Metsät ja puu hyvän elämän lähteenä

” En ma iloitse, en sure huokaa
mutta metsän tummuus mulle tuokaa
puunto pilven, johon päivä hukkuu
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu
tuoksut vanamon ja varjot veen
niistä sydämeni laulun teen”
Eino Leino

Suomalainen luonto on inspiroinut taiteilijoita vuosisadoista toiseen. Ihmisen suhdetta luontoon ja metsään on kuvattu suomalaisessa kirjallisuudessa, muuntuen aikojen saatossa.

Metsät eivät merkitse meille suomalaisille pelkästään taloudellista turvaa tai maksimaalista puuntuottoa, vaan myös virkistäytymismahdollisuutta esimerkiksi metsästäen, marjastaen ja retkeillen.

Metsä voi merkitä myös tunnesidettä sukutilaan ja perheeseen. Monella meillä on myös oma mielipaikka metsässä, tai siihen osana kuuluu metsämaisema. Mielipaikassa on mahdollista palata lapsuuden tunnelmiin ja paikan herättämään turvallisuuden tunteeseen.

Metsälaki monipuolisen metsänkäytön takana

Kuva: Kati Kontinen.

Nykyisen metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosi-aalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Laki ohjaa tekemään tämän siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

Tähän kiteytyy paljon sekä haasteita että mahdollisuuksia. Isoimpina muutoksina vuonna 2014 voimaan astunut laki sallii metsien jatkuvan kasvatuksen. Menetelmän tarkoituksena on säilyttää metsä peitteisenä ja johtaa puuston rakenteen kehittyminen eri-ikäiseksi. Menetelmän toivotaan houkuttelevan uinuvia tiloja metsän taloudelliseen käyttöön, kun uudistusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi aukkohakkuilla.

Metsikön jatkuvan kasvatuksen malli monipuolistaa metsätyyppiä. Puun ikä- ja kokoerot kasvavat ja puuston tasalaatuisuus vaihtuu kerroksellisuuteen. Metsässä on sitä enem-män eliölajeja, mitä enemmän siellä on erilaisia erirakenteista puustoa. Näin ollen moni-muotoisuus lisääntyy.

Metsien käytön vaikutus hyvään elämään

Metsien taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittävässä asemassa maamme historiassa yhteiskunnallisesti, ja myös yksilötasolla. Metsänhoitosuosituksilla on pyritty suuntaamaan metsänkasvatusta niin, että puustopääoma lisääntyy. Siinä on onnistuttu erinomaisesti; tänä päivänä metsämme kasvavat enemmän puuta kuin koskaan ja metsäteollisuutemme saa tarvittavan raaka-aineen kotimaisesta puusta.

Yksittäisellä puukaupalla on positiivisia vaikutuksia sekä metsänomistajan talouteen että paikallistalouteen. Puukauppa tuo töitä koneyrittäjille ja metsäteollisuudelle.

Etelä-Savon aluetaloudessa merkittäviä ovat etenkin kantoraha- ja työtulot sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuomat tulot. Metsäsektori työllistää noin 4 000 henkilöä, joista 1 700 toimii metsätaloudessa ja reilu 2 000 puunjalostuksessa.