Ruoka on hyvä syy matkustaa

Ruoka on maailmalla noussut yhdeksi kiinnostavimmaksi matkailun trendeistä. Yhä enemmän ruoka on syy matkustamiseen sekä kohdevalintaan. Ruokamatkailussa korostuvat elämyksellisyys ja asiakkaan osallistuminen. Ruokailu ei ole vain perustarpeiden tyydyttämistä vaan nautintoja ja hyvää oloa.

Suomessa ruokamatkailu on vasta lähtökuopissaan. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia julkistettiin viime vuonna. Ruokamatkailulla käsitteenä tarkoitetaan paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvaa ruokailuelämystä. Parhaimmillaan se on matkailijan osallistamista ruuan tekemiseen.

Ruokamatkailun keskeisiksi trendeiksi strategiassa nostetaan yksinkertainen elämäntyyli, tutustuminen kohdemaan kulttuuriin ja paikallisuuteen, osallistuminen ja kodinomaiset maut.

Suomessa ei ole selkeää yhtenäistä ruokatuotetta, jonka varaan voisimme rakentaa ruokamatkailumme. Maamme monipuolinen ruokakulttuuri ja alueellinen erilaisuus raaka-aineissa tuo suuren rikkauden ruokamatkailun kehittämiseen kunkin maakunnan omien vahvuuksien mukaan. Eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ovat pitkälti kuuluneet järvikalat ja metsänantimet kuten muikku ja mustikat.

Ruokamatkailun trendeistä vetoapua Saimaan seudulle

Matkailussa viimeisintä huutoa on Glamping eli glamorous camping. Tämä luksustrendi tuo matkailijat Lapin erämaahan telttaigluihin majoittumaan – miksei myös Saimaalle ”BeachCamp Saimaa”? Matkailija ei vain vieraile vaan eläytyy kohteeseen. Mikäpä sen parempaa voisi olla kuin yhdistää tähän trendiin ruokailu luonnon helmassa.

Mansikkamatkailua tulevaisuudessa? Kuva: Marjut Kasper.

Matkailija etsii ainutkertaisia elämyksiä, aitoutta ja hyviä tarinoita. Olennaista matkailijoille tarjottavissa ruokapalveluissa ja tuotteissa on korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten ainutlaatuisuutta. Viimeisimpien matkailun raporttien mukaan matkailijoille pitäisi olla tarjontaa nykyistä enemmän muun muassa suomalaisten kanssa yhdessä tehtäviin ruoka-aktiviteetteihin kuten leipomiseen ja ruoanlaittoon.

Kiinnostusta siis matkailijoiden puolelta on. Haastetta matkailuyrittäjällä on siinä, että trendit ja toiveet saadaan paketoitua kannattaviksi matkailutuotteiksi myös yrittäjän näkökulmasta.

Uusia tuoteideoita ruokamatkailuun

Suomalaisten matkailu kotimaassa on noin 70 % koko matkailusta. Ulkomaalaisten matkailu Suomeen kasvanee keskimäärin 4–5 prosentin vuosivauhtia. Tässä siivussa ruoka- ja matkailualan yrittäjät haluavat olla mukana myös Saimaan seudulla.

Eteläsavolaisia ruoka- ja matkailutoimijoita heräteltiin ruokamatkailun kehittämiseen – Ruoka matkailun keskiöön -hankkeessa vuosina 2013–2014. Etelä-Savon ruokamatkailuyrityskilpailun tuloksena saatiin hyviä esityksiä ruokamatkailua harjoittavista matkailuyrityksistä. Kilpailu myös osoitti, että alan toimijoiden kärki on vielä kapea ja uusia ruokamatkailutuotteita kaivataan maakuntaan.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgria Etelä-Savon Ruokamatkailuideoita Saimaan seudulle – hanke järjesti alkuvuodesta ideakilpailun uusista ruokamatkailutuotteista. Ideakilpailun tarkoituksena oli kerätä nimenomaan matkailijoilta ajatuksia siitä, minkälaista ruokamatkailua tulisi Saimaan seudulla tulevaisuudessa järjestää.

Ideoita jalostetaan huhtikuun lopulla 24h innoleirillä, jossa pääteemana on tarinallisuus ruokamatkailussa. Innoleirillä Mamkin opiskelijat sekä maaseutumatkailuyrittäjät työstävät yhdessä kilpailun satoa. Tulokset kilpailusta ja leiristä kootaan julkaisuksi matkailuyrittäjiä varten.

Ideat on tarkoitus viedä toteutukseen asti. Etelä-Savon ruokamatkailusta kiinnostuneista yrityksistä kootaan yritysryhmiä, joiden kanssa lähdetään hiomaan parhaita ja kullekin yritykselle sopivimpia ideoita ruokamatkailupalveluiksi – tarjottavaksi vaikkapa Asuntomessut 2017 messuvieraille.