Vaikuttavuutta ja vahvaa kasvua. Kuva: Hanna Kuninkaanniemi. Tuloksellista TKI-toimintaa – miten tähän on tultu?
Käynnissä on Mikkelin ammattikorkeakoululle fuusiota edeltävän ajan viimeisen toimintavuoden viimeinen kuukausi. Vahva tki-vuosi – kuten jo monesti aiemminkin.
Mikkelin ammattikorkeakoulu on profiloitunut vahvana tki-ammattikorkeakouluna. Profiilille on perusteensa: ammattikorkeakoulu on ollut tuloksellinen tutkimus- ja kehittämistoimija alueella ja pärjännyt hyvin kansallisessa vertailussa ulkopuolisen tki-toiminnan rahoituksen hankkimisessa. Suhteessa valtakunnan tasoon ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut viime vuodet. (Kuva 1.)
Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi myös mm. yritysyhteistyökumppanien ja yritysrahoitusosuuksien määrä hankkeissa on kasvanut, julkaisut ja medianäkyvyys on lisääntynyt, tki-henkilöstön määrä on kasvanut ja tki-toiminnan rahoituslähteet ovat monipuolistuneet.
Miten tähän on tultu – kuinka tki-toimintaa on Mikkelin ammattikorkeakoulun viimeisimpinä toimintavuosina kehitetty?
Tuloksellisuus ei yksin ole arvo sinänsä. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena on ennen muuta uudistaa ja lisätä alueen hyvinvoinnin ja kasvun mahdollisuuksia ja osaamista. Keskeisiä tekijöitä ovatkin toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Oikeastaan voi todeta, että nämä kolme, tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus ovat toisistaan erottamattomat tekijät – ei ole yhtä ilman toista, eikä kolmatta ilman kahta muuta.
Tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteena on lisätä alueen hyvinvoinnin mahdollisuuksia.
Laatupolitiikalla onkin Mikkelin ammattikorkeakoulussa ollut vahvat perinteet, ja yhteiset käytänteet ovat tukeneet koko organisaation toiminnan ohjausta. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulun sisäisessä arvioinnissa tunnistettiin tarve parantaa tki-toiminnan laadunhallintaa. Tästä alkoi systemaattinen tki-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen. Työtä pohjusti myös vuosien 2011-2012 aikana toteutettu ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kansainvälinen arviointi (Maassen ym. 2012).
Vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön hankehallinnon ohjelmistotyöväline, hankesalkku, joka nimettiin HanSaksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto tunnisti HanSan hyväksi käytänteeksi jo vuonna 2012 ammattikorkeakoulussa toteuttamassaan laatujärjestelmän auditoinnissa (KKA 1:2013). Tästä eteenpäin työvälinettä on kehitetty erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden, ja sittemmin HanSasta on tullut tki-toiminnan johtamisen, toiminnan ohjauksen ja laadunhallinnan keskeisin osa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avoimuuden ja osallistavuuden periaatteiden mukaisesti HanSan tiedot ovat koko henkilöstön nähtävillä.
Kuva 1. Mikkelin ammattikorkeakoulun ulkopuolinen tki-rahoitus suhteessa ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen tki-toiminnan ulkopuoliseen rahoitukseen vuosina 2012-2015.
Tki-toiminnan organisointia on ennakoivasti uudistettu ja vahvistettu erityisesti vuodesta 2014 alkaen vastaamaan strategisiin kehittämistarpeisiin ja toiminnan kasvavaan volyymiin. Organisoinnin yhtenä tavoitteena on myös ollut lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Nyt tki-toiminnan asiantuntemus on koottu kolmelle painoalalle, Kestävä hyvinvointi; Metsä, ympäristö ja energia; Digitaalinen talous, kärkiosaamisalueiden ja tutkimusryhmien ympärille. Keskeinen osa on painoalaperusteinen tutkimusjohtaja ja tutkimuspäällikkö -rakenne, jota ammattikorkeakoulun oman rahoituksen lisäksi rahoittavat alueen kaupungit, elinkeinoyhtiöt ja EAKR-rahoituksella maakuntien liitot.
Viestintä ja tki-toiminnan tuloksista tiedottaminen ovat osa vaikuttavuutta.
Viestintä, tiedon siirto ja vaihto sekä tki-toiminnan tuloksista tiedottaminen ovat osa vaikuttavuutta. Viestintään on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2013 alkaen, jolloin toimintaa vahvistettiin tki-viestintäsuunnittelijalla. Laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi myös tki-toiminnan taloushallinnon tukipalvelut tuotetaan keskitetysti.
Asiantuntijuuden lisäksi tki-toiminnan infrastruktuuriin ja -ympäristöihin on viime vuosina investoitu strategisten kärkien mukaisilla sisältöalueilla. Näitä infrastruktuureja hyödyntävä tutkimus- ja kehittämistyö yhdessä yritysten kanssa on keskeinen osa ammattikorkeakoulun toimintaa alueella. Tki-infrastruktuurit mahdollistavat monialaisen kehittämiskulttuurin luomisen, jossa ammattikorkeakoulun tki-asiantuntijat, opetus ja opiskelijat sekä alueen yritykset toimivat yhteistyössä.
Vuoden vaihteessa aloittava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu profiloituu niin ikään vahvana tki-korkeakouluna. Lisääntyvä erityisosaaminen ja Kymenlaaksoon laajeneva toiminta-alue antavat osaltaan aiempaakin paremmat edellytykset vaikuttavalle kehittämistyölle.
Lähteet:
Maassen P, Kallioinen O, Keränen P et al. From the bottom up. 2012. Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 7:2012.
Antikainen E-L, Auvinen P, Huikuri S, Pieti T, Seppälä K, Saarilammi M-L, Apajalahti T. 2013. Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1:2013.
