Tulevaisuutemme on digitaalinen ja ihmislähtöinen

Elämme monimutkaisessa maailmassa. Yhteiskunnan ja teknologian kehitys muuttaa elinympäristöämme ja sitä kuinka olemme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Samanaikaisesti, kehitys on tehnyt elämästämme yhä miellyttävämpää, helpompaa ja turvallisempaa. Mikkelin ammattikorkeakoulussa halutaan varmistaa, että digitaalisia tuotteita ja palveluita kehitetään ihmisille ja ihmisten ehdoilla.

Mamkissa on tehty jo yli 15 vuotta tutkimusta ja kehittämistä sähköisten arkistojen ja tiedon säilyttämisen parissa. Vuosien aikana tiedon merkitys on vain lisääntynyt. Nyt katsomme digitaalisuutta uudenlaisesta ihmislähtöisestä näkökulmasta.

Mamk tekee uusia avauksia ja tutkii digitaalisuuden merkitystä ja mahdollisuuksia. Keskeisenä sisältönä perehdytään siihen, kuinka datasta voidaan luoda uusia palveluita, parantaa kohderyhmien ja tarpeiden ymmärtämistä ja kuinka tiedon avulla voidaan kehittää parempia palveluita meille kaikille.

Ihmiskeskeisyyden sijaan puhumme ihmislähtöisyydestä. Nykyisessä toimintaympäristössä ei ole enää vain yhtä keskiötä. Sen sijaan kaikkea kehittämistä on tarkasteltava ihmisen näkökulmasta. Silloin voimme keskittyä ongelmien ratkaisemiseen teknologian avulla – eikä toisin päin.

Miksi data on niin tärkeää?

Data on kaikkialla. Sitä syntyy kaikesta toiminnasta. Meillä kaikilla on digitaalinen jalanjälki. Dataa kerätään ja tallennetaan valtavia määriä. Siitä voidaan jalostaa uutta tietoa tai parantaa jo olemassa olevaa ymmärrystä. Tiedon avulla voidaan johtaa, tehdä päätöksiä, vaikuttaa mielipiteisiin, myydä, markkinoida, profiloida, tilastoida ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita.

Samalla data on aivan uudenlainen raaka-aine. Se ei kulu käytössä. Päinvastoin, käyttö lisää sen arvoa ja hyödyllisyyttä. Teknologinen kehitys mahdollistaa datan hyödyntämisen yhä laajemmalle joukolle. Välineet ovat helposti käytettävissä, mutta toisaalta ratkaistavien asioiden ymmärrys on yhä tärkeämpää.

Henkilödata vaatii omanlaista eettistä ja ihmiskeskeistä ajattelua. Kysymykset – kuten kuka omistaa henkilöä koskevan datan, miten sitä saa käyttää ja miten ihminen voi hallita omaa dataansa – ovat yhä tärkeämpiä. Suomessa kehitetään ihmiskeskeisen henkilödatan, MyDatan, käsitettä. Se ottaa kantaa tiedonhallinnan ja käsittelyn periaatteisiin.

Kohti älykkäitä ja ihmislähtöisiä digitaalisia palveluita

Digitaalisuus ja ihmislähtöinen ajattelu tuottavat fiksumpia tuotteita ja palveluita. Ne takaavat paremman arjen ja ennen muuta tulevaisuuden, johon voimme itse vaikuttaa. Hyötyjiä ovat niin alueen yritykset kuin asukkaatkin. Toimimme myös valtakunnallisesti ja kansainvälisissä verkostoissa. Digitaaliset tuotteet skaalautuvat helposti, niitä voidaan tuottaa vähemmillä resursseilla ja ne vastaavat tarvetta paremmin.

Työelämä, vapaa-aika ja arki ovat jatkuvan muutoksen kohteina. Hyvä vanhuus tarvitsee erilaisia digitaalisia palveluita kuin ohjelmointiajattelun kanssa painiskeleva peruskoulutus. Digitaalinen älykkyys perustuu siihen, että palvelut ja tuotteet vastaavat yhä yksilöllisemmin ja oikea-aikaisemmin tarpeeseen. Älykkyys syntyy ymmärryksestä, jonka perusteena on data.

Älykkyyden lisäksi palvelujen täytyy olla helposti käytettäviä ja miellyttäviä. Meillä kaikilla on kokemusta hankalista järjestelmistä. Ei ole mikään itseisarvo, että teknologian tulee olla vaikeaa. Tietoa voi olla tarpeen visualisoida tai tuoda saataville vaikkapa kartan tai pelimaailman avulla. Se tieto mitä tarvitsemme, on oltava saatavilla juuri siten kuin me haluamme.

Ei ole yhdentekevää millaisia palveluita me käytämme. Nykyään on yhä enemmän vaihtoehtoja ja varaa valita. Palvelujen välttämättömyyden lisäksi valintaan vaikuttavat arvot ja muut mieltymykset. Kulutamme myös viestiäksemme itsestämme.

Yhdessä saavutamme enemmän

Osana käyttäjälähtöisen teknologian tutkimusta on kiinnostavaa kokeilla ja tutkia menetelmiä, joilla käyttäjät voivat osallistua suunnittelemaan digitaalisia ratkaisuja itsellensä. Varhaisempi osallistaminen takaa paremman ymmärryksen ja sitoutumisen. Keinoja voivat olla mm. yhteiskehittely ja joukkoistaminen. Toimintamallissa on lainattu paljon ketterästä kehittämisestä ja design ajatteluta.

Yleisesti voidaan puhua toimintatapojen, ehkä jopa toimintakulttuurin muutoksesta. Kokeilukulttuuri on nyt päivän sana. Euroopan komissio on lanseerannut eurooppalaisen maker-viikon touko-kesäkuun vaihteessa. Sen tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja innostusta yhteiseen kehittelyyn, etenkin teknologian näkökulmasta.