Ympäristöhankkeiden merkitys Itämeren ravinnepäästöjen vähentämisessä

Itämerestä on muodostunut sen rannikkovaltioiden yhteistyön näyttämö vesistöpäästöjen vähentämisessä. Ravinnepäästöjen vähentämiseen tähtäävillä hankkeilla on onnistuessaan vaikutusta suunnan kääntämisessä kohti kestävää kehitystä.

Itämeri on ominaisuuksiltaan erityislaatuinen merialue. Sen keskeiset piirteet, kuten vuoroveden heikkous, lämpötilavaihtelut, sedimentin korkea ravinnepitoisuus, alhainen suolapitoisuus ja mataluus lisäävät herkkyyttä muutoksille.

Tällä hetkellä eniten Itämerta uhkaa ihmisen toiminnan vaikutuksesta kiihtynyt rehevöityminen. Itämereen päätyy vuosittain esimerkiksi typpeä 600 000 tonnia ja fosforia 30 000 tonnia – molemmat ravinteista ovat voimakkaasti rehevöittäviä.

Itämeren rantavaltioista suurin yksittäinen ravinnepäästäjä on Venäjä. Suomenlahteen laskevien jokien varsille keskittynyt asutus, teollisuus sekä maa- ja karjatalous kuormittavat Itämerta. Suurin osa typpipäästöistä on peräisin maataloudesta. Fosforipäästöt tulevat puolestaan pääosin jäteveden puhdistamoista, joskin myös maa- ja metsätalous voivat alueellisesti tuottaa korkeita fosforipäästöjä.

Luoteis-Venäjällä virtaava Luga-joki laskee Itämereen.

Maatalouden kansalliset erityispiirteet

Venäjän maataloudelle on tyypillistä suuret maatilat ja valtavat tilakohtaiset eläinmäärät. Syntyviin lantavarantoihin sisältyy paitsi korkea ravinnevalumien riski, myös mahdollisuus lisätä raaka-aine- ja energia omavaraisuutta.

Maailman fosforivarannot hupenevat nopeasti, mikä tulee nostamaan mineraalilannoitteiden hintaa tulevaisuudessa. Venäjän maatilojen tuottamat ja varastoimat valtavat lantavarainnot ovat arvokasta raaka-ainetta, jonka kaupallinen potentiaali kasvaa, mutta vain siinä tapauksessa, että ravinteet eivät päädy Itämereen.

Venäjällä on tällä hetkellä kasvava kiinnostus lannan käsittelyyn maatilakohtaisissa biokaasulaitoksissa. Biokaasutekniikalla lannasta voidaan tuottaa maakaasuun verrattavissa olevaa biokaasua. Kallistuva maakaasu ja fossiilisten energianlähteiden vähentyminen ovat lisänneet kiinnostusta biokaasun Venäjällä.

Biokaasutekniikka ehkäisee kasvihuonekaasupäästöjä, joita käsittelemätön lanta aiheuttaa. Lisäksi biokaasutekniikan avulla saadaan ravinteikkaampaa lantaa, jossa typpi on muuntunut liukoiseen muotoon.

Itämerihanke LugaBalt

Pyrkimykset Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseen voidaan nähdä osana isompaa globaalia kokonaisuutta, jossa tavoitellaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja.

Nämä ulottuvuudet ovat mukana LugaBalt-hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan unionin naapuruusyhteistyöohjelma (ENPI CBC 2007-2013). Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristö- ja energiatekniikan laitos on mukana toteuttamassa hanketta, jonka päätavoitteena on parantaa Venäjältä Suomenlahteen laskevan Luga-joen tilaa ja lisätä eri maiden välistä yhteistyötä. Hankkeen toiminta sijoittuu Lounais-Venäjän haja-asutusalueille, joiden suurin päästölähde on maatalous.

Mamkin tehtävänä on kartoittaa teknisiä ja taloudellisia keinoja maatalouden ja haja-asutuksen päästöjen vähentämiseksi. Päästöjä pyritään vähentämään jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä ja käsittelyä parantamalla. Lisäksi molempien valtioiden toimijoita kannustetaan yhteistyöhön. Mamkissa tuotetaan myös tietoja ja toimintamalleja maatalousyrittäjien investointien sekä paikallisten viranomaisten päätösten tueksi.

LugaBalt-hanke alkoi joulukuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2014 loppupuolelle. Vaikutuksia odotetaan kuitenkin myös pidemmällä tulevaisuudessa hankkeessa tapahtuvan lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen kautta.

Koululaiset harjoittelivat Mikkelin Pankalammella vesinäytteiden ottoa LugaBalt-hankkeessa. Kuva: Tuija Ranta-Korhonen.