Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset digipyörteessä artikkelin kuvituskuvaDigitalisaatiolla on tarkoitus lisätä palveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset digipyörteessä

Sosiaali- ja terveysalalla on käynnissä merkittäviä muutoksia. Palveluita ja toimintatapoja kehitetään vastaamaan nykypäivän digitaalisen yhteiskunnan tarpeita. Muutoksessa keskeistä on ammattilaisten digitaalisen tietotaidon ja osaamisen lisääminen.

Sote-alalla kehittämistoimenpiteitä ohjaa hallitusohjelma ja sen monet kärkihankkeet. Valmisteilla on valtakunnallinen sote-kokonaisarkkitehtuuri sekä useita laajoja kehittämishankkeita liittyen digitaalisiin sote-palveluihin.

Harhakuvat, että jatkossa vain robotit hoitavat potilaat, ovat turhia.

Uusien sovellusten ja palveluiden kehittämisen lisäksi olemassa olevia sote-tietovarantoja (Kanta, Kansa, tautirekisterit, biopankit jne.) pyritään kehittämään ja hyödyntämään entistä monipuolisemmin esimerkiksi tietojohtamisessa ja tutkimuksessa.

Digitalisaatiolla on tarkoitus vastata niin sote- kuin maakuntauudistukseenkin lisäämällä palveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Keskeistä on tiedon saumaton siirtyminen palveluprosessissa ja asiakkaan osallistaminen entistä paremmin oman hyvinvointinsa ylläpitoon.

Käytettävyys sujuvaksi

Jotta digitalisaatiosta saadaan toivottava hyöty, pitää sovellusten olla helposti päivitettävissä ja muokattavissa muuttuvan yhteiskuntamme tarpeisiin. Paikalle ei voida enää jämähtää!

Erilaisiin sovelluksiin pitäisi päästä tutustumaan jo opiskeluaikana.

Harhakuvat, että jatkossa vain robotit hoitavat potilaat, ovat turhia. Tarvitsemme tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta heidän toimenkuvaansa tulee entistä enemmän mukaan mm. erilaisia digitaalisia sovelluksia, kehittynyttä hoitoteknologiaa ja etäpalveluita.

Viime vuosina on kehitetty digitaalisia palveluita, mutta osa sovelluksista on jäänyt valitettavan vähälle käytölle. Käytön vähyyteen löytyy varmasti monia syitä, yksi niistä on ongelmat sovellusten käytettävyydessä. Kuitenkin on muistettava, että käytettävyyttä voi edistää vain käyttäjiltä saatavan rakentavan palautteen ja kokemusten avulla. Tämä ei onnistu, jos henkilöstö ei osaa käyttää digitaalisia järjestelmiä.

Joissakin tapauksissa sovellukset jäävät käyttämättä myös asenteiden takia. Jos kiireisen työn keskellä työaikaa tuhraantuu turhaan järjestelmien kanssa taisteluun, on negatiivinen asenneilmapiiri digi-sovelluksia kohtaan valmis.

Koulutuksen kehittäminen avainasemassa

Ammattilaisten osaamisen lisääminen on tärkeää. Digitalisaatio tulee koskettamaan koko alaa erikoissairaanhoidosta kotihoitoon ja vammaistyöstä lastensuojeluun. Tämän vuoksi uusia, innovatiivisia koulutusmenetelmiä pitää ottaa käyttöön, kuten myös muokata työprosesseja ja toimenkuvia, jotta ne vastaavat digitaalisiin tarpeisiin.

Ensisijaisen tärkeää on panostaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digitaalisiin valmiuksiin jo opiskeluvaiheessa. Erilaisiin sovelluksiin pitäisi päästä tutustumaan jo opiskeluaikana. Tämä vaatii koulutuksen kehittämistä, mutta myös opettajien osaamisen päivittämistä sekä vahvistamista.

DigiSote-hanke

Etelä-Savon alueella näihin teemoihin paneudutaan seuraavan kahden vuoden aikana DigiSote – digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla -hankkeessa. Hankkeessa Xamkin asiantuntijat kehittävät alan digitaalisia palveluita ja henkilöstön osaamista yhdessä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (Sosteri) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa.

Hanke saa rahoitusta Etelä-Savon ELY-keskukselta Euroopan sosiaalirahastosta.

Kirjoittanut Anu Salpakoski

Kirjoittaja on hyvinvointiteknologian tutkimuspäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

Avainsanat: