Hurja huhtikuu – metsissä ryskyi venäjäksi ja suomeksi

Huhtikuussa maakunnan metsissä on opiskeltu, tutkittu ja ihmetelty koneellista puunkorjuuta. Käynnissä on ollut Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon ammattiopiston yhteiset koulutukset venäläisille puunkorjuun ammattilaisille. Koulutukset ovat osa WOPE – Wood Procurement Entrepreneurship -hanketta. 

Välillä meni piirustushommiksi. Vladimir Katzadze Pietarin metsäteknilliseltä yliopistolta havainnollistaa, miten metsätietä rakennetaan Venäjällä. Koulutusten tulkki Anna Pereläinen seuraa tarkasti. Kuva: Kirsi Itkonen.

Huhtikuussa järjestetyille kolmelle koulutusjaksolle osallistui Venäjältä Leningradin alueelta maa- ja metsätalousoppilaitosten opettajia, metsäkoneen kuljettajia ja puuhankintayritysten henkilökuntaa.

Etelä-Savon ammattiopiston Esedun koulutukset toteuttivat projektikoordinaattori Ano Teittinen ja puunkorjuun opettajat Jussi Jurvanen ja Marko Pylvänen. Viipurin maa- ja metsätalousoppilaitos osallistui kurssilaisten rekrytointiin.

Mamkin koulutuspäivissä kouluttajina olivat yliopettaja Timo Antero Leinonen ja tutkimuspäällikkö Kati Kontinen sekä puunkorjuuyritysten toimihenkilöt ja yrittäjät. Pietarin metsäteknillinen yliopisto osallistui ohjelman suunnitteluun ja vastasi kurssilaisten valinnasta.

– Kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan ja puolin ja toisin on autettu ja tuettu, Esedun projektikoordinaattori Ano Teittinen kertoo.

Leningradin alueella on valtavat puuvarannot

Puunkorjuu on Leningradin alueella aikamoinen urakka, sillä vuotuinen korjuumäärä on kuutisen miljoonaa kuutiometriä. Se on 120 000 puutavararekallista, ja reilut miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin Etelä-Savon vuotuinen hakkuumäärä.

Suomessa puunkorjuun tehokkuus perustuu tavaralajimenetelmään ja kattavaan metsätieverkostoon. Venäläisiä yrittäjiä kiinnostaa, kuinka Suomessa käytössä olevat korjuutavat ovat sovellettavissa kotimaahan. Erityisen kiinnostuneita venäläiset korjuuyrittäjät olivat taloudesta ja puunkorjuun kannattavuudesta.

Puunkorjuu on kannattavaa kun kokonaisuus toimii

Koulutuksessa käytiin läpi, kuinka huolellinen leimikonsuunnittelu, toimivat hakkuu- ja ajokoneet, koneiden huolto, ammattitaitoiset ja motivoituneet kuljettajat ja riittävä metsätieverkosto ovat kaikki yhdessä resepti kannattavaan puunkorjuuyrittämiseen.

Metsäteiden rakennus on yksi asia, jossa suomalaiskokemuksella on kysyntää. Leningradin alueella maaperä on monin paikoin soista ja savista, mikä hankaloittaa puunkorjuukaluston liikkumista metsissä.

– On hienoa, että valtio rahoittaa Suomessa 40 prosenttia metsätien rakennuskustannuksista. Venäjällä vastaavaa käytäntöä ei ole, vaan tien rakennuksen maksaa vuokraoikeuden haltija, sanoo Dmitry Krasnikevich puunhankintayritys Intersolarista.

Venäläisiä kiinnosti myös metsäkoneiden käyttö ja huolto. Opetus sisälsi metsäkoneen ajon opettelua sekä metsäkonesimulaattorilla, että maastossa ajo- ja kuormausharjoittelussa. Lisäksi käytiin yritysvierailulla metsäkonevalmistaja Ponssen tehtaalla Vieremällä ja varaosakeskuksessa Iisalmessa. Metsäkoneyrittäjien ja koneenkuljettajien arkeen tutustuttiin eri työmailla.

Suomessa on kokeiltu tiepohjan vahvistamista kumimatoilla. Olisikohan Leningradin alueella niille kysyntää, tiedustelee Kati Kontinen Mamkista. Kuva: Kirsi Itkonen.

Runsasta keskustelua ja tyytyväisiä opiskelijoita

Ilahduttavaa kursseilla oli osallistujien aktiivisuus: kysymyksiä ja keskustelua riitti ja sitä käytiin niin metsänhoidosta, harvennuksista, korjuukustannuksista, lannoituksista kuin metsäteollisuuden hyvistä investointiuutisistakin.

Kokemusten ja saadun palautteen perusteella kohti Nuijamaan raja-asemaa matkusti koulutusten jälkeen tyytyväinen joukko. Suomalaiset käytänteet tulivat tutuiksi ja siemen jäi itämään. Kurssilaiset saivat tietoa ja käytännön kokemusta, jota voi soveltaa omassa yrityksessä, oppilaitoksessa ja työmailla.

– Tervetuloa testaamaan kumimattoja maaperän vahvistamisessa myös tänne meille, toivotti Sergei Semenov puunhankinnan parissa toimivasta Kamenka-yrityksestä.

Ja näin käykin, sillä lokakuussa koulutukset jatkuvat Leningradin alueella Tihvinässä.

Yhdessä tehden ja tekemällä oppien

WOPE -hanke on hyvä esimerkki eteläsavolaisten metsäalan koulutusorganisaatioiden yhteistyöstä.
Kaksivuotinen hanke toteutetaan South-East Finland -Russia ENPI CBC 2007–2013 -ohjelman puitteissa ja sitä rahoittavat EU, Suomen valtio, Venäjän Federaatio ja partneriorganisaatiot.

Mamkin ja Etelä-Savon ammattioppilaiston Esedun lisäksi hankkeessa koulutusta järjestää Aalto yliopiston Pienyrityskeskus Mikkelissä, joka kouluttaa suomalaisia puunkorjuuyrityksiä. Hanke alkoi joulukuussa 2012 ja päättyy marraskuussa 2014.