Mikko Lampi on Viron e-kansalainen. Kuva: Timo Vainikka / Darcmedia.Mikko Lampi on Viron digitaalinen kansalainen
Viro pyrkii digitaalisen ajan suurvallaksi. Sähköinen kansalaisuus houkuttelee etenkin yrittäjiä, tietotyöläisiä ja teknologian edelläkävijöitä. Samalla se on brändi ja vientietuote maailmalle. Utopiaa tai ei, kirjoittajakin kiinnostui ja on nykyään Viron digitaalinen kansalainen.
Vuoteen 2025 mennessä Viro haluaa houkutella ainakin kymmenen miljoonaa uutta sähköistä kansalaista.
Digitalisaatio muuttaa tapaa käyttää palveluita, tehdä töitä, vaikuttaa ja matkustaa. Keskeistä ovat digitalisaatiolle suotuisat olosuhteet ja ketteryys. Näin on päätelty Virossa, joka ensimmäisenä maana maailmassa tarjoaa sähköistä kansalaisuutta.
Kyseessä ei kuitenkaan ole täydellinen kansalaisuus, vaan mahdollisuus tunnistautua ja asioida sähköisesti; aluksi Virossa, mutta myöhemmin koko Euroopan unionissa.
Virolainen unelma
Syksyllä 2014 Lissabonissa järjestetyssä digitaalisen tiedonhallinnan konferenssissa myös Mamk oli vahvasti edustettuna. Seminaarissa Viron tietohallintojohtaja Taavi Kotka puhui virolaista unelmasta.
Vuoteen 2025 mennessä Viro haluaa houkutella ainakin kymmenen miljoonaa uutta sähköistä kansalaista. Tarkoitus on samalla digitalisoida taustalla olevat prosessit ja olla, vapaasti suomennettuna, älyttömyyksistä vapaa maa.
Taustalla on pragmaattisia syitä ja halu luoda Virosta digitaalisten palveluiden ja liiketoiminnan keskus. Pieni Viro vie ja markkinoi digitaalista osaamistaan aktiivisesti maailmalle.
Mitä e-kansalaisuus konkreettisesti tarkoittaa?
Jokainen e-kansalainen saa digitaalisen identiteetin, joka mahdollistaa sähköisen tunnistautumisen ja asioinnin. Kuka tahansa, mistä tahansa maasta voi olla e-kansalainen. Infrastruktuuri takaa tietoturvan ja luotettavan tiedonsiirron. Se myös yhdistää digitaaliset palvelut toisiinsa.
E-kansalaiset saavat sirukortin ja kortinlukijan, joiden avulla mikä tahansa Internetiin kytketty tietokone muuttuu asiointipisteeksi. Kortin avulla voi tunnistautua ja allekirjoittaa. Varsinaiset virolaiset voivat käyttää korttia lisäksi mm. sähköiseen äänestämiseen.
E-kansalaisuuden avulla mm. verotus, yrityksen perustaminen ja sen hallituksessa työskentely, vakuutusasiat, pankkitilien perustaminen tai vaikkapa kiinteistökaupat sujuvat sähköisesti ilman tarvetta asioinnille Viron maaperällä tai paperiprosesseille.
Asiointi ei vaadi varsinaista kansalaisuutta. Digitalisointi myös nopeuttaa ja automatisoi palveluita. Ulkomaalainen voi e-kansalaisuuden avulla perustaa yrityksen ja sille pankkitilin alle vuorokaudessa.
Virossa pidetään tärkeänä, että sähköistä kansalaisuutta hyödyntäviä palveluita rakennetaan mahdollisimman paljon. Kuva: Timo Vainikka / Darcmedia.
Kokeilukulttuuri osana e-kansalaisuuden kehittämistä
Palvelut on avattu myös kehittäjille. E-kansalaisuudesta kertova verkkosivu tarjoaa heti konkreettisia välineitä ja tietoa sovelluskehittäjille. Maassa pidetään tärkeänä, että sähköistä kansalaisuutta hyödyntäviä palveluita rakennetaan mahdollisimman paljon.
Suomessa matala käyttöaste yhdessä palvelujen kehityksen hitauden kanssa on heikentänyt vastaavaa kehitystä. Katsotaan olisiko tilanne nyt muuttumassa palveluväylän ja uudenlaisen tekemisen myötä.
Syyskuussa Viro järjesti ensimmäinen e-kansalaisuus hackathonin. Eli tilaisuuden, jossa ohjelmoijat, yrittäjät, kansalaisaktivistit ja viranomaiset kohtasivat syrjäisellä Vormsin saarella. Viikonlopun aikana kokeiltiin ja rakennettiin lukuisia uusia palveluita e-kansalaisuuden ympärille.
Minä digitaalisena virolaisena
Suurimman innostuksen laannuttua heräsi kysymys, mitä minä tällä sitten teen?
Viro haluaa siis houkutella digitaalisia edelläkävijöitä. Siksi onkin luonnollista, että Mamkissa ollaan kiinnostuneita Virosta. Minäkin päätin hakea kansalaisuutta heti, kun se oli saatavissa ilman pakollista käyntiä paikallisen viranomaisen puheilla.
Hakemus ja maksu tapahtuivat verkossa ja pari kuukautta myöhemmin kortin sai noutaa Helsingistä suurlähetystöstä. Prosessin luvattiin hoituvan nopeammin kokeilujakson jälkeen. Sähköisiä kansalaisuuksia on myönnetty ulkomaalaisille vasta viime vuoden lopusta alkaen.
Suurimman innostuksen laannuttua heräsi kysymys, mitä minä tällä sitten teen? Matkailijan näkökulmasta se helpottaa matkavakuutukseen liittyvää tiedonhallintaa. Lisäksi mahdolliset terveyspalvelujen, loma-asuntojen tai paikallisen ajokortin tiedot saa myös kerättyä yhteen paikkaan. Startupin perustaminen juuri Viroon on houkuttelevaa prosessien ketteryyden yhdistyessä sikäläiseen verotukseen.
Ehkä se tärkein asia on kuitenkin uudet mahdollisuudet, joita e-kansalaisuus tarjoaa – riippumatta siitä aionko niitä hyödyntää. Ilman sähköistä kansalaisuutta, en olisi juurikaan kiinnostunut digitaalisista palveluista Virossa saati sitten kuvitellut perustavani yritystä sinne. Tulipa sirukortin mukana myös opaskirja Viroon muuttaville. Optimisteja taitavat olla.
Tiedonhallintaa ihmisille
Tutkimuksellisesti e-kansalaisuus on kiinnostava vertailukohde digitaalisten palveluiden, tiedonhallinnan ja käytettävyyden näkökulmista. Suomi on ottamassa käyttöön virolaista X-Road teknologiaa osana kansallista palveluväylää. Se tarkoittaa yhteistä kehittämistä ja tiedonvaihtoa.
Teemat kytkeytyvät keskeisesti myös Mamkin sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden painoalaan sekä menossa olevaan strategisen kehittämisen hankkeeseen. Suomessa ja Mamkissa on edellytykset rakentaa tutkitun tiedon ja olemassa olevan kehityksen päälle. Virolaiset eivät ole panostaneet avoimeen lähdekoodiin kuten me. Henkilötiedon ihmiskeskeinen tutkimus ja kehittäminen, eli MyData, on Suomessa maailman huippua. Meillä on kaikki edellytykset sen hyödyntämiseen.
Euroopan unioni on hyväksynyt eIDAS asetuksen, joka vaatii sen jäsenmaita hyväksymään toistensa tarjoamat sähköisen tunnistautumisen palvelut ja sähköisesti tunnistautuneet kansalaiset. Tässä on iso markkina virolaisille ja se kiinnostanee kaikkia sähköisiä palveluita tarjoavia toimijoita. Meidänkin olisi hyvä puhua kehityksistämme ja markkinoida niitä Euroopan laajuisesti. Me tarvitsemme rohkeita unelmia.
