Konepajan valssaajat vahvistavat työyhteisöä

VR Pieksämäen konepajalla noudatetaan jatkuvan parantamisen mallia ja keskitytään arvoa tuottaviin työvaiheisiin. Kyseessä on lean-ajatteluun perustuva päivittäisjohtamisen järjestelmä, jonka osaksi Työhyvinvointiakatemia-hankkeessa integroidaan työhyvinvointiajattelua.

Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin aprillipäivänä 2015. Mukaan kutsuttiin leanin hengen mukaisesti konepajan koko henkilöstö. Johtamisajattelussahan juuri työntekijät ovat aktiivisia kehittäjiä. Kun toimintaohjeet aiemmin tulivat hierarkisesti johdolta työnjohtajien kautta asentajille, leanissa juuri asentajilta odotetaan kehitysideoita, havaintoja tuotannosta ja työturvallisuudesta.

Vapaaehtoiset ideoivat työhyvinvointia

Yhtenä tavoitteena on aktivoida työhyvinvoinnin vapaaehtoistoimintaa. ”Konepajan valssaajat” -nimellä toimiva vapaaehtoisryhmä kokoontuu 4-6 viikon välein muun muassa hahmottelemaan työhyvinvointia palvelevaa toimintaa. Kehitysidea kirjataan vihreälle kortille, joka viedään päivittäisjohtamisen taululle. Sieltä se lähtee käsiteltäväksi.

Vapaaehtoistoimintaa konepajan päällikkö Erkki Puhakka pitää välttämättömänä.

– Aina ei voida apuja hakea muualta. Vaikka aika on välillä tiukassa, panostaminen käytännön kehittämiseen on oikea tapa edetä.

Vuoden aikana on toteutettu pyörä- ja suksihuoltopäivä, organisoitu liikuntaohjelmaa ja järjestetty tsemppaajakoulutus. Jatkossa tsemppaajat opastavat myös konepajan kuntosalilla. Mamkin opiskelijat panivat toimeen jalkahuoltopäivän ja tuottivat terveyden teemaviikkojen materiaalia infomonitoreihin. Kaikki ideat ovat peräisin vapaaehtoisilta.

Pyörähuoltopäivän järjestäminen oli yksi ensimmäisistä vapaaehtoisten tekemistä työhyvinvointialoitteista. Kuva: Teemu Ripatti

Vertaiskeskustelu kehittää työyhteisöä

– Pidimme tärkeänä myös työntekijän ja esimiehen välistä kanssakäymisen ja keskustelutaitojen kehittämistä, jatkaa Erkki Puhakka.

Arjen kommunikointiongelmien tunnistaminen sekä vuorovaikutuksen koheneminen edistää asiakkaalle arvoa tuottavaa virtausta. Samalla se toteuttaa jatkuvasti kehittyvän työyhteisön henkeä lean-ajattelun mukaisesti.

Hankkeen vertaiskeskusteluryhmät koskettavat noin puolta konepajan henkilöstöstä. Aiheet tulevat konepajan arjesta. Puhakka tunnistaa kasvanutta vastuuta omasta käytöksestä.

– Olen havainnut myönteistä varomista sanomisissa.

Tavoitteena on rakentaa työyhteisöön vertaiskeskustelumalli.

– Toimenpiteistä pitäisi jäädä aina jotakin pysyvää, näkyvä jälki. Onnistumiseen tarvitaan myös linjajohdon tuki, kiteyttää konepajan laatu- ja ympäristövastaava Tiina Kauppinen.

Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo) myönsi keväällä 2015 aktiivisen työpaikan sertifikaatin Työhyvinvointiakatemiaan osallistuville Juvan ja Kangasniemen kunnille, Osuuskauppa Suur-Savolle ja VR Pieksämäen Konepajalle. Sertifikaatti on tunnustus hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Kuva: Teemu Ripatti

Henkilöstötutkimus mittaa onnistumista

Hankkeen mitattavat tavoitteet kytkettiin VR:n omaan vuosittaiseen henkilöstötutkimukseen.

– Päämääränä oli tuloksen säilyttäminen tai parantaminen. Se on onnistunut, sillä tuorein toteutunut tulos oli jokseenkin entinen.
Tulos on hyvä, sillä myös konepaja on ollut koko konsernia koskevien YT-neuvottelujen piirissä.

Työhyvinvointiakatemiassa Mamkin projektipäällikkö Tuulevi Aschan vastaa vapaaehtoistoiminnasta ja vertaiskeskusteluryhmistä. Etelä-Savon Liikunta ry:n (ESLi) Teemu Ripatti ohjaa liikunta- ja terveysosioita. Lisäksi hankkeen toimintaan kuuluvat Tanhuvaaran urheiluopiston järjestämät lähipäivät.

Tanhuvaaran Urheiluopiston hallinnoimassa Työhyvinvointiakatemia-hankkeessa (2015-2016) ovat mukana Mikkelin Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon liikunta sekä työyhteisöjä koko maakunnasta. Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja niihin perustuva Työhyvinvointiakatemia Tanhuvaaran Urheiluopistoon. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.