Metsäteollisuudessa tehokkaat prosessi- ja vedenpuhdistustekniikat ovat hyvin pitkälle kehittyneitä. Vastikään alkaneessa iFORMINE-hankkeessa metsäteollisuuden innovatiivisia ratkaisuja sovelletaan kaivosteollisuuden vesien puhdistukseen.

Tarve uusille puhdistusratkaisuille kumpuaa tiukkenevista ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Kittilän kaivoksen lupaehtojen mukaiset arseenipäästöjen raja-arvot tulevat kiristymään lähes puoleen aikaisemmista luvuista.

Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksille teknologioiden soveltaminen kaivostoimialalle tuo merkittävän erikoistumisen mahdollisuuden.

Uusi sekoitustekniikka vähentää tarvetta avoaltaille

Uusien puhdistusratkaisujen kehittämisessä sovelletaan erityisesti nopeaa sekoitustekniikkaa, jota Mikkelin ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhteistyössä metsäteollisuuden yritysten kanssa.

Mamkissa on huipputasoinen tutkimusyksikkö nopeiden, prosessiputkessa tapahtuvien sekoitusilmiöiden tutkimukseen. Menetelmällä voidaan sekoittaa hyvin nopeasti esimerkiksi kemikaaleja suuriin vesivirtauksiin.

Tekniikka on käytössä metsäteollisuudessa, mutta kaivosteollisuudessa sitä ei ole vielä juurikaan sovellettu. Tämä avaa aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia, sillä kaivospuolella sekoittuminen tapahtuu usein avoaltaissa hyvin hitaissa prosesseissa. Kustannustehokkuuden lisäksi uusi tekniikka veisi kaivosteollisuutta kohti suljetumpaa vesikiertoa, joka on metsäteollisuudessa jo arkipäivää.

Tavoitteena uusi hiilinielu

Uutta käyttöä on tulossa myös Mikkelin ammattikorkeakoulun patentoimalle luontoystävälliselle, vesikiertoon perustuvalle hiilidioksidin talteenottoprosessille. Menetelmä ottaa hiilidioksidin talteen teollisuuden savukaasuista, jolloin se on myös mahdollista käyttää uudelleen.

Kaivosteollisuudessa hiilidioksidia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi rikastusprosessin tehostamisessa ja rikastuksessa syntyvän sakan stabiloinnissa.

Jos kehitystyö onnistuu, mahdollista on löytää samanaikaisesti sekä uusi nielu hiilidioksidille että tehdä kaivosteollisuuden jätteistä ympäristöturvallisempia.

Vahvuutena laaja yhteistyöverkosto

Mikkelin ammattikorkeakoulun iFORMINE-hankkeessa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) vihreän kemian laboratorio, Savonia ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu.

– Yhteistyön merkitys on kasvanut tutkimuksen tekemisessä. Tässäkin hankkeessa on uudenlainen yhteistyöverkosto, mikä luo mahdollisuuksia aivan uudentyyppisten innovaatioiden syntymiselle, Janne Kankkunen Geologian tutkimuskeskuksesta kuvaa.

Organisaatioilla on yhdessä vahva osaaminen kaivosprosesseista, vesi- ja materiaalikemian tutkimuksesta, erilaisista puhdistamolietteiden käsittelystä ja hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeessa on mukana myös Kittilän kaivos ja useita alan laitetoimittajia.

Aiheeseen liittyvät aiemmat jutut:

Uusi menetelmä ottaa hiilidioksidin savukaasuista talteen luontoystävällisesti

Tutkimushanke FLASH tähtää sekoitustekniikan huippuyksikköön

Uuden vaatteen pehmeys, auton pintamateriaalit tai kotimme maalit ovat tarkoin meille valittu. Puhtaan materiaalin lisäksi kokemukseemme vaikuttavat erilaiset tekijät kuten tekstuuri, muotoilu, pintakäsittelyt ja valmistusmenetelmät.

Nämä muodostavat kokonaisuuden, jossa materiaalia muokataan tarkoin haluttuun asuun, kuluttaen samalla energiaa ja muokaten elinympäristöämme.

Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys ympäristölle

Huomattava osa energiakulutuksestamme liittyykin tavalla tai toisella materiaaleihin. Materiaalien jalostaminen, käyttö ja käytöstä poistaminen aiheuttavat merkittävän osa ihmisen ympäristökuormituksesta. Mitä tehokkaammin kykenemme materiaaleja käsittelemään, sitä vähemmän kulutamme ympäristömme voimavaroja.

Materiaalitutkimuksen tärkeän osa-alueen muodostavat materiaalitekniikan sovellukset, joiden tutkimuksessa etsitään keinoja ja vastauksia erityisesti materiaalien tehokkaan käytön asettamiin kysymyksiin.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa ongelmaan on paneuduttu materiaalien rajapintatutkimuksen, digitalisoinnin ja energiatehokkuuden avulla.

Materiaaliyhdistelmillä uusia innovaatioita

Materiaaliyhdistelmillä tavoitellaan energiansäästöä ja monipuolisia tuoteominaisuuksia. Erityisesti liikkuvissa koneissa ja laitteissa on rakenteiden keventämisellä mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä käytönaikaisessa energiankulutuksessa.

Toisaalta materiaaleja yhdistämällä löydetään uusia mahdollisuuksia ja voidaan hyödyntää niiden parhaat ominaisuudet. Usein tämä ei kuitenkaan näy millään lailla tuotteen käyttäjälle, vaan yhdestä materiaalista valmistetuiksi kokemamme tuotteet saattavatkin koostua monista eri materiaaleista.

Tällaisissa sovelluksissa tarvitaan materiaalien rajapintoihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Hybridirakenteiden ja -materiaalien soveltavassa tutkimuksessa pyritään hyödyntämään sekä materiaaliresurssit että suunnittelumenetelmät samanaikaisesti. Mamkissa on materiaalien rajapintoihin liittyvän tutkimuksen avulla saavutettu hyviä tuloksia mm. paperinvalmistuksessa.

Opiskelijat tulevaisuuden tekijöinä

Merkittävän voimavaran ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöön tuovat alueen yritykset ja opiskelijat, joita ilman soveltavan tutkimuksen toteuttaminen ei ole mahdollista. Yhtenä esimerkkinä on Ahlstrom Glassfibre Oy:n Mikkelissä sijaitseva tehdas, joka valmistaa lasikuitulujitteita erityisesti tuulivoimateollisuuteen. Ahlstrom Glassfibre kokee materiaalitekniikan opetuksen ja alan osaamisen tärkeänä osana paikallista toimintaympäristöä.

– Materiaalitekniikan opiskelijat ovat tehneet meille useita opinnäytetöitä hyvin tuloksin. Opinnäytetöiden tuloksena on esimerkiksi kehitetty materiaalien testaukseen liittyviä mittausmenetelmiä yhtiön Mikkelin tehtaille, Maija Hoikkanen Ahlstrom Glassfibren tuotekehityksestä kertoo.

Materiaaleista erityisesti muovit ja muovikomposiitit ovat tärkeitä materiaaleja pyrittäessä kohti energiatehokkaita tuotteita. Keveinä materiaaleina ne toimivat energiaa säästävinä rakenteina kuljetusvälineteollisuudessa, mutta ovat ratkaiseva tekijä tuotettaessa puhdasta energiaa tuulesta.

– Lujitemuovialan tarvitsemassa tutkimustoiminnassa asianmukainen laboratorioiden varustus ja tutkimuslaitteisto ovat erittäin tärkeitä. Ammattikorkeakoulun laitteistot tukevat hyvin yrityksessä tehtävää kehitystyötä, Hoikkanen toteaa.

Mamkin tutkimustoiminnassa ympäristöturvallisuudella tarkoitetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, yritysten kehittämistä ympäristöystävällisemmiksi ja puhtaan elinympäristön turvaamista.

Mamk kehittää alueen palveluja ja prosesseja huomioiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, mahdolliset ympäristöriskit sekä uuden ympäristöteknologian tuomat mahdollisuudet. Lisäksi tutkimme jätteiden ja sivuainevirtojen uusia hyötykäyttömahdollisuuksia.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus- ja kehittämistyössä otetaan huomioon esimerkiksi yritysten toiminnan koko elinkaari ja vähähiilisyyden edistäminen.

Kansainvälisesti merkittäviä uusia avauksia

Mamk on mukana eurooppalaisessa tutkimusryhmässä, jossa kaatopaikat on tarkoitus saada hyötykäyttöön raaka-ainereserveinä. Näin jäte saa uuden merkityksen raaka-aineena kiertotaloudessa – sen sijaan, että se on lopullisesti poistettuna käytöstä. Smart Ground -tutkimusta rahoittaa Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (lue REaD-juttu Smart Groundista).

Tekesin rahoittamassa Smart Effluents -hankekokonaisuudessa Mamk ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä yritysten kanssa uutta, kokonaisvaltaista jätevedenkäsittelyn järjestelmää (lue lisää tästä). Samalla cleantech-osaamista viedään eteenpäin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hankekokonaisuuden yritysryhmässä ovat mukana BioGTS Oy, Metsäsairila Oy, Mikkelin Vesilaitos, Mipro Oy ja JK Corporation Oy. Yrityksen kehittävät tutkimustiedon pohjalta uusia laitteistoja, menettelytapoja ja toimintakonsepteja kansainvälisille markkinoille.

 Yhteinen halu vaikuttaa

Ympäristöturvallisuuden kehittämistä tehdään yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Kaikilla toimijoilla on yhteinen halu vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen ja puhtaan ympäristön turvaamiseen.

Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy vastaa kunnan lakisääteisten jätehuoltopalveluiden järjestämisestä Mikkelissä. Parhaillaan yritys on mukana jopa kuudessa Mamkin tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Toimitusjohtaja Sami Hirvonen kertoo, että Metsäsairila Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa sisäisillä ja ulkopuolisten kanssa tehtävillä hankkeilla.

– Mamkin kanssa hankkeet suunnitellaan yhdessä, ja ne ovat kehittämässä Metsäsairilan toimintaa. Erityisesti yhteisillä hankkeilla pyritään vaikuttamaan muun muassa resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen.

Hirvosen mukaan kaikki Metsäsairilassa tehtävä kehitystyö tähtää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi Smart Ground -hankkeessa, jossa kaatopaikkoja muutetaan raaka-ainereserveiksi, katse on pitkällä tulevaisuudessa.

Mamk mukana bio- ja kiertotalouden kehityksessä

Mamk on tutkinut viime vuosina myös mahdollisuuksia ympäristöriskien vähentämiseen. Saimaan alueella on kartoitettu öljyn kuljetuksiin ja varastointiin liittyviä ympäristöriskejä ja tutkittu bioöljyjen käyttäytymistä ympäristössä (lue REaD-juttu aiheesta). Lisäksi parhaillaan Mikkelin ympäristössä monitoroidaan veden ja ilman laatua useissa eri kohteissa. Mamk on myös alueella vuosien varrella edistänyt biokaasun käyttöönottoa ja laitosten saamista alueelle.

Tänä vuonna alkaneet uudet tutkimushankkeet keskittyvät alueen yritysten ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeissa edistetään muun muassa kasvisten tuoteturvallisuutta, jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä ja biohiilipellettien polttoa pienkattiloissa. Lisäksi etsitään energia- ja ekotehokkaita ratkaisuja vesihuoltolaitosten jätevesiverkoston vuotovesille ja tutkitaan hevosenlannan käyttöä bioenergiana.

Tällä kaikella pyritään turvaamaan alueen kehittäminen niin, että samalla turvataan puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville.

Mikkelissä sijaitseva Kyyhkylän Kartano on tunnistanut hyvinvointimatkailun potentiaalin ja on mukana LUOTUO – Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen -hankkeessa.

– Meidän jo olemassa olevat puitteet tarjoavat hienot mahdollisuudet hyvinvointimatkailun kehittämiseen. Hyvinvointimatkailu kasvaa trendinomaisesti ja tavoitteemme on saavuttaa kasvua tässä asiakasryhmässä. Kansainvälisistä hyvinvointimatkailijoista tärkein kohderyhmämme on saksankieliseltä alueelta tulevat ikääntyvät pariskunnat, Kyyhkylän Kartanon liiketoiminnan päällikkö Elina Pettinen valottaa.

Puhdas luonto rentouttaa

Suomalainen hyvinvointimatkailu ammentaa voimansa pitkälti luonnon hyvinvointivaikutuksista. Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi kevyttä luonnossa liikkumista, mielialaharjoituksia luonnossa, mökkilomailua, saunomista ja lähiruoasta nauttimista.

Kuva: Viljo Kuuluvainen.

Vahvan selkänojan tälle luo kasvava tutkimustieto luonnon monipuolisista fyysisistä, sosiaalisista ja henkisistä hyvinvointivaikutuksista. Hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluiden markkinoinnissa.

– Kyyhkylän Kartanossa ympäröivä luonto ja historiallinen kartanomiljöö ovat valttejamme. Lisäksi Saimaa ja sen rantamaisemat sekä luonnon rauha ovat elementtejä, joita haluamme tuoda korostetusti esille. Myös turvallisuus on asia, jonka merkitys tulee entisestään korostumaan kansainvälisiä matkailijoita ajatellen.

– Rantasaunailta on meillä suosittu hyvinvointipalvelu. Kokonaisuudessa yhdistyy uiminen Saimaassa, turvehoito jaloille sekä ruoaksi tuoreita paistettuja muikkuja. Liikunnalliseksi ohjelmaksi voi valita melontaa tai vaihtoehtoisesti lähteä risteilylle Kartanon satamasta MS Kuutilla, Pettinen esittelee.

Sijoitus omaan itseen

Hyvinvointimatkailun kasvu voidaan nähdä osana laajempaa kehitystä, jonka myötä suuri osa ihmisistä haluaa sijoittaa omaan hyvinvointiinsa. Se ilmenee muilla aloilla esimerkiksi liikuntapalveluiden ja henkilökohtaisen valmennuksen kysynnän kasvuna sekä terveelliseen ruokaan ja muihin terveystuotteisiin panostamisena. Tämä näkyy myös matkailijoiden valinnoissa.

– Asiakas voi meillä koota omannäköisensä hyvinvointikokonaisuuden laajasta palveluvalikoimasta. Siihen voi kuulua esimerkiksi lumikenkäilyä luontopolullamme, hemmotteluhoitoja, allasterapiaa, herkullista luonnollista ruokaa ja nauttimista monipuolisista saunoistamme, sanoo Pettinen.

Etelä-Savossa ovat puitteet kohdillaan

Etelä-Savon alueella luontolähtöiselle hyvinvointimatkailulle on mitä mainioimmat puitteet puhtaiden vesistöjen ja metsien keskellä. Visit Finlandin markkinatutkimusten mukaan luontoon perustuvalla hyvinvointimatkailulla on kysyntää maailmalla, ja se on keino erottautua muista.

Yhteistyötä tekemällä ja määrätietoisella palveluiden kehittämisellä Etelä-Savolla, osana laajempaa Järvi-Suomea, on mahdollisuudet profiloitua hyvinvointimatkailukohteena. Se vaatii kuitenkin vielä nykyistä laajempia laadukkaiden hyvinvointipalveluiden verkostoja. Kehitys siihen suuntaan on hyvässä vauhdissa.

Erinomaisista teknisistä mahdollisuuksista huolimatta, roikumme edelleen vanhoissa malleissa – niin auton ratissa kuin digitaalisessa maailmassa. Digitaalisilla palveluilla olisi kuitenkin meille paljon annettavaa hyvän elämän rakennusaineiksi. Ei siis pidä yllättyä, vaan tarttua tilaisuuteen.

Digitaalisuus tukee hyvää elämää

Valtioneuvoston vision mukaan ”Vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää.” Lähtökohtana on yksilön arvokkuus ja oikeus elää hyvää ja arvokasta elämää. Tavoitteena on, että meidän jokaisen yksilölliset erot huomioidaan ja itsemääräämisoikeutta sekä vastuuta korostetaan. Myös yhteisöllisyys on sisäänkirjoitettu tähän visioon – yhteisö hyväksyy jokaisen omanlaisenaan.

Edellä oleva kuvaus soveltuu suoraan hyvän digitaalisen palvelun luonnehdinnaksi. Asiakkaan tarpeesta lähdetään liikkeelle, asiakaskokemuksia kerätään ja analysoidaan ja käyttäjäystävällinen palvelu muotoillaan yksilölliseksi. Palvelu on myös saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, juuri silloin, sellaisessa muodossa ja sellaisessa kanavassa kuin asiakas haluaa.

Digitaalisen palvelun tavoitteena on parantaa käyttäjän arkea. Yhteydenpito lähipiiriin ja vuorovaikutus tuttujen ja tuntemattomien kanssa on mahdollista. Palvelut myös viihdyttävät ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Nämä kaikki ovat tärkeitä hyvän elämänlaadun tekijöitä.

Liiketoiminta syntyy käyttäjille merkityksellisistä palveluista

Tieto on nykyään raaka-aine. Voidaan sanoa, että yritykset toteuttavat hyvää elämää tekemällä kannattavaa liiketoimintaa tiedosta. Luodaan hyviä digitaalisia palveluita ihmisille, toisille yrityksille ja organisaatioille sekä yhteiskunnalle.

Onnistuneen palvelun takana on aina ymmärrys asiakaskokemuksesta. Pärjätäkseen globaalissa tiukentuneessa kilpailussa, yritysten täytyy hyödyntää sosiaalisen median ja esineiden internetin tuottamaa tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä. Tulevaisuuden menestyvät yritykset tunnistavat oman erityisosaamisensa, hyödyntävät olemassa olevaa tai kerättävää asiakastietoa ja ovat osa yritysverkostoa, joka yhdessä luo digitaalisen palvelun asiakkaalle.

Huolehditaan itsestämme – entistä paremmin

Kun hyvää elämää mietitään yhteiskunnan kannalta, Digitaalisten palveluiden päätarkoitus on auttaa ja motivoida meitä ihmisiä huolehtimaan itsestämme mahdollisimman hyvin. Joillekin se tarkoittaa terveys- ja hyvinvointipalveluita. Toisia motivoi harrastus, viihde tai pelaaminen. Monille yhteydenpito lähipiiriin on se tärkein asia.

Digitaaliset palvelut myös mahdollistavat myös työn uudet muodot sekä työn ja elämäntilanteen yhdistämisen. Mahdollisuuksia on paljon. Kuten valtioneuvoston visiossa korostetaankin, hyvän elämän toteuttamisen päätösvalta ja vastuu on meillä jokaisella.

Ota meihin yhteyttä, kun tarvitset asiantuntija-apua digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme korostuu käyttäjälähtöisten arkisten ratkaisujen kehittäminen ja tutkiminen. Innovoimme yhdistäen talomme monitieteellistä, kansainvälisestikin korkeatasoista osaamista. Tieteellisen tutkimuksemme aiheita ovat mm. datan linkittäminen, avoimen datan hyödyntäminen, MyData sekä sähköinen liiketoiminta ja digitaalitalouden liiketoimintamallit.

Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin aprillipäivänä 2015. Mukaan kutsuttiin leanin hengen mukaisesti konepajan koko henkilöstö. Johtamisajattelussahan juuri työntekijät ovat aktiivisia kehittäjiä. Kun toimintaohjeet aiemmin tulivat hierarkisesti johdolta työnjohtajien kautta asentajille, leanissa juuri asentajilta odotetaan kehitysideoita, havaintoja tuotannosta ja työturvallisuudesta.

Vapaaehtoiset ideoivat työhyvinvointia

Yhtenä tavoitteena on aktivoida työhyvinvoinnin vapaaehtoistoimintaa. ”Konepajan valssaajat” -nimellä toimiva vapaaehtoisryhmä kokoontuu 4-6 viikon välein muun muassa hahmottelemaan työhyvinvointia palvelevaa toimintaa. Kehitysidea kirjataan vihreälle kortille, joka viedään päivittäisjohtamisen taululle. Sieltä se lähtee käsiteltäväksi.

Vapaaehtoistoimintaa konepajan päällikkö Erkki Puhakka pitää välttämättömänä.

– Aina ei voida apuja hakea muualta. Vaikka aika on välillä tiukassa, panostaminen käytännön kehittämiseen on oikea tapa edetä.

Vuoden aikana on toteutettu pyörä- ja suksihuoltopäivä, organisoitu liikuntaohjelmaa ja järjestetty tsemppaajakoulutus. Jatkossa tsemppaajat opastavat myös konepajan kuntosalilla. Mamkin opiskelijat panivat toimeen jalkahuoltopäivän ja tuottivat terveyden teemaviikkojen materiaalia infomonitoreihin. Kaikki ideat ovat peräisin vapaaehtoisilta.

Pyörähuoltopäivän järjestäminen oli yksi ensimmäisistä vapaaehtoisten tekemistä työhyvinvointialoitteista. Kuva: Teemu Ripatti

Vertaiskeskustelu kehittää työyhteisöä

– Pidimme tärkeänä myös työntekijän ja esimiehen välistä kanssakäymisen ja keskustelutaitojen kehittämistä, jatkaa Erkki Puhakka.

Arjen kommunikointiongelmien tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen koheneminen edistää asiakkaalle arvoa tuottavaa virtausta. Samalla se toteuttaa jatkuvasti kehittyvän työyhteisön henkeä lean-ajattelun mukaisesti.

Hankkeen vertaiskeskusteluryhmät koskettavat noin puolta konepajan henkilöstöstä. Aiheet tulevat konepajan arjesta. Puhakka tunnistaa kasvanutta vastuuta omasta käytöksestä.

– Olen havainnut myönteistä varomista sanomisissa.

Tavoitteena on rakentaa työyhteisöön vertaiskeskustelumalli.

– Toimenpiteistä pitäisi jäädä aina jotakin pysyvää, näkyvä jälki. Onnistumiseen tarvitaan myös linjajohdon tuki, kiteyttää konepajan laatu- ja ympäristövastaava Tiina Kauppinen.

Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo) myönsi keväällä 2015 aktiivisen työpaikan sertifikaatin Työhyvinvointiakatemiaan osallistuville Juvan ja Kangasniemen kunnille, Osuuskauppa Suur-Savolle ja VR Pieksämäen Konepajalle. Sertifikaatti on tunnustus hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Kuva: Teemu Ripatti

Henkilöstötutkimus mittaa onnistumista

Hankkeen mitattavat tavoitteet kytkettiin VR:n omaan vuosittaiseen henkilöstötutkimukseen.

– Päämääränä oli tuloksen säilyttäminen tai parantaminen. Se on onnistunut, sillä tuorein toteutunut tulos oli jokseenkin entinen.
Tulos on hyvä, sillä myös konepaja on ollut koko konsernia koskevien YT-neuvottelujen piirissä.

Työhyvinvointiakatemiassa Mamkin projektipäällikkö Tuulevi Aschan vastaa vapaaehtoistoiminnasta ja vertaiskeskusteluryhmistä. Etelä-Savon Liikunta ry:n (ESLi) Teemu Ripatti ohjaa liikunta- ja terveysosioita. Lisäksi hankkeen toimintaan kuuluvat Tanhuvaaran urheiluopiston järjestämät lähipäivät.

Tanhuvaaran Urheiluopiston hallinnoimassa Työhyvinvointiakatemia-hankkeessa (2015-2016) ovat mukana Mikkelin Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon liikunta sekä työyhteisöjä koko maakunnasta. Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja niihin perustuva Työhyvinvointiakatemia Tanhuvaaran Urheiluopistoon. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Vastuu päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä ja sen kustannuksista on kunnilla. Esimerkiksi Vaalijalan kuntayhtymän Savoset-monipalvelukeskukset järjestävät normaalistikin asiakkailleen päivä- ja työtoimintaa. Uutta on nyt aloitettu yhteistyö maatilojen kanssa, mikä monipuolistaa toiminnan sisältöjä.

Green Care -palvelutoimintaan, eli vihreään hyvinvointiin, kohdistuu tällä hetkellä laajaa kansallista kiinnostusta. Mamk on kehittänyt luontolähtöisiä palveluita yhdessä matkailu-, maatalous- ja hoiva-alan yrittäjien kanssa jo kolmen vuoden ajan. Hoivafarmi-hankkeessa keskitytään nimenomaan maatila-avusteisen toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisesti katsoen Etelä-Savossa ollaan kehittämistyössä pitkällä.

Asiakas mukaan arkeen

Rantasalmelaisella Tuhkulan tilalla tuotetaan pääasiassa maitoa ja pellot ovat luomussa. Tilan isäntäpariskunta, Cilla Ekholm-Tiainen ja Juho Tiainen, on aloittamassa yhteistyön savonlinnalaisten Kotilo ry:n ja Klubitalon kanssa.

Tiaiset ovat käyneet tutustumassa Kotilon ja Klubitalon väkeen, jotka ovat pääasiassa mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaita on kiinnostanut erityisesti, minkä rotuisia lehmiä Tiaisilla on, onko tilalla sähköaitoja, voisiko tilalla lämmittää puusaunaa tai onkia rannalla.

Sovittu on, että kun Tuhkulan lehmät lasketaan tänä keväänä laitumelle, on Kotilon ja Klubitalon väki paikalla ja jatkossa toimintapäiviä tilalla järjestetään noin kerran viikossa. Tuhkulan tilan kannalta toiminnassa on kyse normaalista vuodenkierrosta ja arkeen liittyvistä töistä, kuten pihatöistä, puutarhan hoidosta, lumitöistä, eläinten ruokinnasta, polttopuiden teosta ja sadonkorjuusta. Ilman hoivafarmitoimintaa ihmiset eri laitoksissa ja yksiköissä eivät välttämättä pääsisi kokemaan tällaisia asioita.

Yhteisen pöydän ääressä

Tilan isäntä Juho Tiainen suunnittelee, että hän esimerkiksi juottaa vasikoita ja puhdistaa karsinoita asiakkaiden kanssa. Myös risusavottaa ja pihatöitä on aina tarjolla. Tilan muita elämiä, islanninhevosia ja koiria, voi aina silitellä. Asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua tilan töihin ohjatusti, yhteisöllisesti ja omien voimavarojensa mukaan.

Maatilan työt ovat asiakkaille kuntouttavia, merkityksellisiä ja ne lisäävät oman arvon tunnetta ja itseluottamusta.
Kuuden tunnin mittaisen toimintapäivän aikana pitää tietysti myös ruokailla. ”Eiköhän me kaikki saman pöydän ääreen mahduta yhdessä syömään”, suunnittelee emäntä Cilla.

Emäntä Cilla Ekholm-Tiainen esittelee tilan lauhkeaa Nói-islanninhevosta. Kuva: Teija Skyttä.

Kannattavuutta ja hyvinvointia

Eteläsavolainen luonto ja maaseutu kannattaa hyödyntää myös aluekehityksen kannalta. Kehittämällä sosiaalipalveluita toimivien maatilojen yhteyteen, voidaan synnyttää lisää toimintaa, tuloja ja hyvinvointia – ja samalla maaseutu pysyy elävänä. Sosiaalipalvelujen tarjoaminen voi jatkossa tuoda maatiloille tarpeellisia lisäansioita.

On tarkoitus, että hankkeen päättyessä päivä- ja työtoiminta on maatiloille kannattava palvelutuote ja toisaalta asiakkaalle mielekäs ja kuntouttava palvelu, jota kunnan kannattaa ostaa. Hoivafarmi-hankkeessa tutkitaan myös kehitettyjen hoivapalvelujen vaikutuksia asiakkaisiin, maatilaan ja ympäröivään maaseutuun.

Yrityksillä on mahdollisuus saada tietoa uusimmista kehityssuunnista osallistumalla Kuitulaboratorion tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Esimerkiksi tällä hetkellä laboratorio kehittää Reaktek-hankkeessa uutta reaktoritekniikkaa, missä haetaan tehokkuutta teollisuuden sekoitusprosesseihin. Hanke pohjautuu aiemmin FLASH-hankkeessa saatuihin nopeiden sekoitusilmiöiden tutkimustuloksiin. Tutkimushankkeisiin osallistuminen saattaa tuoda yrityksille etua kilpailijoihin nähden.

Ympäristöä säästävän teknologian kehittämistä

Savonlinnassa sijaitseva, mm. paperiteollisuuden kemikaalisekoitusjärjestelmiä valmistava ja kehittävä Wetend Technologies Oy on kuuluisa ”TrumpJet” -sekoitusteknologiastaan. Teknologia palvelee paperia ja kartonkia valmistavia yrityksiä, sillä sen avulla erilaiset lisäaineet ja kemikaalit sekoittuvat hyvin tehokkaasti suuriin prosessivirtoihin. Wetendin kehittämä teknologia on uutta Cleantech-tekniikkaa.

– Sekoitustekniikka auttaa saavuttamaan kustannussäästöjä tuotannoissa, sillä esimerkiksi puhdasta vettä ja energiaa tarvitaan vähemmän, toimitusjohtaja Jouni Matula kertoo.

– Kuitulaboratorion tutkimushankkeet liittyvät Wetendin teknologioiden ydinalueisiin ja auttavat kehitystyön eteenpäin viemistä, kuten myös verkottumista yritysten ja henkilöiden välillä, Matula lisää.

Kehitystyön tulokset nopeasti käyttöön

Savonlinna Works Oy on tehnyt tuotteiden prosessikehitystä Kuitulaboratorion kanssa paljon vuosien varrella.

– Tutkimustyö on auttanut laitteiden kilpailukyvyn lisäämisessä ja uusien kauppojen saannissa, jolla on ollut ratkaiseva merkitys koko konepajan toimintaan, toimitusjohtaja Kaj Lindh kertoo.

Lindhin mukaan yritykselle on myös ollut tärkeää, että osaamista on voinut ostaa läheltä ja että tulokset on saatu nopeasti käyttöön.

Etelä-Savon kehittämistä ja työpaikkojen turvaamista

Kuitulaboratorio tarjoaa laboratorio- ja koeajopalveluja, joiden avulla yritykset voivat varmistaa esimerkiksi valmistamiensa laitteiden toimivuuden.

Tätä kautta yritykset voivat esimerkiksi testata laitteitaan ja kehittää prosessejaan tehokkaammiksi. Kehitystyö on merkittävää myös Etelä-Savon maakunnan kannalta, sillä se kerryttää osaamista ja turvaa työpaikkoja.

Yritysyhteistyö on oleellinen tekijä myös silloin, kun rahoittajat ohjaavat tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueen toimijoille, kuten Mikkelin ammattikorkeakoululle.

Kuitulaboratoriolla onkin alusta alkaen ollut alueella vahva tuki niin kaupungin toimijoiden kuin yritystenkin taholta.

Laboratorion laajennus mahdollistaa entistä suurempien laitteistojen testauksen

Kuitulaboratorion laajennusosan vihkiäiset pidettiin 13. huhtikuuta. Laajennuksessa laboratorio sai isomman pilot- eli koeajohallin sekä uuden laboratorion vesi- ja lietetutkimukseen ja sen palvelutoimintaan. Samalla rakennettiin uusia toimistohuoneita ja opetuskäyttöön soveltuva neuvotteluhuone.

Uudet tilat mahdollistavat jopa satamien merikonttien kokoisten pilot-laitteistojen testauksen sisätiloissa. Heti vastaanottotarkastuksen jälkeen uusissa tiloissa tutkittiin diplomityönä kaasun ja veden sekoittumista 20 m3 säiliössä, mikä vastaa suurehkon säiliöauton tilavuutta.

Kuitulaboratorion laajennuksen vihkiäisiä vietettiin 13.huhtikuuta. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Tulevaisuuden prosessi-insinöörit valmistuvat Kuitulaboratoriosta

Syksyllä 2014 Mamkissa alkanut prosessi- ja materiaalitekniikan insinöörikoulutus tuo alueelle uutta osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin, varsinkin maakunnan raaka-ainevarojen hyödyntämiseen. Tätä täydentää vuoden 2015 alussa Kuitulaboratoriossa aloitettu prosessitekniikan monimuotokoulutus.

Prosessitekninen koulutus suuntautuu uusiin biotuoteprosesseihin unohtamatta kuitenkaan perinteistä sellu- ja paperitekniikkaa.

Syksystä 2016 alkaen yrityksillä on mahdollisuus teettää opiskelijatöinä erilaisia selvityksiä ja mahdollisesti myös pienimuotoista prosessisuunnittelua. Tulevaisuudessa opiskelijoiden panos yrityslähtöisten projekti- ja harjoitustöiden teossa muodostaa merkittävän osan Kuitulaboratorion toiminnasta.

Kotkamills on 500 henkeä työllistävä metsäteollisuusyritys, joka tuottaa Kotkassa laminaatti- ja painopaperia sekä sahatavaraa. Kotkan lisäksi yrityksellä on tuotantoa Imatralla ja Malesiassa.

Yhteistyö Kotkamillsin kanssa sai alkunsa viime syksynä, kun kävimme Kotkassa kertomassa Mamkin tarjoamista tutkimus- ja kehittämispalveluista. Samalla toimme esiin uuden toimintamallin monialaisista opiskelijaryhmistä, Xinno-caseista. Xinno on Mamkin uusi oppismisympäristö, jossa opiskelijoiden työskentely nivoutuu vahvasti yritysyhteistyöhön.

Yritystä kiehtoivat uudet ideat

Kotkamillsin edustajat kiinnostuivat konseptista. Yrityksen työntekijät ovat usein niin sisällä ja niin lähellä tuotteitaan, että kehitystyö rajoittuu olemassa olevien tuotteiden parantamiseen.

Kotkamillsin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Eveliina Lukkarisen mukaan toimeksiantoon lähdettiin ”avoimin mielin”. Rimaa ei tarkoituksella nostettu liian korkealle vaan lähdettiin katsomaan, mitä toimeksianto tuottaa vai tuottaako mitään.

– Meillä ei sinällään ollut mitään menetettävää. Jos mitään uutta ei tule esiin, niin sillä ei ole dramaattista vaikutusta. Toisaalta kiehtoi ajatus siitä, että joku voisi nähdä asian ja tuotteen ihan eri kantilta kuin mihin olemme tottuneet. Tätä kautta meillä oli pelkästään voitettavaa tässä casessa, Lukkarinen kuvailee ajatuksiaan lähtötilanteesta.

Vapaata ideointia ja avarakatseisuutta

Yhteistyöprojektin tavoitteena oli saada uusia, raikkaita ajatuksia kehittäjiltä, jotka katsoivat tuotetta sitoutumatta olemassa oleviin käyttökohteisiin. Ideavaiheessa ainoina rajoituksina olivat tietyt reunaehdot, jotka liittyivät materiaalin ominaisuuksiin.

– Tulokset yllättivät tosi positiivisesti. Pidimme tavasta, jolla asioita oli työstetty ja kuinka ne esitettiin ja raportoitiin”, kertoo Lukkarinen.

– Vaikka emme antaneet kovin paljon taustatietoja tuotteemme mahdollisista nykyisistä käyttökohteista, niin siitä huolimatta työryhmät olivat osin päätyneet hyvin vastaaviin tuoteratkaisuihin. Tämä kertoo siitä, että tuotteen perusominaisuudet oli sisäistetty hyvin ja niistä oli pystytty johtamaan järkeviä, varsin teknisiäkin, applikaatioita. Joukossa oli myös varsin mielenkiintoisia uusia sovelluksia, Lukkarinen jatkaa.

Muutamia ideoita vakavaan harkintaan

Vielä ideoita ei ole viety toteutukseen asti, mutta muutamia ideoita harkitaan vakavasti. Opiskelijoille tämä yrityscase antoi riittävästi haastetta ja varmasti paljon oppia kehittämistyöstä. Lisäksi toimeksiannon myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan yrityksen tuotteisiin ja loppuhuipennukseksi tehdaskierrokselle Kotkaan.

Eveliina Lukkarisen mukaan on hyvin todennäköistä, että yhteistyötä oppilaitoksen kanssa jatketaan tavalla tai toisella. Toivottavasti yhä useammat yritykset rohkaistuvat Kotkamillsin esimerkistä ja tarttuvat tilaisuuteen hyödyntää Mamkin monialaisia ryhmiä ja monikansallisen opiskelijajoukon osaamista.

Lue listää Xinnosta REaDistä 1/2015

Yritysten kehittämishankkeita ja tutkimushankkeita rahoitetaan kansallisella rahoituksella ja Suomen rakennerahasto-ohjelmista. Etelä-Savon yritysrahoitus on pääosin rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahoitusta (EAKR) ja Maaseutuohjelman yritysrahoitusta.

EU-rahoituksella rahoitetaan myös tutkimusorganisaatioiden ja julkisten toimijoiden tutkimus- ja kehittämishankkeita ja innovaatiorakenteiden kehittämishankkeita.

Rahoitusta on käytettävissä Etelä-Savossa vuosittain noin 20 miljoona euroa ja koko rahoituskaudella, vuosina 2014–2020, summa on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Rahoituksesta reilu puolet kohdistuu yritysten hankkeisiin ja loput erilaisiin kehittämishankkeisiin. Etelä-Savossa EU:n rahoitusta myöntävät Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kasvua cleantechistä, biotaloudesta ja digitaalisista palveluista

Tekes toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja on merkittävä innovaatiotoiminnan rahoittaja. Tärkeinpänä rahoituksen kohderyhmänä ovat kansainvälistyvät ja kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset. Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten projekteja noin 550 miljoonalla eurolla vuosittain.

Erityisenä kohderyhmänä ovat tällä hetkellä pk-yritykset, jotka tavoittelevat pääsyä kansainvälisille markkinoille kehittämällä cleantechiä eli puhdasta teknologiaa, biotaloutta ja digitaalisia palveluita. Lisäksi rahoitetaan tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jossa pääpaino on yritysten kanssa tehtävässä tutkimuksessa.

Erikoistunut huippuosaaminen on Etelä-Savon kilpailuetu

Tekes palvelujen asiantuntija Kirsi Kosunen näkee, että Etelä-Savossa on hyviä yrityksiä ja erikoistunutta huippuosaamista. Pienellä alueella palvelut ovat lähellä ja toimijat tuntevat toisensa.

– Edelleen lisäämällä käytännön yhteistyötä yritysten kanssa saamme enemmän aikaan, ja olemme vahvempia muuttuvilla markkinoilla, Kosunen sanoo.

Kosunen kannustaa yrityksiä hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia ammattikorkeakoulun ja muiden tutkimusryhmien hankkeissa.

– Pienellä panostuksella pääsee uusimman tiedon lähteille ja yhteistyö synnyttää aina uusi ajatuksia.

Monipuoliset palvelut auttavat eteenpäin

Menestymisen ja uudistumisen tueksi löytyy tänä päivänä joukko erilaisia palveluja, ohjelmia ja verkostoja. Tällaisesta esimerkki on Team Finland -verkosto, joka edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.

– Team Finland kokoaa yhteen kaikki yritysten kansainvälistymistä tukevat julkiset palvelut yhteen, Kosunen kertoo.

Verkosto tarjoaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten tueksi yhteistyössä alueellisen toimijoiden kanssa.

Kirsi Kosunen rohkaisee ottamaan yhteyttä Tekesiin tai ELY-keskukseen, sillä erilaisia palveluita neuvonnasta rahoitukseen on saatavilla.

Team Finland verkossa: team.finland.fi
Tekes verkossa: www.tekes.fi
ELY-keskus verkossa: www.ely-keskus.fi