YMPARISTOARKISTO_pieniYmpäristöarkisto-hanke yhdistää Mamkissa ympäristöturvallisuuden, sähköisen tiedonhallinnan sekä arkistoinnin osaamisen. Kuva: Manu Eloaho / Darcmedia.

Tieto maarakennuksessa käytetyistä jätteistä käyttöön

Maarakennuksessa käytetään jätemateriaalia korvaamaan luonnon raaka-aineita. Tieto materiaalien käyttökohteista halutaan jatkossa arkistoida sähköisesti. Tiedon saatavuus helpottaa alueiden jatkokäytön suunnittelua ja ehkäisee myöhempiä ympäristö- ja terveysriskejä.

Suomessa ympäristöluvat ja päätökset jätemateriaalin hyötykäytöstä maarakentamisessa arkistoidaan tällä hetkellä valtion ympäristötiedon hallintajärjestelmään (VAHTI) ja kunnan ympäristövalvontaan.

Ympäristöarkisto juttu, kuvituskuva. Kuva: Riina Tuominen.

Purettavan rakennuksen materiaaleja voidaan hyödyntää maarakennuksessa, kun ne jaotellaan jo purkuvaiheessa. Kuva: Riina Tuominen.

Ongelmana kuitenkin on, että tiedot on arkistoitu erillisinä lupapäätöksinä, eivätkä ole sellaisenaan hyödynnettävissä muussa käytössä. Lisäksi tiedot ovat ainoastaan viranomaisten nähtävissä.

Lisääntyvä tieto ehkäisee virheitä

Suomesta löytyy esimerkiksi tapaus, jossa vanha kaatopaikka-alue oli kaavoitettu asuntoalueeksi

Jätemateriaalien käyttökohteista ei ole riittävästi tietoa tällä hetkellä. Aina ei tiedetä, missä maanrakennuskohteissa jätemateriaaleja on käytetty, ja mitä jätteitä kohde sisältää. Myös alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttuminen voi aiheuttaa ongelman.

– Kiinteistön tai maa-alueen käyttötarkoituksen muuttuessa maarakennuksessa hyödynnetty jätemateriaali ei välttämättä enää täytä ehtoja, jotka sen hyödyntämisen ovat alun perin mahdollistaneet, ympäristöturvallisuuden tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Mamkista kertoo.

Suomesta löytyy esimerkiksi tapaus, jossa vanha kaatopaikka-alue oli kaavoitettu asuntoalueeksi ja jouduttiin myöhemmin purkamaan asukkaille ilmenneiden terveysvaikutusten ja -haittojen vuoksi.

Sähköinen ympäristöarkisto mahdollistaa tiedon jatkohyödyntämisen

Jotta arkistoitua tietoa pystyttäisiin jatkossa hyödyntämään laajemmin, Mamkin asiantuntijat rakentavat pilottia sähköisestä ympäristöarkistoa. Mamkissa selvitetään, millaisia ominaisuuksia uudella sähköisellä arkistolla tulisi olla ja kuinka siitä saadaan käyttäjille toimiva työväline.

– Kehittämällä tietojen sähköistä arkistointia pystytään lisäämään maarakennuskohteissa käytettävien uusiomateriaalien jäljitettävyyttä, sähköisen arkistonnin ja digipalvelujen tutkimuspäällikkö Mikko Lampi sanoo.

ympsark_1maarakennuksen_uusiomateriaalia

Käytöstä poistettua kivi- ja betoniaineksia voidaan käyttää esimerkiksi murskeena uuden tien rakennekerroksissa.Kuva: Riina Tuominen.

Arkistoitavan tiedon pohjalta odotetaan syntyvän myös uudenlaisia tarpeita ja kohteita tiedon hyödyntämiselle. Näitä voisivat olla esimerkiksi uudet liiketoimintamahdollisuudet tai tehokkaammat toimintatavat.

 

YMPÄRISTÖARKISTO

Ympäristöarkisto eli Ympäristötiedon sähköisen arkistoinnin ja digitaalisen palvelutoiminnan kehittäminen ympäristöturvallisuuden ja vähähiilisyyden edistämiseksi -hanke lisää jäljitettävyyttä kehittämällä ympäristötiedon arkistointia ja digitaalista palveluliiketoimintaa.

Hanke toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa osaamisalat ylittävänä yhteistyönä. Näin käytössä on sekä ympäristöturvallisuuteen että sähköiseen tiedonhallintaan ja arkistointiin liittyvä osaaminen.

Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastosta ja Metsäsairila Oy. Hankkeen kesto on 1.1.2016-28.2.2017. Lisätietoja: projektipäällikkö Riina Tuominen, riina.tuominen(at)mamk.fi, www.mamk.fi/ymparistoarkisto

Kirjoittanut Riina Tuominen ja Hanne Soininen

Riina Tuominen työskentelee projektipäällikkönä ja Hanne Soininen tutkimuspäällikkönä Mikkelin ammattikorkeakoulussa.