Pietari 12/2016, Kazanin katedraali. Kuva: Kalevi Niemi.Uuden kynnyksellä
Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) aloitti toimintansa 1991. Yksi kehityskaari on päättymässä, kun Mamk nyt vuoden 2017 alussa fuusioituu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostuminen on kansallisestikin merkittävä rakenteellinen uudistus, joka synnyttää kahdessa maakunnassa ja neljällä kampuksella toimivan vahvan korkeakoulukokonaisuuden.
Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan näkökulmasta uuden kynnyksellä on hyvä miettiä mennyttä. Ensinnäkin pitää todeta, että Mikkelin ammattikorkeakoululla on perustamisestaan lähtien ollut vahva ote alueen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Siis jo ennen kuin tk-toiminta kirjattiin ammattikorkeakoululaissa lakisääteiseksi tehtäväksi, mikä tapahtui vuonna 2003.
Strategiset painopisteet ovat yhdensuuntaisia maakunnan älykkään erikoistumisen strategian kanssa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta oli Mamkissa vuodesta 1994 seuraavan vuosikymmen puoliväliin asti käytännössä yhtä kuin ympäristötekniikan tutkimuskeskus YTI, joka syntyi alueen ympäristötekniikan pk-yritysten tuotekehityksen tarpeista. Vaikka YTI toimi melko irrallaan muusta ammattikorkeakoulusta, loi se perustan edelleen vahvalle ympäristö-, puu- ja elintarviketeknologian tutkimukselle. Myös digitaaliseen arkistoinnin löytäminen uudeksi, kaupallisia sovelluksia tuottavaksi tutkimusalaksi, juontaa juurensa YTI:ssä tehtyyn selvitystyöhön. Hyvinvoinnin tutkimustoiminta on puolestaan vahvistunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Ammattikorkeakoulun tki-toiminta organisoitiin vuonna 2007 seitsemään monialaiseen klusteriin. Tutkimuksen ja koulutuksen integraatiota haluttiin vahvistaa, mikä omalta osaltaan johti YTI-keskuksen aseman muuttumiseen ja lopulta sen lopettamiseen. Klusterivaiheen jälkeen tutkimustoiminta keskitettiin kolmelle painoalalle ja niiden sisällä toimiviin tutkimusyksiköihin ja tutkimusryhmiin.
Vuonna 2012 tehtiin kauaskantoinen päätös, kun Savonlinnan Kuitulaboratorio siirrettiin Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta ammattikorkeakoululle. Puukuidun, puuta raaka-aineenaan hyödyntävien teollisten prosessien ja metsätalouden tutkimus on nopeasti kasvanut yhdeksi tki-toiminnan vahvuusaloista.
Kehittämistoiminnan nykyiset strategiset painopisteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia maakunnan älykkään erikoistumisen strategian kanssa. Tutkimustoiminnan volyymin kasvaminen on edellyttänyt myös hanketoiminnan hallintaan ja laatuun panostamista mm. HanSa-ohjelmistoa kehittämällä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tki-näkymät ovat valoisat. Tutkimustoiminnan rakenne vahvistuu merkittävästi, kun ammattikorkeakoulun saaman strategiarahoituksen, maakuntaliittojen myöntämän EU-rahoituksen ja neljän omistajakaupungin panostuksella aloittaa vuoden 2017 alussa työnsä yhteensä 17 tutkimuspäällikköä.
Myös ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen tulossopimus vuosille 2017–2020 antaa tki-toiminnalle vahvan valtuutuksen. Sopimus edellyttää tutkimustoiminnan rakenteiden edelleen vahvistamista ja panostamista yrittäjyyteen, innovaatiotoimintaan ja tutkimustulosten kaupallistamiseen.
Rauhallista joulua REaDin lukijoille.
Ps. REaD jatkaa ilmestymistään ja tulee esittelemään jatkossa myös Kotkan ja Kouvolan kampuksien tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Hei! Käsilläsi on viimeinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta ilmestyvä REaD.
Vuoden 2017 alusta lähtien Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyvät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi.
Myös REaD päivittää ulkoasunsa ja ilmestyy jatkossa uudella Xamk ilmeellä.
Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2017!
Terveisin toimitus