Kampus avautuu kaupunkilaisille ja yrityksille

Ympäröivän kaupungin ja kaupunkilaisten näkökulmasta kampukset mielletään suljetuksi, ammattikorkeakoulun toimintaan rajatuksi ympäristöksi. Mamk haluaa avata kampuksen ja sen palvelut kaikille aiempaa laajemmin.

Mamk haluaa haluaa kehitystyössä ottaa huomioon eri käyttäjien näkökulmat. Unelmien Kampus 2030 -hankkeessa kehitetään tätä kautta unelmien kampuksia.

Ensi kädessä tarkoituksena ei niinkään ole suunnitella uusia tiloja tai rakennuksia, vaan saada selville, mitä käyttäjät tiloilta tahtovat. Vasta tämän tiedon perusteella mietitään esimerkiksi rakennushankkeita.

Kampukset avautuvat kaupunkilaisille

Mamkin tavoitteena on elävöittää kampusten toimintaa ”virka-ajan” ulkopuolella. Esimerkiksi liikunta ja vapaa-ajan mahdollisuuksia halutaan tarjota tulevaisuudessa myös kaupunkilaisille.

Kampusalueiden ympäröivät asukkaat halutaan huomioida myös muissa arjen palveluissa, kuten ruokailu- ja kirjastopalveluissa. Tulevaisuudessa kaupunkilainen voisi esimerkiksi lounaan ohessa poiketa lukemassa päivän lehdet oppimiskeskuksen tietopisteeltä ja hyödyntää Mamkin terveyspalveluja.

Kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta uusia ajatuksia ja ideoita

Kaupunkilaiset ja yritykset halutaan saada rikastuttamaan myös opetuksen ja oppimisen sisältöjä. Aktiivinen vuorovaikutus tuottaa aitoja kehittämisaiheita, jotka sitovat oppimisprosessit laajemmaksi alueen työelämää kehittäväksi toiminnaksi.

Tavoitteena on myös, että yritykset hyödyntävät nykyistä enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laitteistoja ja osaamista kampuksilla. Tulevaisuudessa yritys voisi esimerkiksi vuokrata laboratoriotiloista oman työpisteen yrityksen tuotekehitysprojektia varten. Samalla yrittäjä voisi suorittaa tuotekehitykseen liittyviä opintoja avoimessa AMK:ssa ja hyödyntää Mamkin osaamista liiketoiminnan kehittämisessä.

Osallistavaa suunnittelua

Käyttäjien ja asiakkaiden osallistaminen tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen ei ole uusi asia, vaan ajatusta on hyödynnetty esimerkiksi kaupunkiympäristöjen kehittämisessä.

Osallistavan suunnittelun tärkeä ominaisuus on eri tahojen sitoutuminen ja aito vuorovaikutus. Unelmien Kampus 2030 -projektissa käyttäjien kokemuksia ja ajatuksia on kerätty erilaisilla menetelmillä. Kyselyjen ja verkossa olevan materiaalin lisäksi on käytetty ideakioskia, jossa asiantuntijat liikkuvat kioskikärryn kanssa kampuksilla. Samalla käyttäjien kokemuksia on kerätty kioskilla kahvittelun ohessa.

Tiedonkeruuvaiheen kokemuksia ja näkemyksiä on syvennetty työpajoissa, joihin on osallistunut Mamkin henkilökuntaa, opiskelijoita ja kaupunkien sekä yritysten edustajia.  Eri teemoihin keskittyneissä työpajoissa pohdittiin lähtökohtia esimerkiksi suurten ryhmien opetukseen ja joustavaan yritysyhteistyöhön, ja sitä, mitä nämä tiloilta vaativat.

Kampusmanuaalista ohjenuora muutosten tekoon – tule julkistamistilaisuuteen Ravintola Dexiin!

Projektin tulokset on koottu kampuksen kehittämistä ja suunnittelua ohjaavaksi käsikirjaksi – kampusmanuaaliksi.

Manuaalin käyttäjiä ovat kampusten tilojen ja ympäristön suunnittelijat, kampuksen henkilökunta ja opiskelijat. Manuaali sisältää kampuksen vision, yhteisesti määritellyt kehittämisen kohteet ja niiden vastuuhenkilöt sekä alueen ja rakennusten luonteen kuvauksen.

Tervetuloa kaikille avoimeen Kampusvisio 2030 -julkistamistilaisuuteen tiistaina 24.3. klo 13.00 Ravintola DeXiin. Tilaisuudessa selviää, millainen  Unelmien Kampus on vuonna 2030!

Opiskelijat: ”jos ei kuunnella loppukäyttäjiä, ei tule käytettäviä tiloja”

 

Oona Leppänen, Mirka Jussila ja Ville Järvenpää osallistuivat työpajaan. Kuva: Suvi Sikstus.

Mamkin opiskelijat Mirka Jussila, Ville Järvenpää ja Oona Leppänen osallistuivat Unelmien Kampus -työpajaan helmikuun alussa. Työpajassa ideoitiin, kuinka Mamkin Kasarmin kampuksesta tehdään entistä luontevampi osa mikkeliläistä kaupunkiympäristöä. Koolla oli Mamkin henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä yritysten ja kaupungin edustajia.

Opiskelijoilla oli annettavaa tulevaisuuden kampuksen suunnitteluun. Tässä esimerkkejä.

– Viheralueita ei saa muuttaa parkkipaikoiksi, enemminkin pitää saada julkisen liikenteen reittisuunnittelua ja palveluja paremmiksi, liiketaloutta opiskeleva Ville sanoo.
– Kampuksen liikuntapalveluita pitäisi lisätä ja opetusta voitaisiin tehdä toiminnallisesti ulkotiloissa, yhteisöpedagogiopiskelija Mirka visioi.
– Pihalla pitäisi olla paikkona, joissa opiskelijat voisivat hengailla, tehdä ryhmätöitä ja viettää aikaa luentojen välissä. Pitäisi olla joku syy mennä ulos, ympäristöteknologian opiskelija Oona toivoo.

Yhdessä suunnittelua opiskelijat pitivät hyvänä asiana.

– Vaikka koolla oli erilaista porukkaa, tunnelma oli avoin ja innostunut. Hyvä, että mukana oli myös paljon eri alojen opiskelijoita, Mirka sanoo.
– Jos ei kuunnella tilojen loppukäyttäjiä, ei tule käytettäviä tiloja, vaikka ne näyttäisivätkin hienoilta, Ville summaa.

Opiskelilijoita haastatteli Suvi Sikstus.