Laptop with medical diagnostic software and stethoscopeHyvinvointiteknologioiden avulla pyritään mm. helpottamaan sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen myötä tulevaa palvelujen uudelleen organisointia.

Teknologia terveyttä tukemassa

Teknologian hyödyntäminen terveyden ja yleisen hyvinvoinnin edistämisessä on tulevaisuudessa entistä yleisempää. Erityisesti etäteknologia nähdään hyödyllisenä apuna syrjäseuduilla asuville ja kasvavalle vanhusväestölle.

Hyvinvointiteknologian tavoitteena on parantaa tai mitata ihmisen hyvinvointia tai terveyttä. Erilaisia teknologioita voidaan määritellä niiden käyttökontekstiin viitaten, kuten sairaalateknologia, apuvälineteknologia, liikuntateknologia, turvateknologia ja geronteknologia.

Riippumatta hyvinvointiteknologian käyttöympäristöstä tai -kohteesta, on teknologian toimintavarmuus ja käytettävyys ensisijaisen tärkeää. Teknologian toimimattomuus turhauttaa, ja hyväkin teknologia voi jäädä käyttämättä jos sitä ei ole suunniteltu käyttäjälähtöisesti tai sen toimintavarmuus on heikkoa.

Lähtökohtana käyttäjät

Hyvinvointiteknologia tulisikin suunnitella mahdollisimman käyttäjälähtöisesti ymmärtäen mm. käyttäjän perusfysiologiaa ja yksilöllisiä tarpeita. Esimerkiksi suunniteltaessa teknologioita ikääntyneille on ymmärrettävä ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset sekä kognitiiviset rajoitteet.

Käytettävyyttä voidaan parantaa osallistamalla käyttäjiä mukaan suunnitteluun, kehittämiseen sekä pilotointiin. Pilotoinnin avulla saadaan tietoa teknologian jatkokehitykseen sekä tutkimustietoa sen hyödyistä ja vaikuttavuudesta.

Etenkin kustannusvaikuttavuuden ja käyttäjien itsekoetun sekä mitatun hyvinvoinnin paraneminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun perustellaan uusien toimintatapojen tarpeellisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä.

Kokeilut ja koulutus kehittämisen keskiössä

Lisäksi toimivan paikallisen kokeilukulttuurin mahdollistaminen on tärkeää kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnin kehittämissä. Tällöin myös ammattikorkeakoulun vahva osaaminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kannattaa valjastaa alueellisen kehittämisen hyväksi, joka edelleen edistää moniammatillisten terveysinnovaatioiden syntymistä.

Mamkin kehitystoiminnassa hyvinvointiteknologiaa on mahdollista soveltaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa, kuntoutuksessa, omaishoidossa, työhyvinvoinnin edistämisessä, luonnon hyvinvointivaikutusten havainnollistamisessa, nuorten sekä ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisessa jne.

Jotta väestön hyvinvoinnista pystytään jatkossakin pitämään huolta, on tärkeää saada palvelut vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Teknologisten sovellusten avulla pyritään parantamaan erilaisten hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta sekä laatua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio ja yleensäkin teknologian laajempi hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä, lisäävät tarvetta uudenlaiselle osaamisen vahvistamiselle sekä käyttäjien teknologisten valmiuksien lisäämiselle käyttäjien keskuudessa.

Ammattikorkeakoululla on tulevaisuudessa keskeinen rooli hyvinvointiteknologian alueellisena ja innovatiivisena kouluttajana. Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen -hankkeessa luodaan edellytyksiä hyvinvointiteknologian monipuolisemmalle hyödyntämiselle ja käyttöönotolle maakunnassa.

Kirjoittanut Anu Salpakoski

Kirjoittaja työskentelee tutkimuspäällikkönä Mikkelin ammattikorkeakoulussa Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (KEHYS) -hankkeessa.