Järvimaisemasta kehon ja mielen hyvinvointia
Mikä on sielunmaisemasi? Millaisessa ympäristössä koet voivasi hyvin? Tutkimusten mukaan suomalaisten hyvän olon ympäristö liittyy usein luontoon ja veteen.
Eteläsavolainen järvimaisema tai auringonlasku Saimaalla ovat yleisiä sosiaalisessa mediassa jaettuja luontokuvia. Tutkitusti nämä maisemat vaikuttavat myönteisesti myös kehon ja mielen hyvinvointiin.
Puhdas vesi, luonto ja ympäristö luovat oivallisen lähtökohdan kestävän hyvinvoinnin kehittämiselle. Maakunnallisesti nämä tekijät nähdään keskeisenä perustana elinkeinoelämän, erityisesti matkailun kehittämiselle kohti kansainvälisiä markkinoita.
Luontoon liittyviä hyvinvointi-innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi sosiaalisiksi, teknisiksi tai palveluinnovaatioiksi. Mamkissa on viimeisten vuosien aikana ollut useita kehitysprojekteja, joissa puhdasta luontoa ja vettä on hyödynnetty näistä näkökulmista.
Luonnosta voimaa
Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimuksella on osoitettu, että luontoympäristöllä on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia ihmiseen. Näitä luonnon todennettuja, hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palveluaihioita on luotu ja testattu Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen matkailussa eli LUOTUO-hankkeessa.
Vaikutusten havainnollistamiseksi on otettu käyttöön uusia hyvinvointiteknologian mahdollistamia ratkaisuja. Erilaiset mobiilisovellukset ovat mahdollistaneet myös hyvinvointitietojen seurannan. Aihioista rakentuneet tuotteet ovat konkreettisia avauksia eteläsavolaisen luontoon perustuvan matkailun kansainvälisellekin markkinoinnille.
Etelä-Savossa on paljon erilaisia retkeilyreittejä, jotka lisäävät alueen vetovoimaa, helpottavat matkailijan pääsyä luontoon ja hyvin suunniteltuina vahvistavat hänen luontokokemustaan.
Pyrkimyksenä pitää olla puhtauden säilyttäminen myös tuleville sukupolville.
Jatkossa kehittämisen kannalta mielenkiintoista on myös se, millaisia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi karttasovellukset, virtuaaliympäristöt ja erilaiset pelit. Tekniset ratkaisut voivat parantaa kohteiden löydettävyyttä, esteettömyyttä ja saavutettavuutta, mutta myös motivaatiota hakeutua luontoyhteyteen.
Kestävää matkailua
Puhtaan luonnon, veden ja ympäristön hyödyntämisessä elinkeinoelämän tarpeisiin on myös riskinsä. Samalla kun näiden ympärille rakennetaan esimerkiksi mittavaa markkinointia kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemiseksi, on huomioitava se, että ratkaisumme tukevat kestävää matkailua. Pyrkimyksenä pitää olla puhtauden säilyttäminen myös tuleville sukupolville.
Eteläsavolaisten valttikorttien säilyttäminen myös tulevaisuudessa vaatii entistä vahvemmin muun muassa matkailun vastuullisuuden ja vähähiilisyyden tiedostamista ja huomioimista. Näitä teemoja on jo kehitelty hankkeessa Kohti vähähiilistä matkailua Etelä-Savossa. Hanke on luonut pohjaa myös laaja-alaisemmalle vastuullisen matkailun kehittämiselle Saimaan alueella.
Luontohoivaa!
Mikkelin ammattikorkeakoulu on ollut edelläkävijä green care- toiminnan kehittämisessä. Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hankkeessa kehitettiin eteläsavolaisiin yrityksiin luontohoiva -palvelukonsepteja yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Samainen hanke loi pohjaa myös kehittämistyölle, jolla pyritään luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen kuntouttavassa työtoiminnassa.
Hoivafarmi-hankkeen avulla onkin laajennettu kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten päivä- ja työtoimintaa eteläsavolaisille maatiloille. Tämän kehittämisen tuloksena on syntynyt uudenlaisia hyvinvointipalveluja, joissa yhdistyvät maataloustyöt, kuntoutuspalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyö sekä luonnon hyödyntäminen kuntouttavana elementtinä. Tämä on monipuolistanut myös työ- ja elinmahdollisuuksia maaseudulla.
Vesiliikunnan ja vesiterapian mahdollisuuksia ja toteutusmuotoja puolestaan kehitettiin muutama vuosi sitten ”Vesi liikuttaa ja kuntouttaa, vesiliikunnan ja vesiterapian kehittäminen Etelä-Savossa – hankkeessa. Hankkeen aikana tuotettiin elämyksellisiä ja terveyttä edistäviä vesiliikunnan palveluja uusille kohderyhmille sekä toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä vesiterapiapalveluja ikääntyvälle väestölle, erilaisille erityisryhmille ja terveysmatkailijoille.
Turvallista ja puhdasta ruokaa
Maakuntamme elinkeinorakenne on maamme alkutuotantovaltaisin. Puhdas luonto ja korkea elintarvikkeiden turvallisuusaste on alueellinen valttikortti myös ruokapalveluiden ja lähiruoan markkinoinnille. Puhdas ruoka ja sen todentaminen vaativat alkuperän ja elintarvikeketjun jäljittämisen malleja ja menetelmiä. Tähän tarpeeseen on vastattu mm. kehittämällä RFID-teknologiaa järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittämiseksi.
Myös lähiruuan tuotteistaminen vaatii kehittämistä. Siksi viimeisen vuoden aikana Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle -hankkeessa on tuotettu asiakaslähtöisesti uusia ideoita luontolähtöisiksi ruokamatkailutuotteiksi sekä innoleireillä että kilpailulla. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on maaseudun matkailu- ja elintarvikeyritysten kilpailukyvyn lisääminen parantamalla yrittäjien osaamista asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisessä sekä uusien markkinakanavien selvittämisessä.
Mitä vielä irti eteläsavolaisesta luonnosta?
Tulevaisuudessa uusia luontolähtöisiä hyvinvointipalveluita ja tuotteita uskotaan syntyvän erityisesti sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden rajapinnalla. Sitran mukaan vihreän talouden innovaatioita (Green Economy) on kehittymässä ainakin seuraaville aloille: vihreä terveys (Green Health), vihreä arki/kotoilu (Green Living ), vihreä viihtyminen (Green Entertainment and Media = Green Edutainment), vihreä rakentaminen (Green City/Building) ja vihreä hoiva (Green Care). Nämä uudet terveyttä ja hyvinvointia edistävät innovaatiot muodostuvat luonnosta, kaikkia aistikanavia hyödyntävistä elämyksellisyyteen perustuvista palveluista ja teknologiasta.
Palvelujen kehittämisessä teknologiset ratkaisut voivat mahdollista luontoelämysten tuomisen erilaisiin ympäristöihin ja esimerkiksi sellaisille käyttäjille, joilla on vaikeuksia päästä luontoon. Kehittämisessä voidaan hyödyntää myös avoimen datan ja oman hyvinvointia koskevan terveystiedon yhdistämistä. Tavoitteeksi voidaan asettaa myös uudenlaisten ekologisten ja liikkuvien palvelujen kehittäminen eri kohderyhmille.