Elektroniikkatuote kertoo tulevaisuudessa kuulumisistaan

Tulevaisuudessa elektroniikkatuotteet saatetaan varustaa yksilöllisellä tunnisteella, joka sisältää tuotteen tiedot ja ilmoittaa esimerkiksi huoltotarpeesta.

Miltä kuulostaisi, että tehtaalta lähtiessä elektroniikkatuote huikkaisi radioteitse porttilukijalle tervehdyksen, josta tallentuisi aikaleima järjestelmään? Tai että huoltoon tuleva laite kertoisi olevansa sateessa kastunut ja siksi rikki?

Tulevaisuudessa elektroniikka on entistä älykkäämpää, ja etätunnistustekniikka lisää tuotteesta saatavilla olevia tietoja ja niiden käyttöä, osoittavat ERFID-tutkimushankkeen tulokset.

Tunniste voidaan liittää osaksi elektroniikkatuotteen piirijärjestelmää

Tutkimushankkeessa selvisi, että radiotaajuisen RFID-etätunnisteen upottaminen elektroniikkatuotteen piirilevyyn toimii. Tunnisteen upottaminen pitää kuitenkin ottaa huomioon jo piirilevyn suunnittelussa.

Tunniste ladotaan piirilevylle osana muiden elektroniikkakomponenttien ladontaa. Tämä on etu, sillä erillisiä investointeja tuotantolaitteisiin ei tarvita, ja tuotteen valmistusprosessi säilyy lyhyenä. Tutkimustuloksissa selvisi, että piirilevylle upotettu etätunniste sietää myös erilaisia ympäristöolosuhteita hyvin, verrattuna vaihtoehtoisiin, esimerkiksi tarrakiinnitteisiin etätunnisteisiin.

ERFID-hankkeessa testattu menetelmä integroida etätunniste piirilevylle ei tiettävästi ole käytössä vielä kenelläkään suomalaisella elektroniikkavalmistajalla.

Etätunnistus tuo hyötyjä

Radiotaajuinen RFID-etätunnistus tuo uusia keinoja elektroniikkatuotteiden tiedonhallintaan. Tuotteet ovat esimerkiksi luottavimmin jäljitettävissä, kun käsin tehdyistä kirjauksista siirrytään tietoon, joka tallentuu automaattisesti.

Perinteisistä tunnistemerkinnöistä poiketen radiotaajuinen tunnistus mahdollistaa lukemisen myös silloin, kun tuote on likaantunut tai tuotteen merkinnöistä ei muutoin saa selviää. RFID-tunniste auttaa myös erottamaan aidot laitteet väärennöksistä.

Tekniikan käyttöönottoa jarruttavat vielä kustannukset ja lukuvarmuus

Tekniikan käyttöönottoa hidastavat vielä kustannukset, jotka tulevat ohjelmistojen räätälöinnistä RFID-valmiuteen. Usein tietojärjestelmissä ei ole RFID-optiota valmiina, vaan etätunnisteita lukevan lukijalaitteen sisältämät tiedot pitää siirtää tietojärjestelmään väliohjelmistojen avulla.

Toinen RFID-tekniikan soveltamista jarruttava tekijä on lukuvarmuus. Esimerkiksi lukijaan nähden kuolleessa kulmassa sijaitseva etätunniste saattaa jäädä lukematta. Lukuvarmuutta voidaan kuitenkin parantaa säätämällä lukija-antenneja tai rakentamalla tietojärjestelmään varmistukset.

Tulevaisuudessa myös RFID-optio huomioidaan erilaisissa tietojärjestelmissä todennäköisesti jo valmiiksi, jolloin tekniikka on mahdollista ottaa käyttöön vähemmillä kustannuksilla.

Etätunnistustekniikan hyötyjä ja haasteita tutkittiin Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston prosessi-informatiikan tutkimusryhmän yhteisessä ERFID-hankkeessa. Järjestelmää testattiin Savonlinnassa Elektroniikan 3K-tehtaan tuotantolinjalla ja pilotoitiin teollisuuselektroniikan tuotantolaitoksessa.

ERFID–Elektroniikkatuotteen elinkaaren kattava jäljitettävyys ja tiedonhallinta RFID-tekniikan avulla -hanke alkoi vuonna 2010 ja päättyi syksyllä 2014. Hanketta rahoittivat Genelec Oy, Kemppi Oy, Control Express Finland Oy ja Tekes.