kokemusta tänä kesänä, kun satanut vesi aiheutti Mikkelissä kaupunkialueella runsaita tulvia ja aineellisia tulvavahinkoja. Hulevedet heikentävät myös purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua, projektipäällikkö Niina Laurila Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.

Uutta teknologiaa pohjaveden laadun tarkkailussa

Hule- ja pohjavesien laatua tutkitaan perinteisesti ottamalla vesinäytteitä ja seuraamalla ympäristöntilaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Näin vesinäytteistä saadaan kuitenkin selville ainoastaan orgaanisten aineiden kokonaispitoisuudet yksittäisessä vesinäytteessä.

Uusia menetelmiä laadun seurantaan on jo olemassa. Hankkeessa testattiin uutta ympäristöteknologian sovellusta; passiivisia näytteenottimia pohjaveden laadun tarkkailussa. Passiivisella näytteenotolla voidaan selvittää orgaanisten yhdisteiden veteen liuennut osuus, joka on riskinhallinnan kannalta oleellisempaa kuin yksittäisen vesinäytteen tarkastelu.

Veteen liuennut osuus tuottaa yhdisteille altistumisesta kokonaisvaltaisempaa kuvaa. Esimerkiksi osaa yhdisteistä voi esiintyä vedessä niin pieninä pitoisuuksina, ettei niitä voida määrittää yksittäistä ajanhetkeä kuvaavasta vesinäytteestä.

Passiivisia näytteenottimia voidaan käyttää kohteessa viikkojen ja kuukausien ajanjaksoja, jolloin tutkimukseen tavoitetaan huomattavasti suurempi vesimäärä, kuin mitä yksittäisessä vesinäytteessä.

Uuden menetelmän testaus opinnäytetyössä

Mamkin opiskelija Henri Kettunen testasi passiivista näytteenottoa opinnäytetyössään pohjavesiympäristössä. PAH-yhdisteet eli polyaromaattiset hiilivedyt syntyvät polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa, ja useat niistä ovat syöpää aiheuttavia. Yhdisteitä syntyy esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa. Työympäristöissä niitä tavataan eniten koksaamoilla, puutavaran kreosoottikyllästämöilla ja kreosootilla kyllästettyjen pylväiden asennuksessa. PAH-yhdisteet saastuttavat maaperää ja vesistöjä sekä ovat haitallisia vesieliöille.

– Tein tutkimuksen kohteessa, jossa oli ennestään havaittu PAH-yhdisteitä. Opinnäytetyöni tulokset osoittavat, että näytteenottimena käytetty silikonikumi kerää tehokkaasti yhdisteitä pohjavedestä. Samaa osoittivat myös laboratoriokokeet, Kettunen kertoo.

Silikonikumisia näytteenottimia ei ole aiemmin testattu pohjavesiympäristössä.

– Tämä vaati paljon taustatyötä käytettävien materiaalien ja analyysimenetelmän selvittämiseksi. Passiivinen näytteenotto pohjaveden havaintoputkesta on haasteellisempaa sen takia, että putken ahdas koko ja materiaali vaikuttavat tutkimuksen suunnitteluun. Aiheesta kaivataan edelleen myös lisätutkimuksia, Kettunen kertoo.

Hulevesien tutkimuksista saadun datan pohjalta hankkeessa tehdään tietokonemallinnusta hulevesien käyttäytymisestä. Saatu tieto hyödyttää tulevien ympäristöriskien ennakoimista. VIM-hankkeessa mitataan ja analysoidaan myös liikenteen ja energiatuotannon ilma- ja melupäästöjen vaikutusta ympäristöterveyteen.