Ympäristötekniikan opetus haastaa ajan ja paikan  

Mamkin energia- ja ympäristötekniikan laitoksella opitaan luentojen lisäksi omassa ympäristölaboratoriossa ja projektimaisessa työskentelyssä paikallisissa yrityksissä.

Käytännön tehtävissä, esimerkiksi ympäristömittauksissa, tämä toimiikin hyvin.  Oppimista tapahtuu vaikkapa Metsä-Sairilan kaatopaikalla tai Etelä-Savon Pelastuslaitoksen paloasemalla. Paloasemalla suoritimme melumittauksia osana ilmansuojelu ja meluntorjunta kurssia viime syksynä.

Vielä pidemmälle ollaan kuitenkin menossa. Vapaan käyttöoikeuden piirissä oleva ympäristötieto on jo koko maassa pitkälti koottuna Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Oiva-tietokantaan. Tietokannasta kuka tahansa voi tarkistaa lähijoen puhtauden, tai nyt talviaikaan jään paksuuden pilkille lähtiessä.

Tietomäärän kerääminen, laadunvalvonta ja käsittely muodostavat yhden tärkeän osaamisalueen nykypäivän ja tulevaisuuden ympäristöinsinöörille.

Yksittäisistä mittaustuloksista älykkäisiin malleihin

Enää mittaustuloksia ei tarkastella yksittäin excelissä vaan ne jalostuvat malleiksi. Yksinkertaisimmillaan mallit edustavat tietyn suureen riippuvuutta toisesta suureesta. Esimerkiksi aurinkoisella ilmalla joesta haihtuu enemmän vettä ilmakehään kun kylmällä säällä, tai sadevesi suotautuu pohjavedeksi nopeammin karkea- kuin hienorakeisen maakerroksen läpi.

Isoja kokonaisuuksia tutkittaessa käytetään monimutkaisia malleja, joiden sisältö perustuu tieteellisiin riippuvuuksiin ja tiedon siirtoon mallin eri osien välillä. Mallien tehokas ja oikea käyttö on osattava, jotta johtopäätöksiä ympäristön tilasta voidaan tehdä – ja miettiä vaikkapa pitääkö haja-asutusalueiden jätevesiasetusta muuttaa vai ei.

Mamkissa opetetaan erilaisten ympäristöohjelmistojen käyttöä esimerkiksi kursseilla Environmental monitoring, Ympäristönmonitorointi ja mallintaminen sekä Vedenhankinta- ja käsittelyprosessit. Opetus tapahtuu luokissa ohjelmistojen avulla.

Työelämässä mallinnusta tehdään jopa paikanpäällä

Työelämässä ympäristömuutoksen mallintamista ei enää aina tehdä vaikka yrityksen Helsingin tai Kööpenhaminan pääkonttorista käsin.

Rambollin, FCG:n tai Pöyryn ympäristöasiantuntija tekee mallinnusta todennäköisesti paikan päällä Mekong-joen alasuistossa, kun hän tutkii tulvan kuljettamien ravinteiden vaikutuksia Tonle Sap -järvelle ja sen ympäristölle. Raporttia tuloksista hän työstää matkalla seuraavaan tutkittavaan kohteeseen.

Onkohan purossa tarpeeksi happea? Sinilinnun luonnonsuojelualue, Heinävesi. Kuva: Hannu Poutiainen

Tehokkaat ja paikasta riippumattomat mallinnustyökalut ovat tulossa myös Mamkin opetukseen.

Parhaillaan Mamkissakin tutkitaan eri tapoja opettaa niin, että oppiminen tapahtuu pääosin luokan ulkopuolella ja mittauksia tehdään ja analysoidaan mallien avulla kentällä.

Opetuksen kehittämisestä monipuolista hyötyä

Opetuksen kehittäminen ja siihen hankittava infrastruktuuri tukee Mamkin asemaa isompien kansallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajana ja asiantuntevana partnerina.

Kun ympäristötekniikan opetusta kehitetään paikasta riippumattomaksi, tuetaan samalla Mamkin tavoitetta entistä laajemmasta verkko-opetustarjonnasta. Opiskelija voi tehdä kotona, tai aikuisopiskelija työpaikallaan mallinnusharjoituksia, joita opettaja tukee etänä Lync-yhteyden välityksellä.

Tulevaisuudessa opiskelija voi harjoitella mallinnustaitojaan myös opetuksen aikatauluista riippumattomasti, siellä missä hän sattuu olemaan.  Esimerkiksi Tanzanian jokien virtauksia voi mallintaa Suomessa tai toisinpäin.

Upeeta!