Oppiva alue pärjää
Suomessa korkeakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Keskustelu duaalimallin tulevaisuudesta on parhaillaan käynnissä. Kansainvälisellä selvityksellä on tiettävästi tarkoitus pohjustaa sitä, mikä Suomen suunta seuraavalla hallituskaudella korkeakoulujen kehittämisessä tulee olemaan.
Itselläni oli tänä keväänä tilaisuus vierailla kolmen eri Euroopan maan korkeakouluissa. Vierailukohteet sijaitsivat Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa. Siis maissa, jotka aikanaan antoivat mallia suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamiselle.
Eurooppalaista korkeakoulutusta lähdettiin yhdenmukaistamaan vuonna 1999 allekirjoitetulla Bolognan julistuksella. Sen vaikutukset näkyvät nyt käytännössä eri Euroopan maissa: käytämme samoja käsitteitä ja koulutuksen rakenteet ovat toistensa kaltaisia. Bolognan prosessi on edistänyt myös opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta. Se on yhdenmukaistanut opetuksen laadun varmistuksen menetelmiä.
Toisaalta myös arjen haasteet ovat vierailukäyntien perusteella tuttuja. Kuinka lyhentää tutkintojen suoritusaikoja? Kuinka saada koulutus ja tutkimustoiminta integroitua toisiinsa? Kuinka vahvistaa korkeakoulun roolia alueen kehittämisessä? Kuinka lisätä ulkoista tk-toiminnan rahoitusta?
Hollannissa, jossa on jo yli puoli vuosisataa nautittu varsin tasaisesta taloudellisesta kasvusta, sain isänniltä kotilukemiseksi raportin Towards a learning economy – Investing in the Netherlands´ earning capacity. Se varoittaa luottamasta lineaarisesti jatkuvaan talouden kasvuun. Luultavasti asiat tulevat tapahtumaan eri tavalla kuin uskomme. Tämän vuoksi on järkevää kehittää sellaista infrastruktuuria, instituutioita ja inhimillistä pääomaa, joka auttaa sopeutumaan alati muuttuviin olosuhteisiin.
Raportin mukaan uusi oppiva talous tarvitsee vahvoja tutkimuksen ja koulutuksen rakenteita, alueellisia osaamiskeskuksia, joilla on vahvat siteet ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi hollantilainen Hanze-ammattikorkeakoulu Groningenissa onkin perustanut energiatehokkuutta kehittävän koulutus- ja tutkimuskeskuksen (EAE) yhdessä paikallisen yliopiston ja energia-alan yritysten kanssa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta ei rajoitu tekniikkaan, vaan mukana on myös talouden, lainsäädännön ja yhteiskuntatieteen asiantuntemusta. Myös eri ohjelmien opiskelijat on integroitu mukaan projekteihin.
Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä näyttää useassa Euroopan maassa tiivistyvän, vaikka duaalimallin purkamisesta ei puhuttaisikaan. Toisaalta pärjäämisen reseptit voivat olla hyvin erilaisia. Kun edellä mainittu Hanze on koonnut toimintansa yhdelle kampukselle muodostaen 25 000 opiskelijan yhteisön, Itävallan ykköseksi rankattu University of Applied Sciences Upper Austria toimii neljällä kampuksella neljässä eri kaupungissa, vaikka opiskelijoita on vain 4500. Molempia yhdistää vahva sidos alueen kehittämiseen.
Se, missä Suomessa juoksemme edelleen takamatkaa, on korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän välinen yhteistyö.
Kevään 2014 REaD tuo esille etenkin materiaaleihin ja ympäristöturvallisuuteen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. REaDiin on poimittu laaja kirjo aihepiirin tutkimus- ja kehittämishankkeita, etsi joukosta itseäsi kiinnostavat aiheet!
Antoisaa tutustumismatkaa Mamkin TKI-työhön!
Toivottaa REaD-lehden toimitus