Ruoka ja elämykset ovat valttia matkailijoiden houkuttelussa

Ruokamatkailu on nouseva trendi maailmalla. Ruotsi on nostanut ruoan ulkomaille suuntautuvan viestintänsä kärjeksi. Onko Suomi jäänyt Ruotsille auttamattomasti jälkeen ruokamatkailussa?

Ruotsissa viisi vuotta sitten aloitettu markkinointityö on tuottanut tulosta. Matkustajavirrat ovat kasvaneet ja ihmiset tulevat Ruotsiin ruoan, kulttuurin ja jännittävien tarinoiden perässä. Toiminnanjohtaja Jannie Vestergaard Smaka på Skåne -hankkeesta sanoo, että hyvästä alusta huolimatta Ruotsin ruokamatkailu on vielä alkutekijöissään. Vestergaard puhui Mikkelin ammattikorkeakoulun Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishankkeen infotilaisuudessa helmikuussa.

Ruotsi lähti liikkeelle ruokamatkailun edistämistyössä viestinnällä. Nyt haasteena on sisällön tuottaminen ruokamatkailuun. Esimerkiksi matkailureittien kehittämisessä tulee huomioida alueen ruokatarjonta, joka vaikuttaa oleellisesti koko palvelun onnistumiseen.

Elämyksiä ja omaleimaisuutta

Pelkästään ruokapalvelu ei ole vielä ruokamatkailua. Ruokamatkailussa tärkeässä asemassa on ruoan ja juoman lisäksi palvelun aikana koettava elämys. Ruokamatkailua on esimerkiksi tarinallinen ruokailu, marja- tai sieniretki, osallistuminen aterian raaka-aineiden hakuretkelle tai tarjottavan ruoan valmistukseen. Ruokamatkailun kehittäminen lähtee kunkin alueen omaleimaisuudesta ja aitoudesta.

Hyppää asiakkaan saappaisiin

Mustikkametsä voi olla matkailijalle elämys.

Suomessa ruokamatkailun edistäminen on aloitettu sisällöstä eli ruokamatkailupalvelujen kehittämisestä. Misetin matkailujohtaja Maisa Häkkinen korostaa ruokamatkailupalvelujen ammattimaista tuotteistamista ja entistä enemmän asiakasnäkökulman huomioimista.

Välttämättä emme aina edes huomaa oman alueemme erityispiirteitä ulkomaalaisen matkailijan silmin. Keskieurooppalaiselle turistille voi olla eksoottista päästä keräämään marjoja suoraan luonnosta. Jokamiehen oikeudethan antavat Suomessa ainutlaatuisen mahdollisuuden marjastukseen ja sienestykseen. Harva ulkomaalainen matkailija uskaltaa lähteä retkelle suomalaiseen metsään, ellei retkeä ole jollain tavalla opastettu.

Saimaan alueella on vetovoimaa

Saimaan alueen luonto antimineen on aarre, joka on suurimmaksi osaksi vielä hyödyntämättä. Maisa Häkkisen mielestä Saimaan alueella onkin paljon mahdollisuuksia. Moni-ilmeinen luonto, upean makuiset puhtaat elintarvikkeet ja kalaisat sisäjärvet tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia ruokamatkailun kehittämiseen.

Tunnetaanko Saimaan seutu vuonna 2020 hanhenmaksasta, tryffeleistä, tuoreista savustetuista järvikaloista? Näitä kaikkia on tarjolla Etelä-Savossa. Viedäänkö ne maailmalle herkkusuiden iloksi vai tulevatko matkailijat nauttimaan niistä Etelä-Savoon. Hanhenmaksan ja tryffelin lisäksi meillä on monenlaisia vetovoimatekijöitä matkailuun. Ainutlaatuisen tuotteemme pitää vain paketoida kokonaisuuksiksi, varustaa ripauksella ylpeyttä alueellisesta osaamisesta ja markkinoida oikeille kohderyhmille.

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke – Ruoka matkailun keskiöön -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus.