Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Kaivosvesien tehokkaammalla käsittelyllä on mahdollista lisätä alan ympäristöturvallisuutta merkittävästi. iFORMINE-hanke soveltaa kaivosvesien käsittelyyn osaamista metsäteollisuudesta.

Metsäteollisuudessa tehokkaat prosessi- ja vedenpuhdistustekniikat ovat hyvin pitkälle kehittyneitä. Vastikään alkaneessa iFORMINE-hankkeessa metsäteollisuuden innovatiivisia ratkaisuja sovelletaan kaivosteollisuuden vesien puhdistukseen.

Tarve uusille puhdistusratkaisuille kumpuaa tiukkenevista ympäristövaatimuksista. Esimerkiksi Kittilän kaivoksen lupaehtojen mukaiset arseenipäästöjen raja-arvot tulevat kiristymään lähes puoleen aikaisemmista luvuista.

Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksille teknologioiden soveltaminen kaivostoimialalle tuo merkittävän erikoistumisen mahdollisuuden.

Uusi sekoitustekniikka vähentää tarvetta avoaltaille

Uusien puhdistusratkaisujen kehittämisessä sovelletaan erityisesti nopeaa sekoitustekniikkaa, jota Mikkelin ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhteistyössä metsäteollisuuden yritysten kanssa.

Mamkissa on huipputasoinen tutkimusyksikkö nopeiden, prosessiputkessa tapahtuvien sekoitusilmiöiden tutkimukseen. Menetelmällä voidaan sekoittaa hyvin nopeasti esimerkiksi kemikaaleja suuriin vesivirtauksiin.

Tekniikka on käytössä metsäteollisuudessa, mutta kaivosteollisuudessa sitä ei ole vielä juurikaan sovellettu. Tämä avaa aivan uudentyyppisiä mahdollisuuksia, sillä kaivospuolella sekoittuminen tapahtuu usein avoaltaissa hyvin hitaissa prosesseissa. Kustannustehokkuuden lisäksi uusi tekniikka veisi kaivosteollisuutta kohti suljetumpaa vesikiertoa, joka on metsäteollisuudessa jo arkipäivää.

Tavoitteena uusi hiilinielu

Uutta käyttöä on tulossa myös Mikkelin ammattikorkeakoulun patentoimalle luontoystävälliselle, vesikiertoon perustuvalle hiilidioksidin talteenottoprosessille. Menetelmä ottaa hiilidioksidin talteen teollisuuden savukaasuista, jolloin se on myös mahdollista käyttää uudelleen.

Kaivosteollisuudessa hiilidioksidia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi rikastusprosessin tehostamisessa ja rikastuksessa syntyvän sakan stabiloinnissa.

Jos kehitystyö onnistuu, mahdollista on löytää samanaikaisesti sekä uusi nielu hiilidioksidille että tehdä kaivosteollisuuden jätteistä ympäristöturvallisempia.

Vahvuutena laaja yhteistyöverkosto

Mikkelin ammattikorkeakoulun iFORMINE-hankkeessa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) vihreän kemian laboratorio, Savonia ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu.

– Yhteistyön merkitys on kasvanut tutkimuksen tekemisessä. Tässäkin hankkeessa on uudenlainen yhteistyöverkosto, mikä luo mahdollisuuksia aivan uudentyyppisten innovaatioiden syntymiselle, Janne Kankkunen Geologian tutkimuskeskuksesta kuvaa.

Organisaatioilla on yhdessä vahva osaaminen kaivosprosesseista, vesi- ja materiaalikemian tutkimuksesta, erilaisista puhdistamolietteiden käsittelystä ja hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeessa on mukana myös Kittilän kaivos ja useita alan laitetoimittajia.

Aiheeseen liittyvät aiemmat jutut:

Uusi menetelmä ottaa hiilidioksidin savukaasuista talteen luontoystävällisesti

Tutkimushanke FLASH tähtää sekoitustekniikan huippuyksikköön