Hoivapalvelut tuovat uusia yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle
Mamk on kehittänyt luontolähtöisiä hoivapalveluita yhdessä yrittäjien kanssa jo kahden vuoden ajan. ”Luontohoiva tuntui alusta alkaen omalta, koska se toi mieleeni myönteisiä kuvia lapsuudestani Uudellamaalla”, kertoo Mamkin hankkeessa mukana oleva mikkeliläinen yrittäjä Jonna Pekonen.
”Lapsuudessani Uudellamaalla olin nähnyt, miten Nikkilän sairaalan potilaat tekivät puutarhatyötä ja näyttivät tyytyväisiltä. Luontohoiva tuntui omalta siksikin, että kehitysvamma-alalle koulutettuna, mutta elämäntilanteiden myötä lypsykarjatilan emännäksi tulleena, minulla oli haave palata oman alan töihin.
Tässä voisin yhdistää nämä kaksi. Maatilamme voisi olla kuntouttavana osatekijänä, kun maataloustyöt, eläintenhoito ja luonnossa liikkuminen olisivat mukana kuntoutettavan päivittäisessä toiminnassa.
Hankkeen edetessä ja tiedon karttuessa oman yrityskuvion runko alkoi hahmottua. Haluan tarjota lievästi kehitysvammaisille nuorille aikuisille lyhytaikaista asumisopettelua. Meillä on pihapiirissä talo, jossa tätä olisi mahdollista toteuttaa.
Maatalouspuolella aloimme remontoida ja rakentaa nuorkarjalle tiloja, jossa otimme huomioon mahdolliset asiakkaamme. Nuori aikuistuva lievästi kehitysvammainen mies omaa aikuisen miehen voimat, joten ”miesten töitä” oli hyvä jättää.
Huomioimme myös asiakkaan turvallisuuden hänen toimiessaan eläinten kanssa, sekä sen, ettei toiminta tapahdu elintarvikehygienian takaamiseksi varsinaisissa tuotantotiloissa. Selvitämme myös päivätoiminnan aloitusmahdollisuutta. Päivätoiminnan toteuttamisessa mukana olisi minun lisäksi mieheni sekä maataloustyöntekijämme.
Toiveena olisi saada toiminta kunnolla käyntiin kuluvan vuoden aikana.”
Jonna Pekonen, lypsykarjatila Lenius, Mikkeli
Hyvinvointia luonnosta
Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut ovat luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Palvelut voidaan jakaa luontohoivan ja luontovoiman palveluihin.
Luontohoivalla tarkoitetaan julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevia, luontolähtöisyyttä hyödyntäviä hoivan ja kuntoutuksen palveluita, joissa maksajana on kunta. Luontohoivan asiakkaita luonnehtii muun muassa haavoittuva asema, kuten hoivan ja kuntoutuksen tarve tai syrjäytymisuhka. Maatilan arjessa toteutettava kehitysvammaisten päivätoiminta on esimerkki luontohoivan palveluista.
Luontovoiman palveluihin kuuluvat tavoitteelliset luontolähtöiset hyvinvointipalvelut sekä luontolähtöiset harrastus-, kasvatus- ja opetuspalvelut. Luontovoiman palveluilla voidaan ennaltaehkäistä asiakkaiden tarvetta kuntoutukseen tai hoivaan ja usein palvelun maksaa asiakas itse. Luontovoiman palveluita voivat tuottaa esimerkiksi matkailuyritykset.
Etelä-Savossa luontohoivapalveluita on kehitetty jo kahden vuoden ajan
Etelä-Savossa Mamk on vienyt eteenpäin luonnon eheyttävään ja kuntouttavaan vaikutukseen perustuvia palveluja jo runsaan kahden vuoden ajan. Mamkin Luontohoiva-hankkeella on kolme päätavoitetta: luontohoivaosaamisen lisääminen, luontohoiva-palvelukonseptien kehittäminen ja luontohoivan mahdollistavien verkostojen ja rakenteiden kehittäminen.
Hankkeessa toteutetaan esimerkiksi koulutusta, opintomatkoja ja tuotekehitystä sekä tehdään tutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia luontohoivan palveluilla on asiakkaisiin.
Alueen maaseutuyrittäjät mukana kehitystyössä
Projektissa on mukana 17 eteläsavolaista yritystä: 4 maatilaa, 1 hevostila, 5 matkailualan yritystä ja 7 hoiva-alan yritystä. Pääosin yritykset ovat korkeintaan 5 työntekijää työllistäviä pienyrityksiä.
Yritykset ovat mukana hankkeessa erilaisilla tavoilla ja intensiteetillä, mutta suurimmalla osalla on kehitteillä luontolähtöinen hyvinvointipalvelutuote. Eteläsavolainen maaseutu ja luonto järvineen, peltoineen ja metsineen on valtava resurssi, josta riittää ammennettavaa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Luontohoiva – palvelukonseptien ja monitoimijaisten verkostojen kehittäminen Etelä-Savon alueella -hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina mukana ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.