Suodatin kerää metsäojan ravinteet

Turvemaiden puuston tuotto-odotusten toteutuminen edellyttää hakkuiden ja kunnostusojitusten tekemistä ajallaan. Metsätaloudessa on tarve kehittää entistä tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä, erityisesti turvemaiden kunnostusojituskohteilla.

Perinteisillä vesiensuojelumenetelmillä, kuten laskeutusaltailla, ei voida täysin estää kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Erityyppisillä suodattimilla vesiensuojelu voisi tehostua.

Testejä laboratoriossa ja maastossa

Biosuodinmateriaalivaihtoehtojen soveltuvuutta on testattu metsäbiomassan varastoalueiden ja metsäojitusalueiden valumavesien käsittelyyn laboratoriomittakaavassa. Materiaaleina on testattu mm. biohiiltä ja tuhkaa.

Myös orgaanisten materiaalien kuten lehtipuuhakkeen ja rahkasammalen toimivuutta suodattajana on testattu. Laboratoriomittakaavan testauksien aikana selvitetään eri tuotevaihtoehtojen teknistä toimivuutta, kuten rakenteen kestävyyttä sekä puhdistustehoa.

Seuraavassa vaiheessa biosuotimia pilotoidaan käytännön metsätalouden vesiensuojelukohteissa. Viime vuoden aikana on perustettu kolme pilottikohdetta maastoon, jotka sijaitsevat kunnostusojituskohteen vesiensuojelurakenteissa sekä metsäbiomassan varastointialueella. Kokeiden aikana seurataan mm. tuotteiden kestävyyttä ja toimivuutta sekä teknisiä ominaisuuksia.

Biohiilisuodatin metsäojassa. Juva, Pakinmaa. Kuva: Kalle Karosto.

Biosuodattimien pilotointi

Vuonna 2015 rakennettiin yhteensä kolme biosuodatinta. Kaksi kunnostusojituskohteille, Juvan Paatelaan ja Pakinmaalle. Suodattimet asennettiin kevään ja kesän aikana kunnostusojituskohteille. Näillä kohteilla suodattavina materiaaleina käytettiin lehtipuuhaketta ja biohiiltä.

Syksyllä 2015 rakennettiin vielä yksi biohiilisuodatin bioenergiaterminaalin laskeutusaltaan purkuojaan. Suodattimen rakenne erosi edellisistä siten, että se oli edeltäjiään huomattavasti pidempi. Tällä pyrittiin lisäämään veden viipymää suodattavassa materiaalissa, joka oli biohiiltä. Suodattimien toimintaa maastossa seurataan viikoittain. Vesinäytteet suovedestä tuodaan laboratorioon tutkittaviksi. Lisäksi havainnoidaan rakenteiden kuntoa ja materiaalien toimintakykyä.

Kokeiden tuloksena saadaan tietoa biosuodinmateriaalien toimivuudesta. Testauksen yhteydessä arvioidaan mm. biosuotimen materiaalikestävyyttä, käyttöikää, kierrätettävyyttä, huollon tarvetta, logistiikkaa ja erillisen huoltopalvelun tarvetta.