Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto työskentelee Brysselissä osoitteessa Avenue Palmerston 24. Kuva: Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto.Kari Aalto – miehemme Brysselissä
Brysselissä, vanhassa kerrostalossa sijaitsevassa tunnelmallisessa huoneistossa on toimisto, jossa etujamme valvoo Kari Aalto. Yhdessä asiantuntijatiiminsä kanssa hän muodostaa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston.
On todennäköistä, että Bryssel uuvuttaa siellä ensi kertaa vierailevan matkalaisen. Etenkin, jos vierailulla tutustuu EU:n päätöksentekoon. Eri arvioiden mukaan kaupungissa 40 000–50 000 ihmistä työskentelee unionin viroissa – lähes saman verran kuin mitä Mikkelissä on asukkaita.
Europarlamentaarikoilla voi olla 500 äänestystä päivässä. Komissio valmistelee esityksiä, joihin kaikki 28 jäsenvaltiota kaivavat yhteisymmärrystä. Ja kuulemma mitään ei tapahdu, jos Saksan ”Mutti”, Angela Merkel ei asiasta innostu. Mutta onneksi sentään Saksakin joutuu hiomaan kompromisseja, kuten kaikki jäsenvaltiot. Tavalliselle kävijälle asioiden eteneminen vaikuttaa joka tapauksessa hitaalta ja monimutkaiselta.
Vaikka EU:n toiminta tuntuisi äkkiseltään monimutkaiselta, mitään rakettitiedettä se ei ole.
Siksipä yhdeksän tuntisen parlamentti- ja komissiokierroksen jälkeen vierailu Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon on ihmeellinen kokemus. Saapuessamme iltakuuden maissa kauniille vanhalle kerrostaloalueelle, ottaa meidät Avenue Palmerston 24 osoitteessa vastaan työstään silmin nähden innostunut, rento ja hymyilevä mies, EU:n Itä- ja Pohjois-Suomen toimiston johtaja Kari Aalto.
– Oikeastaan tässä työssä viehättää juuri se, että haasteita paljon. Ja vaikka EU:n toiminta tuntuisi äkkiseltään monimutkaiselta, mitään rakettitiedettä se ei ole. Riittää kun oppii tuntemaan päätöksenteon ja osaa asettaa tärkeysjärjestykseen asiat, joihin keskittyy, Aalto avaa.
Etujemme valvontaa
Aalto ja hänen viiden hengen tiiminsä huolehtivat siitä, että Brysselissä ymmärretään Itä- ja Pohjois-Suomen erityiset piirteet, ja että täällä puolestaan ymmärretään, millaisia mahdollisuuksia EU tarjoaa.
Taustavoimina ja toimeksiantajina kotimaassa ovat Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakuntaliitot.
– Pyrimme yhdessä palvelemaan kaikkia alueen toimijoita, kuten tutkimuslaitoksia, yliopistoja, korkeakouluja ja kasvissa määrin myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Mitä paremmin tiedämme mitä alueella tapahtuu, sitä suunnitelmallisemmin osaamme Brysselissä asioihin keskittyä.
Niinpä Aalto matkustaa Suomen ja Brysselin väliä säännöllisesti, tavaten toimijoita molemmissa maissa.
Suomeen tulevat rakennerahat vähenevät
Etenkin EU:n myöntämä harvaan asuttujen alueiden tuki on Itä- ja Pohjois-Suomelle merkittävä. Tukea saadaan edelleen, mutta sen määrä on vähentynyt.
– Totuus on, että alueelle myönnetyt rakennerahat tulevat pienemään, sillä monet uudet EU-maat ovat Suomea köyhempiä. Esimerkiksi edelliselle rakennerahastokaudelle 2007–2013 alueelle tuli vajaat 1,8 miljardia rakennerahaa, uudelle kaudelle 2014–2020 rahaa myönnettiin vajaat 1,4 miljardia euroa, Aalto summaa.
EU:n myöntämien rakennerahojen tavoitteena on luoda yhtäläiset olosuhteet ja mahdollisuudet kaikille EU-kansalaisille. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnalle EU:n rakennerahastot ovat tärkeä rahoituslähde. Tälläkin hetkellä Mamkissa on käynnissä noin parikymmentä rakennerahastohanketta.
Itä-ja Pohjois-Suomella on hyvä yhteistyö
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistot yhdistettiin pari vuotta sitten. Vaikka edustettavia maakuntia on nyt useita ja alue on maantieteellisesti iso, Kari Aalto sanoo yhdistymisen onnistuneen hyvin.
– Itä- ja Pohjois-Suomella on paljon yhteisiä asioita. Ilahduttavaa on, että esimerkiksi maakuntarajat ylittäviin hankehakuihin on ollut huomattavaa kiinnostusta, ja yhteistyöhön on paljon ideoita yli maakuntarajojen.
Voimien liittäminen yhteen on järkevää myös yli maiden rajojen. Aallon toimisto tekee yhteistyötä etenkin Pohjois- ja Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan kanssa, sillä ”yhdessä hartiat ovat leveämmät”.
Hankemaailma muuttuu
Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa katse on jo kohdistunut kuuden vuoden päähän, tulevaan rakennerahastokauteen. Nyt töitä tehdään sen eteen, että Itä- ja Pohjois-Suomeen tuleva potti olisi mahdollisimman iso myös tuolloin.
Silmiä ei kuitenkaan voi sulkea siltä, että EU:n rahavirrat ovat alttiita uusille uomille.
– Tähän asti Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan oltu ehkä vähän liiankin tyytyväisiä alueelle tulleeseen korvamerkittyyn rakennerahaan. Kilpailtua rahaa on haettu EU:sta vain hyvin vähän. Tulevaisuudessa tätä kilpailtua rahaa on pakko hakea, jos meinaa pärjätä, Aalto sanoo.
Kilpailtu raha ei ole rakennerahaston tapaan alueiden erityispiirteiden perusteella jaettavaa, vaan paras hakemus korjaa potin. Samoista rahoista kilpailevat kaikkien jäsenmaiden toimijat. Siksi hakemuksen saaminen läpi on vaikeaa.
Muutoksiin pitää osata varautua
Muuttuvan rahoituksen vuoksi vanhat tavat käyttää rakennerahastoja ovat Aallon mukaan ohitse.
– Niitä rahoja, jotka vielä tulevat, ei kannatta käyttää siltarumpujen rakentamiseen. Sen sijaan toimijoiden pitää keskittyä oman osaamisen ja kansainvälisten verkostojen kasvattamiseen niin, että on mahdollista päästä käsiksi vaikeasti saatavaan kilpailtuun rahaan.
Aaltoa kuunnellessa vaikuttaa, että Mamkissa pullat ovat oikeissa uuneissa. Osaamisen kasvattamiseen tutkimuksessa- ja kehittämisessä on satsattu, ja painopisteet ovat linjassa EU:n tavoitteiden kanssa.
Resurssitehokkuus, uusiutuva energia, kestävä hyvinvointi, älykkäät sähköverkot ja sähköinen arkistointi tulevat. Näille Merkelkin on jo sanonut kyllä.
