Hyvinvointiyrittäjyydestä tulevaisuuden menestystarinat?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen muuttuminen sote-uudistuksen myötä edellyttää uusien toimintojen ja palvelujen kehittämistä. Myös koulutuksen pitää uudistua, jotta tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat valmiita muuttuviin olosuhteisiin.

Tässä artikkelissa kirjoittajat pohtivat ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien uudistumista yrittäjyyden näkökulmasta. Voisiko uudistuksella vahvistaa alueen yrittäjyyttä esimerkiksi opiskelijoiden moniammatillisella osallistumisella yritystoiminnan kehittämiseen? Vahvistaisivatko yrittäjyysopinnot yrittäjyyden laatua ja kasvua, jos opinnot suunnataan kiinteämmin yrittäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön?

Yrittäjän näkökulma

Yli 30 vuotta hyvinvointialan yrittäjänä toiminut Arja Tiensuu Mikkelin Kuntopalvelusta valaisee meitä oman kokemuksensa ja tulevaisuuden visionsa avulla vastaamalla yllä esitettyihin kysymyksiin.

– Yrittäjien ja opiskelijoiden monialainen yhteistyö, kehittäminen ja innovointi ovat yrityksille mainio ajatus ja erityisesti siitä on hyötyä opiskelijoille. Opiskelijoilla tulisi olla moniammatillisia kontakteja osaamisen kasvattamiseksi, Tiensuu kertoo.

– Parhaimmillaan sosiaali-ja terveysalan, taloustieteiden ja tietotekniikan alat tekisivät poikkitieteellistä yhteistyötä, jossa yhdistyisi yrityksen perustamiseen liittyvä osaaminen. Tämän tyyppinen laaja-alainen osaaminen voisi edistää uusien yritysten perustamista.

– Toisella toiset taidot, toisella toiset ja yhdessä ollaan enemmän kuin tekijöiden summa – tätä juuri tarvitaan. Olen vakuuttunut, että varmasti löytyy hyviä yhteistyötapoja yritysten ja opiskelijoiden välille.

Kysely Etelä-Savon hyvinvointialan yrittäjille

Mikkelin ammattikorkeakoulu selvitti syksyllä 2013 Etelä-Savon alueen hyvinvointialan yrittäjien valmiutta alueen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Yrittäjillä on tarve kehittää omaa työssä jaksamista, tarjousten tekemistä, palvelujen tuotteistamista sekä palvelujen laatua ja markkinointia.

Selvityksessä pohdittiin myös hyvinvointialan pienyritysten asemaa suhteessa suuriin valtakunnallisiin yritysketjuihin ja niiden levittäytymiseen myös paikallisille markkinoille. Tämä asettaa erityisesti yksityiset ammatinharjoittajat ja pienet fysioterapia-alan yritykset vaativaan kilpailuasetelmaan suhteessa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yrityksiin.

Opiskelijoiden ajatuksia yrittäjyydestä

Vuosi sitten opiskelunsa aloittaneilta, 30 fysioterapiaopiskelijalta kysyttiin ajatuksia yrittäjyydestä ja yrittäjyysopinnoista. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli noin 23 vuotta, vastaajista miehiä oli 12 ja naisia 18. Vastaajista noin 57 prosenttia aikoo fysioterapiayrittäjäksi.

Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan 2014 valmistuneista opiskelijoista vain kolme prosenttia aikoi jatkaa yrittäjänä. Luku noudattelee valtakunnallista tulosta kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden suuntautumisesta yrittäjyyteen. (Opala 2014.)

Onko tilanne se, että innokas yrittäjäksi aikova fysioterapiaopiskelija ei saa riittävästi yrittäjyyteen liittyvää perustietoa ja vahvistusta oman yrittäjäpolun rakentamiseen? Vai syntyykö opintojen aikana sittenkin ajatus siitä, että yrittäminen on liian haastavaa ja riskialtista?

Koulutusohjelmien uudistus

Ammattikorkeakoulujen tulee olla herkkiä reagoimaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, ja reagoinnin tulisi olla samaan aikaan sekä nopeaa että hallittua. Yrittäjyysopinnot tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa. Yrittäjyyskasvatuksen pitäisi olla osa kaikkia koulutusohjelmia, jotta mahdollisimman moni opiskelija innostuisi yrittämisestä.

Kansainvälisiä yrittäjyyden malleja tulee seurata aktiivisesti ja kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluja myös kansainvälisen kysynnän näkökulmasta.