Lukemattomien mahdollisuuksien kirjasto

Dekkariseikkailua, liisterikirjaimia, digitaalisia tarinoita, valokuvamaratonia, kolmen ruokalajin illallista. Miljoonat kirjastojen aineistot ja tarinat alkavat elää, kun niihin käsikirjoitetaan uudenlaisia elämyksiä, yhdessäoloa, oivaltamisen riemua ja tekemisen mahdollisuuksia. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon maakuntakirjaston yhteinen Kirjavaa-hanke vie nuoret kirjastoon vaikuttamaan ja osallistumaan.

Maailmalla yleistynyttä näkemystä kirjastoista yhteisöjä lujittavina paikkoina, kansan sivistäjinä ja yhdessätekemisen ja kokemisen areenana, voidaan nimittää sosiaaliseksi kirjastoksi. Mikkelin ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhdessä kirjastojen kanssa muutaman vuoden aikana uudenlaisia menetelmiä siitä, miten eri-ikäisiä kuntalaisia saadaan viihtymään, innostumaan ja rakentamaan tiiviimpää yhteisöä kirjastossa tai kirjaston aineistojen avulla. Tällöin kirjasto voi olla paikka tapahtumille, eri-ikäisten kuntalaisten toimintaryhmille ja ”joukkolukemiselle”.

”Joukkolukemisessa” aineistoista haetaan yhteisesti jaettavia elämyksiä. Sen lähtökohtana on ikään kuin kirjoittaa aineistoja uudelleen ja herättää niihin elämää, mielekkyyttä ja lähestyttävyyttä, samaan tapaan kuin museot pyrkivät avaamaan kävijälleen työpajojen kautta uudenlaisia aikamatkoja. Kirjastossa se voi tarkoittaa vaikkapa sanataidetta hyödyntävää Liisa Ihmemaa -teoksen Hullun Hatuntekijän teekutsuja, kirjaston tietojärjestelmiin tutustumista salapoliisiseikkailuna tai rahankäytön konkretisointia Monopoli-lautapelin siirtämisellä roolipeliksi mikkeliläiseen katukuvaan.

Pieksämäen kirjastossa taiteltuja origameja. Origamien sisälle kirjoitettiin aiheita, jotka saivat tekijänsä onnelliseksi. Kuva:Hanna Knaappila

Lukemisen merkitys

”There is no difference between those who can’t read and those who don’t read” kuuluu maailmalla levinnyt kirjakaupan mainoslause. Se kuvastaa hyvin 2000-luvulla huolenaiheeksi noussutta teemaa, kriittisen lukutaidon puutetta ja tietynlaisten ”arvotekstien” (kirjallisuuden klassikot, päivälehdet) lukemisen vähenemistä.

Mediaympäristön muutos on tuonut eteemme tilanteen, jossa lukutaidoksi ei riitä enää pelkkä mekaaninen, yksilön kognitiivinen lukutapa, vaan voidaan puhua lukemisen taidoista. Niitä ovat esimerkiksi lukemisen sosiaalisuus, vuorovaikutus ja uuden tuottaminen luetun pohjalta.

Sosiokulttuurisen lukutaitokäsityksen mukaan lukutaitoa, lukemista ja kirjoittamista tulee tarkastella enemmänkin merkityksiä luovana, sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, eikä niinkään yksilöllisenä taitona. (Herkman & Vainikka 2012, 30.) Sosiokulttuurisen lukutaidon hyödyntäminen voidaan nähdä merkittäväksi avaukseksi myös maahanmuuttajien kotoutumiseen. Lukutaidon oppimisen hidasteina ovat mm. kielenopetuksen tekstilähtöisyys, lähtökulttuurin lyhyet kirjalliset perinteet sekä Suomessa vallalla oleva yksilökeskeinen oppiminen (Latvala 2009, Selkokeskus 2010).

Kirjat tekevät hyvää

Merkittävien kansalaistaitojen ja -valmiuksien kehittymisen ohella mielikuvituksen ja ihanan hyödyttömyyden maailmaakaan ei pidä väheksyä. Kirjat eivät tarjoa vain järkeviä asioita vaan mahdollistavat mielikuvituksen liikkeelle saamisen. Tehokkuuden, yksilökeskeisen oppimisen ja rationaalisuuden vaatimusten vastapainona jokainen nuori tarvitsee myös kirjallisuuden mahdollistamaa hauskuuden ja luovuuden maailmaa, joka synnyttää ymmärryskykyä.

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon maakuntakirjaston yhteistä Kirjavaa-hanketta rahoittaa Itä-Suomen Aluehallintovirasto. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen nuoriso-, kirjasto- ja sosiaalialan ammattilaiset.

Lähteet

Herkman, Juha & Vainikka, Eliisa 2012. Lukemisen tavat. Lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Tampere University Press.

Latvala, Johanna 2009. Maahanmuuttajanaiset selvittävät porukalla Kelan kirjeitä. Global.finland -sivuston uutinen 7.9.2009. http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=170280&nodeid=15783&contentlan=1&culture=fi-FI

Selkokeskus 2010. Leealaura Leskelän luento 14.12.20120 otsikolla Selkokieli ja selkokieliset materiaalit opetuksessa.