Magic book with magic lights and lettersAvoimesta datasta voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

Avointa tietoa on mahdollista hyödyntää nykyistä laajemmin – DigiBus auttaa

Avoimella tiedolla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevia sisältöjä, joita voidaan käyttää vapaasti ja usein maksutta sekä muokata uuteen käyttötarkoitukseen. Avoimesta datasta voi hyvillä ideoilla ja innovaatioilla tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Ala kasvaa koko ajan.

Avoimen tiedon hyödyntämistä edistetään DigiBus-hankkeessa, joka tukee yritysten digitaalisuuteen ja avoimeen tietoon liittyvää liiketoiminnan kehittämistä ja arjen digitaalisten ratkaisujen luomista.

Tavoitteena on, että yritykset ja julkiset toimijat lisäävät avoimen tiedon käyttöä ja rakentavat siihen pohjautuvia palveluja. Lisäksi Etelä-Savossa käytettävissä olevien laajojen digitaalisten arkisto- ja tietokantojen näkyvyyttä ja käytettävyyttä pyritään parantamaan osana hankkeen toimia.

– Lähtökohta on ollut avoimen tiedon käyttö paikallisten toimijoiden omien tarpeiden ja esimerkkitapausten pohjalta. Toimijat ovat hyvin eri vaiheissa, ja heidän tapauksensa poikkeavat toisistaan, projektipäällikkö Kaija Villman Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.

Osallistujilla on mahdollisuus ideoiden syvällisempään testaukseen.

Innovaatiot syntyvät usein arjessa havaituista ongelmista, jotka pitää saada ratkaistua, kuten Katja Ratamäki kertoi Mikkelin vierailulla Miils-yrityksen syntyvaiheista. Perheessä tarvittiin työkalu, joka helpottaa allergisen lapsen aterian kokoamista. Siitä syntyi kansainvälinen palvelu, jossa hyödynnetään avointa, ruoka- ja ravintoainetietoa sisältävää aineistoa.

Uusia ideoita avoimen tiedon käyttöön

Kuluneen vuoden aikana DigiBus-infoissa ja työpajoissa on tutustuttu avoimen tiedon käyttöesimerkkeihin ja mahdollisuuksiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä pohdittu esimerkkitapausten kautta, mitä avoimen tiedon ja digitaalisuuden hyödyntämismahdollisuuksia meillä paikallisesti Mikkelissä olisi esim. liikkumiseen tai matkailuun liittyen.

Vierailijoina ja asiantuntijoina on ollut Miilsin Ratamäen lisäksi muita avoimen tiedon ja liiketoiminnan asiantuntijoita, mm. tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossi Aalto-yliopistosta ja toiminnanjohtaja Teemu Ropponen Open Knowledge Finlandista. Työpajoissa syntyneitä aihioita on mahdollista kehittää yhdessä eteenpäin: DigiBus-hankkeessa tarjotaan osallistujille mahdollisuus ideoiden syvällisempään testaukseen ja kehitysapuun.

Avoimen tiedon käyttöä koskevia kysymyksiä on mukana myös Digipuntari-kyselyssä.

DigiBus-hankkeen tukitoimiin ovat tervetulleita yrittäjät, jotka ovat kiinnostuneita käyttämään avoimia digitaalisia aineistoja, ja julkiset tahot, joilla on avoimia digitaalisia aineistoja tai jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään muiden aineistoja tai palveluita. Myös historiantutkijat, ideoiden hyödyntäjät ja loppukäyttäjät voivat hyötyä avoimien digitaalisten aineistojen käytöstä.

Digipuntari kertoo avoimen tiedon käytöstä ja digitaalisuuden hyödyntämisestä

Yritysten ja muiden toimijoiden näkemyksiä ja tavoitteita avoimen tiedon ja digitaalisuuden hyödyntämisestä Etelä-Savossa on haluttu saada esille DigiBus-hankkeessa haastatteluina ja kyselyinä tehdyissä selvityksissä. Selvitysten pohjalta voi syntyä uusia liiketoimintaideoita, jotka hyödyntävät avointa tietoa.

Avoimen tiedon käyttöä koskevia kysymyksiä on mukana myös tämänvuotisessa Digipuntari-kyselyssä. Digipuntari on kolmatta kertaa tehtävä Mikkelin ammattikorkeakoulun tuottama kyselytutkimus, jossa selvitetään eteläsavolaisten yritysten digitaalisten palveluiden käyttöä ja kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa.

DigiBus-hankkeen lopputuloksena avoimen tiedon merkitys ymmärretään Etelä-Savossa paremmin ja sen eri vaiheista on saatu kokemusta. Lisäksi Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus on avannut tekijänoikeudesta vapaata aineistoaan sekä liiketoiminnan että tutkimuksen käyttöön ja kehittänyt tähän liittyviä käyttäjäystävällisiä prosesseja.

DigiBus-hanke

DigiBus-hanke on Mikkelin ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen yhteishanke, joka toteutetaan 1.10.2015 – 30.9.2017. Rahoittajina ovat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin yliopistokeskus.

Kirjoittanut Kaija Villman, Mervi Rajahonka ja Minna Kaukonen

Kaija Villman työskentelee projektipäällikkönä ja Mervi Rajahonka tutkijana Mikkelin ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa. Minna Kaukonen työskentelee suunnittelupäällikkönä Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa.