Kilpailtu tutkimusrahoitus vaatii asiantuntijuutta

Opetus- ja kulttuuriministeriö odottaa suomalaisilta korkeakouluilta kansainvälistymistä ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Suoran EU-rahoituksen saaminen on osoitus vahvasta asiantuntijuudesta tietyllä alalla. Rahoituskilpailussa pärjäämistä edeltää vaativa valmisteluprosessi, joka tiivistyy hankehakemukseen.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) rahoitus ja korkeakoulujen välinen kilpailu siitä on kiristynyt muun muassa Tekesin ja Suomen Akatemian myöntövarojen leikkauksen vuoksi. Myös Suomeen tuleva EU-rahoitus on pienentynyt. Lisäksi pitkään jatkuneen talouden taantuman vuoksi yritysten kehitystoiminnan panostukset ovat kutistuneet viimeisen neljän vuoden aikana kansallisesti jopa 700 miljoonaa euroa.

Korkeakouluilta odotetaan kansainvälistymistä

Vuonna 2014 ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus laski 20 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2015 laskun ennakoidaan edelleen jatkuvan.

Ammattikorkeakouluille ulkoinen tki-toiminnan rahoitus on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän tulosperusteisen rahoituksen indikaattori, eli rahoitusmalli-indikaattori. Tämän lisäksi se mahdollistaa korkeakouluyhteisön osaamisen ja toiminnan aluevaikuttavuuden lisäämisen. Erityisesti suora EU-rahoitus ja muu kilpailtu kansainvälinen rahoitus on osoitus tietyn substanssin vahvasta asiantuntijuudesta. Korkeakoulujen tutkimusrahoituksesta kansainvälistä kilpailtua rahaa on vielä toistaiseksi kuitenkin melko pieni osuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö odottaa suomalaisilta korkeakouluilta vahvempaa kansainvälistymistä ja Suomen rajojen ulkopuolelta kanavoituvan tutkimusrahoituksen hankintaa. Samanlaisia odotuksia on aluerahoittajilla. Sen vuoksi maakuntien Älykkään erikoistumisen strategiat sitovat alueiden kärjet ja osaamisen EU:n painottamiin ja rahoittamiin kehittämisen prioriteetteihin.

Onnistumisen Horisontti

Suoran EU-tutkimusrahoituksen kanavoitumista Suomeen on arvosteltu pieneksi. Väkilukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu kuitenkin EU-tason vertailussa kuuden parhaan joukkoon. Suomeen on saatu Horisontti 2020 -rahaa 33 euroa asukasta kohti. Vertailun kärjessä on Luxemburg, joka on saanut rahoitusta 42€/asukas. Esimerkiksi Saksa ja Englanti, jotka määrällisesti euroissa mitattuna ovat selvästi suurimpia Horisontti-rahoituksen saajia, eivät kuitenkaan pärjää väkilukuun suhteutetussa vertailussa (16€/asukas ja 18€/asukas).

Konsortion osaaminen kiteytyy hakemukseen

Kilpaillun EU-rahoituksen saamista edeltää vaativa valmisteluprosessi. Suunnittelutyön hyvä koordinointi ja konsortion yhteistyö on välttämätöntä. Varsinainen hankehakemus on oikeastaan tiivistymä pitkäjänteisestä valmistelusta. Hakemukseen kiteytyy paitsi hankkeen sisältö, myös konsortion yhteinen osaaminen ja keskinäinen työnjako. Vaikuttavuus rakentuu tästä kokonaisuudesta. Hakukuulutuksen mukainen, tarvelähtöinen idea sekä innovatiivinen ratkaisu eivät yksin riitä. Tämän lisäksi itse hakemuksen on oltava selkeästi laadittu ja hyvin kirjoitettu.

Myönteistä rahoituspäätöstä seuraa monivaiheinen neuvotteluprosessi, johon kuuluu muun muassa tietojen täydennyksiä ja mahdollisesti muutoksia budjetissa. Keskeisintä on sopimusvalmistelu konsortion ja koordinaattorin (Consortium Agreement) sekä koordinaattorin ja EU:n Komission välillä (Grant Agreement). Sopimuksia ja mandaatteja allekirjoitetaan sekä kirjallisesti että sähköisesti organisaatiokohtaisessa tutkimusportaalissa. Kaikkiaan myönteisen päätöksen saamisesta hankkeen käynnistymiseen kuluu aikaa noin puolesta vuodesta yli vuoteen.

Työmäärä kansainvälisen hankkeen valmistelussa onkin suuri. Onko pitkä, aikaa ja resursseja vievä valmistelu sen arvoista? Kun kansainvälisen hanketoiminnan kulttuuri on nuorta, taloudellisesti suorat hyödyt voivat olla marginaaliset. Osaamispääoman lisääntyminen on kuitenkin arvo sinänsä.

Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus sopimuskaudella 2017-2020. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 16.6.2015. Tavoitetila 2025. Julkaisematon PowerPoint -esitys.

Singleimage. 2015. In-touch with H2020. August 2015.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6206. 2014, Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2014/tkke_2014_2015-10-29_kat_004_fi.html